Tykistö

[ctg]

Mikä olisi taloudellisin ja taistelunkestävin tapa luoda ydinpelote?

Taloudellisin, olla ilman. Ydinpelote on helvetin kallis projekti. Halvemmaksi tulee kun laittaa rahat kiertoradalle oleviin asteroideihin. Ne voi tuoda tarvittaessa tonttiin tuottamaan saman vaikutuksen. Ja on tuhat kertaa vaikeampaa ottaa pois pelistä ensi-iskulla, mutta pelote on taattu. Hyöty on kuitenkin kaikessa mitä irti saa asteroidista.

 

[Huhta]

Taloudellisin, olla ilman. Ydinpelote on helvetin kallis projekti.

Niin on, etenkin poliittisesti. Mutta mitäpä sitä ei tekisi vapautensa ja turvallisuutensa tähden?

 

[Jukkis]

Vai onko helpointa hankkiutua Natoon ja lainata jenkeiltä muutama B-61 säilytettäväksi Rissalaan? Entä jos Washington ei annakaan tarvittaessa laukaisukoodeja ("the Permissive Action Link codes")?

Vielä helpompaa on hankkiutua NATOon ja toivoa, että edes yksi kolmesta kunnioittaa ydinsuojatakuutaan. Tai oikeastaan ei tarvitse edes toivoa sitäkään; siinä vaiheessa kun pelote on jo pettänyt ja meillä on maa tuhkattu.

 

[StmSvejk]

En oikeastaan näe miten tuo vaikuttaisi vastatykistön toimintaan. Ne tykit on tarkoitus hajauttaa joka tapauksessa, kykeni ne vaikuttamaan yksinään tai ei.

Jos yhden laukauksen jälkeen voi liikahtaa, muuttuu vastatykistötoiminta APU-kalustoakin vastaan melko hankalaksi kun tuliasemakin pitää paikantaa yhden laukauksen perusteella.

 

[SJ]

Jos yhden laukauksen jälkeen voi liikahtaa, muuttuu vastatykistötoiminta APU-kalustoakin vastaan melko hankalaksi kun tuliasemakin pitää paikantaa yhden laukauksen perusteella.

En usko, että laukausten määrä vaikuttaa paikannuksen tarkkuuteen merkittävästi. Toki väistön pääsee tekemään nopeammin, mutta lopulta ei taida juuri vaikuttaa K98:n kykyyn väistää vastatykistöä.

 

[StmSvejk]

En usko, että laukausten määrä vaikuttaa paikannuksen tarkkuuteen merkittävästi. Toki väistön pääsee tekemään nopeammin, mutta lopulta ei taida juuri vaikuttaa K98:n kykyyn väistää vastatykistöä.

Mittaako tutka, ja vielä sopivaan suuntaan, jos laukauksia on tulossa yksi? Tuleeko paikkainformaatio riittävän tarkaksi yhdellä laukauksella? Naapurimaan Arttu-perkele -tutkalle suositellaan brosyyreissäkin vain 10-30min yhtäjaksoista käyttöä ennen aseman vaihtoa. Brosyyrimittaussektori on 120 astetta.

 

[Einomies1]

Sen mitä olen lukenut tuosta Arthurista niin se pystyy vain yhteen tehtävään. Sensijaan uudet Giraffe-sarjan tutkat pystyvät ilmavalvonnan lisäksi havaitsemaan laivoja sekä havaitsemaan raketit ja kranaatit. En tiedä osaavatko arvioida/laskea lähtöpaikan mutta luulisi että siihenkin en pystyvät. Monitoimitutkista olisi eniten hyötyä ja ne olisivat kustannustehokkaita.
http://saab.com/air/sensor-systems/ground-based-air-defence/

 

[StmSvejk]

Sen mitä olen lukenut tuosta Arthurista niin se pystyy vain yhteen tehtävään. Sensijaan uudet Giraffe-sarjan tutkat pystyvät ilmavalvonnan lisäksi havaitsemaan laivoja sekä havaitsemaan raketit ja kranaatit. En tiedä osaavatko arvioida/laskea lähtöpaikan mutta luulisi että siihenkin en pystyvät. Monitoimitutkista olisi eniten hyötyä ja ne olisivat kustannustehokkaita.
http://saab.com/air/sensor-systems/ground-based-air-defence/

Varmaankin näin. Toki elso kehittyy jatkuvasti ja jatkuva mittaaminen lienee itsemurhatouhua, ellei sitten taktisesti pystytä järjestelmään useampia mittaavia asemia kukin mitaten vuorollaan.

Venäjän Zoopark-1 tutka pystyy brosyyriarvoltaan seuraavaan:

http://www.almaz-antey.ru/en/catalogue/millitary_catalogue/1219/1242/1329

15km vastatykistöpaikannus
20km vastakrh-paikannus
30km MLRS paikannus
40km taktiset ohjukset

Eli esim. 155mm GPS-ohjatun ammuksen pystyisi ampumaan reippaasti teoreettisenkin vastatykistökantaman ulkopuolelta.

 

[Einomies1]

Varmaankin näin. Toki elso kehittyy jatkuvasti ja jatkuva mittaaminen lienee itsemurhatouhua, ellei sitten taktisesti pystytä järjestelmään useampia mittaavia asemia kukin mitaten vuorollaan.

Venäjän Zoopark-1 tutka pystyy brosyyriarvoltaan seuraavaan:

http://www.almaz-antey.ru/en/catalogue/millitary_catalogue/1219/1242/1329

15km vastatykistöpaikannus
20km vastakrh-paikannus
30km MLRS paikannus
40km taktiset ohjukset

Eli esim. 155mm GPS-ohjatun ammuksen pystyisi ampumaan reippaasti teoreettisenkin vastatykistökantaman ulkopuolelta.

Tuohon verrattuna Arthur taitaa vetää pidemmän korren:

Arthur has an instrumented range of 20, 30, 40 or 60 km. It operates over a nominal sector of up to an 120°. The sustained maximum capacity for detection, tracking, classifi cation and impact calculation is well over 100 targets per minute.

Arthur will itself be a high-priority target. Survival limits the useful operating time at any single deployment site to 10-30 minutes, depending on the threat level. Deploying in only two minutes maximises the useful operating time at a given physical location without jeopardising system survival. The antenna aperture consists of 48 slotted ridge waveguides, effectively implementing a built-in functional redundancy. Should the antenna be partially hit by small-arms fire or shrapnel, remaining waveguides will stay functional and offer true graceful functional degradation.

The system has low infrared (IR) and electronic warfare (EW) signatures, which makes it harder to detect and hit with thermal or radar-seeking weapons.
http://saab.com/land/istar/weapon-locating-system/arthur/

Ehkä spesifissä tutkassa on kehittyneempiä ominaisuuksia kuin all-around järjestelmässä. Tosin Saabin saitilla näkyy ainoana Giraffe 4A:n kohdalla kaikki ominaisuudet ml. tykin lähtöaseman paikannuskyky.
Artturin etu lienee se että ympärikeilaavaan tutkaan verrattuna sen keila voidaan säätää todennäköisen uhkan suuntaan eikä se silloin säteile joka suuntaan ja pystysuunnassakaan niin paljon.

 

[SJ]

Mittaako tutka, ja vielä sopivaan suuntaan, jos laukauksia on tulossa yksi? Tuleeko paikkainformaatio riittävän tarkaksi yhdellä laukauksella? Naapurimaan Arttu-perkele -tutkalle suositellaan brosyyreissäkin vain 10-30min yhtäjaksoista käyttöä ennen aseman vaihtoa. Brosyyrimittaussektori on 120 astetta.

Vaikka se tykki ampuisikin minuutin verran kerrallaan, niin en usko sen tekevän sen suurempaa eroa tuohon havaitavuuteen, enkä usko, että tutka tarvitsee mitata useamman kranaatin lentoradan paikannusta varten. Jollakin vanhemmalla paikannusmenetelmällä se voisi kai olla tarpeen, mutta tutka antaa tuloksen suoraan (ja tämä tieto on tarkempi, kuin tykistön 200 metriä x 200 metriä oleva maalialue). En vain usko, että sana kulkee tarpeeksi nopeaan tuolle tutkalle, että "Hei pöntöt! Meitä ammutaan, miksi ette mittaa?"

 

[kertakenttään]

Sivu 50, merijalkaväki ei suosittele yli 2 minuutin mittausaikaa vastatykistötutkalle.

 

[magitsu]

LRPF-ohjelman puitteissa väläytellään MLRS-järjestelmille laivan tappajan ominaisuuksia.
http://breakingdefense.com/2016/10/new-army-long-range-missile-might-kill-ships-too-lrpf/

LRPF is meant to be modular, open-architecture, and easy to upgrade. One of the two contractors on the program, Raytheon, told me that giving LRPF more than 500 km of range or an anti-ship seeker would be entirely doable.

“We’re going to provide a solution that allows them to very easily drop in alternate payloads, seekers, and other features,” said J.R. Smith, a former Air Force pilot who’s now Raytheon’s director of advanced warfare systems. There is a potential, as technology continues to advance, to come up with alternative rocket motors that will provide range in excess of 499 (km).”

Rival contractor Lockheed Martin — the incumbent on ATACMS — was more cagey when I asked this question. But VP for ground systems Scott Greene did note that “Lockheed Martin has a plethora of technology” that could be adapted for LRPF, such as its Long-Range Anti-Ship Missile (LRASM), if the Army wanted an land-based anti-ship solution.

The minimum requirement for LRPF is to perform as well as ATACMS: hit static targets on land up to 300 km away.

Lockheed and Raytheon are currently on contract to study potential designs — which includes test detonations of live warheads — and expect 2017 awards of three-year contracts to build prototype rockets.

 

[SJ]

LRPF-ohjelman puitteissa väläytellään MLRS-järjestelmille laivan tappajan ominaisuuksia.
http://breakingdefense.com/2016/10/new-army-long-range-missile-might-kill-ships-too-lrpf/

LRPF is meant to be modular, open-architecture, and easy to upgrade. One of the two contractors on the program, Raytheon, told me that giving LRPF more than 500 km of range or an anti-ship seeker would be entirely doable.

“We’re going to provide a solution that allows them to very easily drop in alternate payloads, seekers, and other features,” said J.R. Smith, a former Air Force pilot who’s now Raytheon’s director of advanced warfare systems. There is a potential, as technology continues to advance, to come up with alternative rocket motors that will provide range in excess of 499 (km).”

Rival contractor Lockheed Martin — the incumbent on ATACMS — was more cagey when I asked this question. But VP for ground systems Scott Greene did note that “Lockheed Martin has a plethora of technology” that could be adapted for LRPF, such as its Long-Range Anti-Ship Missile (LRASM), if the Army wanted an land-based anti-ship solution.

The minimum requirement for LRPF is to perform as well as ATACMS: hit static targets on land up to 300 km away.

Lockheed and Raytheon are currently on contract to study potential designs — which includes test detonations of live warheads — and expect 2017 awards of three-year contracts to build prototype rockets.

Huomaan, että tuossa edelleen puhutaan rakettimoottorista, joten oletan kyseessä olevan edelleenkin ballistinen ase, eikä risteilyohjus. Mutta itse olisin toivonut, että ne suunnittelisivat tavallisesta MLRS raketista MTO version.

 

[Vääpeli]

Isohan toi K-9 onku mikä. Toiselta foorumilta bongattua.
"Ensimmäinen tykki oli testeissä jo kesällä. Kuva Häijään Nesteeltä."

 

[samip]

Isohan toi K-9 onku mikä. Toiselta foorumilta bongattua.
"Ensimmäinen tykki oli testeissä jo kesällä. Kuva Häijään Nesteeltä."

K9 viittaa koiriin ja kuvassahan on ihan selvästi panssarivaunu, eikä tykki.

 

[magitsu]

Isohan toi K-9 onku mikä.

Kyllähän se 52 cal putki jo antaa osviittaa. Miehistöä panssarivaunun tapaan + kudit on isoja säilytettäväksi.

 

[Soldierblue]

Onko testit jo tehty?, onk se Suomen PV:n esimmäinen?

 

[Old Boy]

Ensimmäinen tykki oli testeissä jo kesällä. Kuva Häijään Nesteeltä."

Onko testit jo tehty?, onk se Suomen PV:n esimmäinen

Testeistä ei ole kysymys; vielä. Tarvii vaan laittaa suomenkieliset laput käyttölaitteisiin, liikennemääräysten mukaiset heijastimet sekä laatia vaikka käyttöohjeet mm pakkasessa toimimiseen. Valmistajan manuaalit eivät aina täysin kattavia ole.
Joku myös bongannee härvelin kolmostien varresta esim Hämeenkyrön Nesteeltä, koska suomalaisille atarvikkeille on laadittava ampumataulukot. Se taas tapahtuu koeammuntojen kautta.

Testit tai voisi tietysti jo sanoa käyttökokeet tapahtuvat Rovajärvellä. Tästähän on jo tiedotettu.

 

[magitsu]

Tässäpä aika jännä näky intialaisesta maalaukaistun risteilyohjuksen ammunnasta.
Seuraavat ihan tappituntumassa kohdasta 0.48 lähtien. https://en.wikipedia.org/wiki/Nirbhay

 

[scip10]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1476844348411?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#9


Samsungin ”Thunder” jyrähtelee Rovajärvellä – armeija testaa järeää eteläkorealaista tykkiä
Testitykki saapui Suomeen syyskuun puolivälissä.
Kotimaa 19.10.2016 11:45 12

Jarmo Huhtanen

Helsingin Sanomat


Puolustusvoimat

K9 Thunder pystyy ampumaan yli 40 kilometrin päähän. Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimat testaa parhaillaan Suomessa eteläkorealaista K9 Thunder -panssarihaupitsia. K9-tykistöjärjestelmä on todennäköisesti Maavoimien seuraava suuri kalustohankinta.

K9 Thunder on tela-alustainen 155 millimetrin panssarihaupitsi, jolla on pitkä ampumaetäisyys.


”Hankkeessa on ollut tavoitteena, että pystymme hankkimaan järjestelmän, jolla pystytään ampumaan 40 kilometriin. Sellaisia vaihtoehtoja on maailmalta kartoitettu”, sanoo tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta.

Eteläkorealaisella tykillä on tarkoitus ampua Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa eli perinteisellä Rovajärven tykistöleirillä, joka alkaa marraskuun puolivälissä.

”Siellä on yksi eteläkorealainen tykki testattavana kenttäkokeissa. Harjoituksen viimeisenä päivänä, jolloin meillä on perinteinen loppuammunta, on tarkoitus kutsua media paikalle. Siellä on mahdollisuus nähdä tykin ampuvan”, Pasivirta kertoo.

K9-testitykki tuotiin Suomeen syyskuun puolivälissä.

”Sillä on tehty turvallisuustestit ja on määritelty, että sillä voi ampua suomalaista ampumatarviketta. Henkilökuntaa koulutetaan sen käyttöön, jotta voimme testata sitä turvallisesti.”

Uusien tykkien ostaminen kuuluu Maavoimien niin sanottuun operatiiviseen tykistöhankkeeseen, joka on ollut käynnissä runsaat kaksi vuotta. Hankkeessa ostetaan kalustoa sodan ajan mekanisoiduille joukoille, jotka ovat parhaiten varustettuja joukkoja.

”Siinä on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja, millä korvataan vanhenevaa venäläistä tykkikalustoa, mitä meillä on aika paljon. Olemme hakeneet ratkaisua, jolla pystytään tukemaan uusia nopeasti liikkuvia joukkoja”, Pasivirta sanoo.

Eteläkorealaiset tykit ostettaisiin käytettyinä. Niiden valmistaja on Samsung Techwin, joka siirtyi viime vuonna Hanwha-yhtiön omistukseen. Etelä-Koreassa K9-tykkejä on ollut operatiivisessa käytössä vuodesta 1999 alkaen.

Puolustusministeriö tiedotti viime kesänä, että hankintaa koskevat neuvottelut on aloitettu Etelä-Korean kanssa. Hallitusneuvos Jouko Tuloisela arvelee kuitenkin, ettei mahdollista ostopäätöstä tehdä tänä vuonna.

”Menee varmaan vuodenvaihteen jälkeiseen aikaan. Työtä riittää vielä selvittämisessä”, Tuloisela sanoo.

Suomi päätyi K9-tykkeihin osin siksi, että Etelä-Koreasta on mahdollista ostaa suuri määrä käytettyjä tykkejä.

”Tarvitsemme suhteellisen ison määrän, eikä niin isoja määriä ole helposti löydettävissä”, sanoo Tuloisela.

Samaa määrää tykkejä Puolustusvoimat ei pysty hankkimaan kuin niitä ensi vuosikymmenellä vanhenee. K9-tykkijärjestelmällä pystytään kuitenkin kattamaan merkittävästi isompi alue kuin aikaisemmin. Siihen auttaa K9:n liikkuvuus ja pitkä kantama.

”Meillä ei ole nyt tällaista suorituskykyä: nopeasti paikasta toiseen liikkuvaa kauaskantoista tykkikalustoa”, sanoo Pasivirta.

Eteläkorealaisilla on panssarihaupitsiin myös erillinen ammusvaunu, jossa on sama runko kuin tykkijärjestelmässä. Myös Suomessa on pohdittu sellaisen hankkimista.

”Olemme sitä harkinneet ja katsoneet, olisiko niitä saatavilla optiona tai muuten”, Pasivirta sanoo.

”Tällä hetkellä ei ole mitään valmistelua siitä, että niitä hankittaisiin.”

Puolustusvoimat

Puolustusvoimat suunnittelee hankkivansa eteläkorealaisia tykkejä.