Tykistö

Itseäni kiinnitti kolme seikkaa huomiota. Ensinnäkin tämä(kin) laite syö paljon virtaa. Virtalähdehuolto lienee jo melkoinen vääpelin päänsärky, kun tarvitsijoita on paljon.
Toiseksi, sanla on poistunut, mutta vanhaa kunnon venttiseiskaa/sanlaa pidettiin hyvänä varajärjestelmänä. Tästä voinee päätellä, ettei sanlaa kuitenkaan vielä verkonpainoiksi myydä.

Kolmanneksi oli kiinnostava tuo meille valitun lennokin käyttö tulenjohdossa. Kelpaa apuvälineeksi. Minkälainen sitten pitäisi olla tulenjohtoon ensisijaisesti kelpaavan lennokin? Ukrainan sodassahan on tehty havainto, että kun venäläisten lennokki ilmestyy päälle, niin epäsuoraa alkaa tulla vartissa. Näin jv-miehenä minulle ei ihan tarkkaan auennut se kohta tutkielmasta, mutta viitattiin suorituskykyvaatimuksien mukaiseen maalin paikantamisen tarkkuuden olevan epätyydyttävä. Ja sen nojalla, onko venäläisillä paremmat lennokit vain tyydytäänkö siellä vain aluevaikuttamiseen tarkan tulen sijasta? Itse asiassa, onko joku huomannut mainintoja, miten hyvin venäläinen epäsuora osuu Ukrainassa?

Edit: kirotusvihreitä
 
Viimeksi muokattu:
Kuten myös foorumilla huutelu kantahenkilökunnan saamaasta koulutuksesta. Kandi vaatii sen verran työtä, että varmasti jättää satunnaiset huutelijat ammattitaidollaan jälkeen.

Osuiko vahingossa omaan nilkkaasi, kun muistaakseni olet forumilla kertonut itsekin saaneesi kandikoulutuksen?

Tarkoitus ei tietenkään ollut väheksyä PV:n koulutusta, vaan kertoa, ettei näitä kanditöitä minään kanonisoituna totuutena kannata pitää. Jokainen tohtorin väitöskirjaa vähäisemmän tutkinnon suorit-
tanut tietää, että opinnäytteen tavoitteena on ensisijassa valmistua. Pätevä ammattihenkilö syntyy sitten vuosien työskentelyn myötä. Kuka meistä antaisi omakotitalonsa suunnittelun ja rakennustöiden
johtamisen 22 vuotiaalle AMK-opiskelijalle, jolla olisi ainoastaan vuoden kokemus rakennusalan opinnoista.

Mitä puheenaolevaan kandityöhön tulee, niin tiettävästi vailla epäsuoran tulen erityisosaamistakin huomasi veli @JR49 saman kuin itekin: Orbiter -lennokkia pidettiin sopimattomana tulenjohtoon. Peruste-
luna yksi lause Paavo Saralan EUK-tutkielmasta. Joka taas on tehty aikana, jolloin ei luultavasti ollut edes tarkkaa tietoa, kuinka tulenjohto pikkulennokista tapahtuu. Sen kameran kuvaama sektorihan näkyy
läppärin näytöllä, josta maalin voi paikantaa kuten se kartalta tapahtuisi. Ko tutkimuksen johtopäätösosassa väitetään myös, että uusilla laitteilla voidaan tuottaa maalin sijainti 1,5 metrin tarkkuudella. Miten
se tapahtuu ei kerrota, vaikka myönnetään, ettei tulenjohtopaikkaa saa määritettyä kun 8-10 m tarkkuudella. Toisaalta johdannossa sanotaan, että ikivanhoilla metodeilla maalin etäisyys kyettiin mittaamaan
1 metrin tarkkuudella mutta uudet huippulaitteet joutuvat tyytymään ainoastaan 2 metrin tarkkuuteen. Ei varmaan tarvi enempää jatkaa.

Satunnaisena huutelijana en kyllä itseäni pidä, kun pääosa viesteistä on liittynyt epäsuoraan tuleen. Ehkä sitten määrä on korvannut laadun...
 
Osuiko vahingossa omaan nilkkaasi, kun muistaakseni olet forumilla kertonut itsekin saaneesi kandikoulutuksen?

Tarkoitus ei tietenkään ollut väheksyä PV:n koulutusta, vaan kertoa, ettei näitä kanditöitä minään kanonisoituna totuutena kannata pitää. Jokainen tohtorin väitöskirjaa vähäisemmän tutkinnon suorit-
tanut tietää, että opinnäytteen tavoitteena on ensisijassa valmistua. Pätevä ammattihenkilö syntyy sitten vuosien työskentelyn myötä. Kuka meistä antaisi omakotitalonsa suunnittelun ja rakennustöiden
johtamisen 22 vuotiaalle AMK-opiskelijalle, jolla olisi ainoastaan vuoden kokemus rakennusalan opinnoista.

Mitä puheenaolevaan kandityöhön tulee, niin tiettävästi vailla epäsuoran tulen erityisosaamistakin huomasi veli @JR49 saman kuin itekin: Orbiter -lennokkia pidettiin sopimattomana tulenjohtoon. Peruste-
luna yksi lause Paavo Saralan EUK-tutkielmasta. Joka taas on tehty aikana, jolloin ei luultavasti ollut edes tarkkaa tietoa, kuinka tulenjohto pikkulennokista tapahtuu. Sen kameran kuvaama sektorihan näkyy
läppärin näytöllä, josta maalin voi paikantaa kuten se kartalta tapahtuisi. Ko tutkimuksen johtopäätösosassa väitetään myös, että uusilla laitteilla voidaan tuottaa maalin sijainti 1,5 metrin tarkkuudella. Miten
se tapahtuu ei kerrota, vaikka myönnetään, ettei tulenjohtopaikkaa saa määritettyä kun 8-10 m tarkkuudella. Toisaalta johdannossa sanotaan, että ikivanhoilla metodeilla maalin etäisyys kyettiin mittaamaan
1 metrin tarkkuudella mutta uudet huippulaitteet joutuvat tyytymään ainoastaan 2 metrin tarkkuuteen. Ei varmaan tarvi enempää jatkaa.

Satunnaisena huutelijana en kyllä itseäni pidä, kun pääosa viesteistä on liittynyt epäsuoraan tuleen. Ehkä sitten määrä on korvannut laadun...

Ihan näin vaan yleisesti. Kuten sanoit, se on opinnäytetyö, joissa pääasiallisesti referoidaan lähteitä, mutta ne lähteet ovat kuitenkin ammattilaisten kirjoittamia ja kadeteilla on pääsy materiaalin josta superressut ja kotikokit vain haaveilevat. Nuo opinnäytteet ovat kuitenkin vaihtelevan laatuisia, joten mitään suuria johtopäätelmiä ei kannata vetää yhdestä työstä.
 
Kolmanneksi oli kiinnostava tuo meille valitun lennokin käyttö tulenjohdossa. Kelpaa apuvälineeksi. Minkälainen sitten pitäisi olla tulenjohtoon ensisijaisesti kelpaavan lennokin? Ukrainan sodassahan on tehty havainto, että kun venäläisten lennokki ilmestyy päälle, niin epäsuoraa alkaa tulla vartissa. Näin jv-miehenä minulle ei ihan tarkkaan auennut se kohta tutkielmasta, mutta viitattiin suorituskykyvaatimuksien mukaiseen maalin paikantamisen tarkkuuden olevan epätyydyttävä. Ja sen nojalla, onko venäläisillä paremmat lennokit vain tyydytäänkö siellä vain aluevaikuttamiseen tarkan tulen sijasta? Itse asiassa, onko joku huomannut mainintoja, miten hyvin venäläinen epäsuora osuu Ukrainassa?

Oletettavasti tuolla viitataan siihen, että lennokista ei pystytä mittaamaan maalin millintarkkaa suuntaa ja etäisyyttä, toisin kuten maassa olevalla tulenjohtolaitteella. Tuossa toki vaikeuttaa jo mm. se, että lennokki on jatkuvassa liikkeessä ja heilahtelee ilmavirran mukana, eli about sama kuin koettaisit tarkasti mitata liikkuvasta ajoneuvosta.

Tähystäminenhän lennokilla puolestaan onnistuu, eli sitten jos maali on tunnettujen karttapisteiden lähellä tai jos siirretään iskemiä. Uskon että tuo venäläinen tulenjohtokin perustuu kartasta katsomiseen, koska se olisi yksinkertaisin selitys.
 
Liittyen ATACMS hankintojen peruuntumiseen:
Lainaus Wikipediasta



Jos puolustusvoimat sanoivat, että ovat vanhentuneita, niin oikeassa olivat. Tosin tässä on sellainen kevyt 6 vuoden gäppi ennenkuin saadaan uutta pitkälle kantavaa ammusta.

Se että yhdysvalloilla on varastossa aikaisemmin tuotettuja ohjuksia ei tarkoita ATACMS järjestelmän olevan vanhentunut. Tuossa SLEPissä on kyse aivan normaalista elinjakson pidennyksestä, jolla saadaan n. 10 vuotta lisää käyttöaikaa a-tarvikkeelle. Samaa tehdään käytönnössä lähes kaikelle mahdolliselle materiaalille.

Käsittääkseni tuo ATACMS SLEP koskee M39A1 versioita, jotka ovat niitä vanhempia rypeleohjuksia. SLEPissä tehdään elektroniikka muutoksia ja taistelukärki vaihdetaan unitaryksi. Sillä saavutetaan 10 vuotta lisää käyttöikää ja monilta osin M57 vastaava ohjus. Jenkkien M57 unitary ATACMSit ovat melko uusia ja niillä on vielä käyttöikää niin tekniikkansa kuin kuntonsakin puolesta.
 
Maalinpaikannuslaite 15 (MPL 15) tai kaupalliselta nimeltään MILLOG LISA on hankittu 26,8 milj € (ALV 24%) edestä
http://yle.fi/uutiset/puolustusvoimat_hankkii_tulenjohtosensoreita_268_miljoonalla/7251169

Jos yksikköhinta olisi n. 50 k€ paikkeilla tuolla summalla saisi about 500 kpl. MPL 15 ei ole superlaite vaan hankintavaiheessa käytetyn nimen mukainen lyhyen kantaman maalinpaikannuslaite. Kaikki TJn välineet on tässä tuotu yhteen pakettiin joka tietysti normaali tulenjohtokäytössä on etu. AFOTAS järjestelmä tulee varmastikin säilyttämään asemansa myös ja omaahan se tiettyjä etuja. AFOTAS koostuu erillisistä osista (lämpökamera, LEM, goniometri) jotka voidaan asentaa samaan jalustaan.

Eli osalla on AFOTAS ja osalla MPL 15 sekä sitten lisälaitteina vanhoja Simradin laseretäisyysmittareja. Tämän hankinnan myötä varmaankin kaikilla TJ-yksiköillä on lämpökameralla varustettu TJ-laitteisto.
 
Maalinpaikannuslaite 15 (MPL 15) tai kaupalliselta nimeltään MILLOG LISA on hankittu 26,8 milj € (ALV 24%) edestä
http://yle.fi/uutiset/puolustusvoimat_hankkii_tulenjohtosensoreita_268_miljoonalla/7251169

Jos yksikköhinta olisi n. 50 k€ paikkeilla tuolla summalla saisi about 500 kpl. MPL 15 ei ole superlaite vaan hankintavaiheessa käytetyn nimen mukainen lyhyen kantaman maalinpaikannuslaite. Kaikki TJn välineet on tässä tuotu yhteen pakettiin joka tietysti normaali tulenjohtokäytössä on etu. AFOTAS järjestelmä tulee varmastikin säilyttämään asemansa myös ja omaahan se tiettyjä etuja. AFOTAS koostuu erillisistä osista (lämpökamera, LEM, goniometri) jotka voidaan asentaa samaan jalustaan.

Eli osalla on AFOTAS ja osalla MPL 15 sekä sitten lisälaitteina vanhoja Simradin laseretäisyysmittareja. Tämän hankinnan myötä varmaankin kaikilla TJ-yksiköillä on lämpökameralla varustettu TJ-laitteisto.
Kyllä se vaan on superlaite. Minä kun muistan elävästi, kun korohoron pojat vetivät teräsvaijeria perässään pitkin pusikoita ja kaivoivat käsisuuntakehiä taskuistaan. Oli heinäkuun helle ja jääkärikomppania hyökkäsi viisi päivää. Meidän joukkueen tjr oli krh-puolelta.
Olen jopa melko varma, että silloiset vaijerinvetäjät saattaisivat hekin nimittää tätä uutta kombinaatioa superlaitteeksi, ettei jopa supervehkeeksi.

Edit: @Fremen , tiedät kyllä kuka -oli hyvä kaveri krh-puolen tulenjohtokouluttajan kanssa. Meillä oli kaikilla metsäkeikoilla krh/meidän joukkue -kombo, luulenpa että myös kurssia myöhemmin.:)
 
Viimeksi muokattu:
Afotaksia on ilmeisesti hankittu vain muutamia kymmeniä, eikä se ole ikinä ollut mikään tj-ryhmien tai -partioiden väline. Hilmassa olleessa tarjouspyynnössä Lisoja oli määrä hankkia muistaskseni 700-900 kpl.
 
Maalinpaikannuslaite 15 vaikuttaa aivan supervehkeeltä

MPL 15 ei ole superlaite vaan hankintavaiheessa käytetyn nimen mukainen lyhyen kantaman maalinpaikannuslaite. Kaikki TJn välineet on tässä tuotu yhteen pakettiin joka tietysti normaali tulenjohtokäytössä on etu.

Mun ääni menee kyllä @JR49 n superlatiiveille. Osa härpäkkeistä on ollut erillisena ihan kuten @peelo sanoo, mutta Mati päätelaitteen graafinen käyttöliittymä on ihan uusi juttu. MPL-15/Mati on saman-
lainen teknologialoikka, kun aikanaan Sanlan tulo 80 -luvulla.

Kun ollaan paikallaan on tulenjohto periaatteessa helppoa. Mutta kun liikutaan pitää tj:n sijainti mitata, joka saattaa tulen alla olla mahdotonta. Epätarkalla sijainnillakin voidaan ampua, mutta ei enää lä-
helle omia joukkoja. GPS-apu tässä on joskus korvaamaton. Se on tosin ollut käytössä erillisenä jo viime vuosikymmenellä. Toinen etu on tämä läppäri Mati eli juuri se nykyaikainen graafinen käyttöliitty-
mä, joka on Sanlasta puuttunut. Kun tulenjohtajan pitäisi hallita eri kaliberien ja ametien aiheutamat hajonnat on tämä päässälaskuna vaikeaa ja mahdotontakin kun tuliyksikön sijainti ei tavallisesti ole tj:n
tiedossa. Nyt tämä näkyy suoraan läppärin näytöllä. Samoin näkyvät tulisuunnitelmat ja maalipisteet hyökkäyksessä. Tulikomennot tietysti menee suoraan laitteiusta eikä enää tarvitse huiolehtia, että jokainen numero on oikein.arrow 096.webp

@JR49 n huoli virrankulutuksesta oli ihan aiheellinen. Näkyi hyvin Arrow -harjoituksessa keväällä, kun pääsimme juttelemaan taisteluammunnan jälkeen tj-ryhmän kanssa. Pyysin näyttämään Mati-laitetta
jolloin pojat oli vähän noloja ja sanoivat virran loppuneen hyökkäyksessä ja vara-akkujen jääneen teltalle. Yksittäistapaus ja harjoittelullahan asiat korjaantuu mutta osoittaa, että nykytaistelukentällä säh-
kön riittävyys tulee tärkeysjärjestyksessä heti atarvikkeiden jälkeen.

Ohessa kuva Mati -laitteesta Niinisalon pölyineen.
 
@Old Boy MATIa voi käyttää vaikka stereoetäisyysmittarin kanssa, toki MPL15 liitettävyys erilaisiin päätelaitteisiin on helpompaa kun se käyttää ihan oikeasti yhteensopivia liitäntöjä (usb, wlan), eikä mitään antiikin aikaista sarjaporttia kuten ilmeisesti AFOTASissa oleva Zeiss Halem laseretäisyysmittari

Mulla on tietynlainen epäilys tän MPL15 osalta liittyen satelliittipaikannukseen eli onko siellä ihan oikea sotilasvastaanotin. Jos ei ole nin kyllähän silloin erillinen laite olisi fiksumpi, kuten DAGR. AFOTAS yksiköt on varmaankin varustettu sillä tai PLGR:llä.

Se alkuperäinen tarjouspyyntö AFOTASilla taisi olla kyllä kolminumeroinen luku eikä suinkaan kymmeniä joka voisi viitata muutamaan kymmeneen. Crotale vaunuihin hankittiin osittain sama järjestelmä sekä merivoimilla on vastaava nimellä LASU2000
 
Toinen etu on tämä läppäri Mati eli juuri se nykyaikainen graafinen käyttöliitty-
mä, joka on Sanlasta puuttunut.
Omasta kokemuksestani kyllä MATI:n käyttöliittymä on saatanasta. Kosketusnäyttö toimii jos toimii (varusmiestunnuksilla ei ole oikeuksia näytön kalibrointiin), ja JOHLA:n (MATI:n johtamislaiteohjelmisto, jolla tulikomennot lähetetään) käyttöliittymä on ilmeisesti jotain esikuntakontin työpistettä varten suunniteltu. Valikot ovat pienenpieniä (yritä nyt sitten maastossa osua joko hiiritapilla tai kosketusnäytöllä niihin oikein), ja tulikomennon kirjoittaminen muulla kuin perinteisellä 0-ohjelmalla (vapaa teksti) on työlästä, kun välilehtiä pitää vaihdella esim. tulimuodon valitsemiseksi.
Lisäksi MATI:n virtuaalinäppäimistö on surkea verrattuna fyysiseen näppäimistöön, ja taas koneen omaa fyysistä näppäimistöä käyttäen konetta joutuu kantamaan kuin läppäriä (mikä se oikeasti onkin). Myös MATI:n radiokaapelin kiinnitys RS232:lla on onneton, ja liittimet hajoilevat yhtenään, ja pahimmillaan aina välillä myös koneen sisältä (liittimen juotokset eivät kestä rytyytystä maastossa).

Itse kirjoitan tulikomennon jopa tulivalmistelua varten nopeammin sanlalla, koska sanlan käyttöliittymä sallii nopeamman käytön - se siirtyy automaattisesti (pl. käänteinen sädemittaus, jota varten oma ohjelma olisi hyödyllinen) seuraavaan täytettävään kohtaan, kun MATI:ssa täytyy klikkailla näyttöä ja vaihdella välilehtiä.

Kun tulenjohtajan pitäisi hallita eri kaliberien ja ametien aiheutamat hajonnat on tämä päässälaskuna vaikeaa ja mahdotontakin kun tuliyksikön sijainti ei tavallisesti ole tj:n
tiedossa.
Meillä ainakin käskyissä aina ilmoitettiin tuliyksiköiden sijainti noin suurin piirtein ja etäisyydet melko tarkasti, eiköhän tämä olisi oikeassakin toiminnassa päätynyt tulenjohtajille asti. Etenkin, kun toiminta valmistellaan aina tulisuunnitelmin etukäteen.

Ainoa tilanne, jossa mielestäni MATI voittaa sanlan, on se, kun ammutaan suoraan karttaan tai käytetään MPL:ää (joista jälkimmäinen on suorastaan huijausta, kun ainoastaan tulimuoto tarvitsee täyttää itse ennen tulikomennon lähettämistä).

Ideaalinen tulenjohtopäätelaite olisi sellainen, jossa olisi kätevämmin (esim. siten, että näyttö menee liukuen näppäimistön päälle, jolloin sitä voisi käyttää tablettina myös, tai tarvittaessa liu'uttaa näppäimistön esiin - laitteen pitäisi olla riittävän robusti myös) kiinteä mekaaninen näppäimistö, ja nimenomaan tulenjohtoon suunniteltu käyttöliittymä siten, että kosketusnäytön käytön tarve olisi minimoitu (eli että sitä tarvitsisi käyttää vain, jos aikoo ampua karttaan). Näppäimillä pitäisi pystyä siirtymään kaikkiin tarvittaviin valikoihin kätevästi, kuten sanlassa eri ohjelmiin.

Eli osalla on AFOTAS ja osalla MPL 15 sekä sitten lisälaitteina vanhoja Simradin laseretäisyysmittareja.
Osalla on myös mm. Zeissin 30-40-luvuilla valmistetut stereoetäisyysmittarit (meillä oli kappaleita, joissa oli vielä 3. valtakunnan valtakunnankotkiakin kaiverrettuna). Nämä ovat siitä ylivertaisia, että niillä tehtävää mittausta ei kohde voi havaita, eivätkä ne vaadi virtaa. Ongelma taas on se, että stereonäkökyky ei ole kaikilla riittävän hyvä sitä varten.

Meillä AFOTAS:ista oli käytössä pelkästään Matis-lämpötähystimet, joissa itsessään ei ollut laseretäisyysmittaria, vaan vain panssarivaunun sivu- tai etuprofiiliin perustuva arviointiasteikko. Koko varsinaista AFOTAS-paikanninkokonaisuutta en ikinä edes nähnyt henkilökohtaisesti, joten luulisin, että pelkkää lämpötähystintä on hankittu selvästi enemmän. Muutenkin AFOTAS-kokonaisuus vaikuttaa todella kömpelöltä etenkin taistelutapa 15:ttä ajatellen:
afotas.webp

Käytössähän on myös Raytheonin PhantomIRxr -lämpötähystintä, jossa on myös valmistajan mukaan sekä LEM että sähköinen suuntakehä. Näitä en kyllä ikinä sillä käyttänyt.
 
Omasta kokemuksestani kyllä MATI:n käyttöliittymä on saatanasta. Kosketusnäyttö toimii jos toimii (varusmiestunnuksilla ei ole oikeuksia näytön kalibrointiin), ja JOHLA:n (MATI:n johtamislaiteohjelmisto, jolla tulikomennot lähetetään) käyttöliittymä on ilmeisesti jotain esikuntakontin työpistettä varten suunniteltu. Valikot ovat pienenpieniä (yritä nyt sitten maastossa osua joko hiiritapilla tai kosketusnäytöllä niihin oikein), ja tulikomennon kirjoittaminen muulla kuin perinteisellä 0-ohjelmalla (vapaa teksti) on työlästä, kun välilehtiä pitää vaihdella esim. tulimuodon valitsemiseksi.
Lisäksi MATI:n virtuaalinäppäimistö on surkea verrattuna fyysiseen näppäimistöön, ja taas koneen omaa fyysistä näppäimistöä käyttäen konetta joutuu kantamaan kuin läppäriä (mikä se oikeasti onkin). Myös MATI:n radiokaapelin kiinnitys RS232:lla on onneton, ja liittimet hajoilevat yhtenään, ja pahimmillaan aina välillä myös koneen sisältä (liittimen juotokset eivät kestä rytyytystä maastossa).

Itse kirjoitan tulikomennon jopa tulivalmistelua varten nopeammin sanlalla, koska sanlan käyttöliittymä sallii nopeamman käytön - se siirtyy automaattisesti (pl. käänteinen sädemittaus, jota varten oma ohjelma olisi hyödyllinen) seuraavaan täytettävään kohtaan, kun MATI:ssa täytyy klikkailla näyttöä ja vaihdella välilehtiä.


Meillä ainakin käskyissä aina ilmoitettiin tuliyksiköiden sijainti noin suurin piirtein ja etäisyydet melko tarkasti, eiköhän tämä olisi oikeassakin toiminnassa päätynyt tulenjohtajille asti. Etenkin, kun toiminta valmistellaan aina tulisuunnitelmin etukäteen.

Ainoa tilanne, jossa mielestäni MATI voittaa sanlan, on se, kun ammutaan suoraan karttaan tai käytetään MPL:ää (joista jälkimmäinen on suorastaan huijausta, kun ainoastaan tulimuoto tarvitsee täyttää itse ennen tulikomennon lähettämistä).

Ideaalinen tulenjohtopäätelaite olisi sellainen, jossa olisi kätevämmin (esim. siten, että näyttö menee liukuen näppäimistön päälle, jolloin sitä voisi käyttää tablettina myös, tai tarvittaessa liu'uttaa näppäimistön esiin - laitteen pitäisi olla riittävän robusti myös) kiinteä mekaaninen näppäimistö, ja nimenomaan tulenjohtoon suunniteltu käyttöliittymä siten, että kosketusnäytön käytön tarve olisi minimoitu (eli että sitä tarvitsisi käyttää vain, jos aikoo ampua karttaan). Näppäimillä pitäisi pystyä siirtymään kaikkiin tarvittaviin valikoihin kätevästi, kuten sanlassa eri ohjelmiin.


Osalla on myös mm. Zeissin 30-40-luvuilla valmistetut stereoetäisyysmittarit (meillä oli kappaleita, joissa oli vielä 3. valtakunnan valtakunnankotkiakin kaiverrettuna). Nämä ovat siitä ylivertaisia, että niillä tehtävää mittausta ei kohde voi havaita, eivätkä ne vaadi virtaa. Ongelma taas on se, että stereonäkökyky ei ole kaikilla riittävän hyvä sitä varten.

Meillä AFOTAS:ista oli käytössä pelkästään Matis-lämpötähystimet, joissa itsessään ei ollut laseretäisyysmittaria, vaan vain panssarivaunun sivu- tai etuprofiiliin perustuva arviointiasteikko. Koko varsinaista AFOTAS-paikanninkokonaisuutta en ikinä edes nähnyt henkilökohtaisesti, joten luulisin, että pelkkää lämpötähystintä on hankittu selvästi enemmän. Muutenkin AFOTAS-kokonaisuus vaikuttaa todella kömpelöltä etenkin taistelutapa 15:ttä ajatellen:
Katso liite: 11391

Käytössähän on myös Raytheonin PhantomIRxr -lämpötähystintä, jossa on myös valmistajan mukaan sekä LEM että sähköinen suuntakehä. Näitä en kyllä ikinä sillä käyttänyt.
Onko ollut mitään puhetta, aikooko johto puuttua mainitsemiisi kehittämiskohtiin? Vaatii kokonaan uuden version laitteesta vai auttaako joku päivitys/varikkokorjaus?
 
@J0h1F ollaan taidettu vääntää näistä ennenkin ja sinulla on ilmeisesti varusmiespalveluksen kautta näistä ihan käyttökokemustakin, mutta edelleen muutamia juttuja.

MATI (MAavoimien TIetojärjestelmä) on ohjelmisto. Siitä on eri versioita ylemmän johtoportaan, yhtymän ja komppanian käyttöön. Sen lisäksi se sisältää erilaisia siihen ympättyjä sovelluksia kuten AHJO. @JR49 MATIn käyttö voi olla hankalaa "mobiililaitteilla" koska se on suunniteltu windows aikana ja siinä on sen mukainen käyttöliittymä. Nyt on tulossa joukkue/komppania käyttöön uudempaa mobiiliympäristöön (Android) paremmin soveltuvaa versioita (MATI TSTJJ) kuten myös varmasti uutta tykistön/tulenjohdon sovellusta.

AFOTAS hankinnan mukana tuli erillisiä MATIS HH lämpökameroita (x kertainen määrä) ja niitä meni tiedustelujoukoille ja varmaankin OPJO jääkärijoukkueille/ryhmille.

Phantom IRXR ei sisällä laseretäisyysmittaria vaan laserosoittimen. Se on varmaankin tarkoitettu tilanteisiin jossa ryhmänjohtaja voi osoittaa maalin valonvahvistimellä varustetuille ryhmän muille taistelijoille. Siinä todennäköisesti on magneettinen kompassi jonka tarkkuus ei kyllä varmaankaan riitä tykistön tulenjohtokäyttöön. EDIT: Phantom IRXR brosyyristä luettuna kompassilla on 3 asteen suunnanmääritystarkkuus (siis astetta ei piirua!!)

AFOTAS komponentit ovat tehokkaampia kuin MPL15. Parempi suunnanmääritys tarkkuus, suurempi LEMin mittausetäisyys/tarkkuus ja todennäköisesti näillä varustettu ryhmä saa mukaansa tarkemman satelliittipaikannuslaitteen. Tavalliselle JK tulenjohtajalle riittää varmasti MPL15, mutta AFOTASille tai vastaavalle on varmasti tarvetta tulevaisuudessakin.
 
Viimeksi muokattu:
MATI (MAavoimien TIetojärjestelmä) on ohjelmisto. Siitä on eri versioita ylemmän johtoportaan, yhtymän ja komppanian käyttöön. Sen lisäksi se sisältää erilaisia siihen ympättyjä sovelluksia kuten AHJO. @JR49 MATIn käyttö voi olla hankalaa "mobiililaitteilla" koska se on suunniteltu windows aikana ja siinä on sen mukainen käyttöliittymä. Nyt on tulossa joukkue/komppania käyttöön uudempaa mobiiliympäristöön (Android) paremmin soveltuvaa versioita (MATI TSTJJ) kuten myös varmasti uutta tykistön/tulenjohdon sovellusta.
Juu, käytännössä tarkoitin siis sitä laitetta (Toughbook) ja siinä olevaa JOHLA:a, joka on laitteen ohjelmisto. Sen kyllä huomasi, että sitä ei ollut suunniteltu joukkuetason käyttöön.
Uusi laite varmasti parantaa käytettävyyttä, mutta lieköhän kaikkia ongelmia korjattu.

Onko ollut mitään puhetta, aikooko johto puuttua mainitsemiisi kehittämiskohtiin? Vaatii kokonaan uuden version laitteesta vai auttaako joku päivitys/varikkokorjaus?
Onhan niitä ilmeisesti ollut jo aiemmin ideoituna (eräs kouluttaja kertoi aiemmasta päätelaitehankinnasta, joka kuitenkin kaatui tarjouskilpailun hävinneen tahon tekemän valituksen takia, kun valituksen käsittelyn aikana voittanut laite ehti jo teknisesti vanhentua).

Mielestäni paras lähtökohta olisi kilpailuttaa laite ja käyttöliittymä (mikäli uusi päätelaite ei tarjoa ratkaisua). Sanlakin tuotettiin ilmeisesti siten, että annettiin vain suhteellisen löyhät raamit sille, mitä halutaan, ja Nokia suunnitteli sitten laitteen itsenäisesti.
Toughbookissa oli myös ongelmana akkukesto, mutta niinhän se tuppaa olemaan kaikissa isolla näytöllä varustetuissa laitteissa nykyään.
 
Mielestäni paras lähtökohta olisi kilpailuttaa laite ja käyttöliittymä (mikäli uusi päätelaite ei tarjoa ratkaisua). Sanlakin tuotettiin ilmeisesti siten, että annettiin vain suhteellisen löyhät raamit sille, mitä halutaan, ja Nokia suunnitteli sitten laitteen itsenäisesti.

Jos tuolla mallilla saatiin Sanlan kaltainen kammotus niin seuraavaksi on syytä tehdä ihan kaikki pienintä nippeliä myöten täsmälleen päinvastoin. Silloin voi olla edes pieni toivo onnistumisesta. Sanlaa vaikeakäyttöisempää laitetta ei varmaan saisi aikaiseksi edes yrittämällä.
 
Back
Top