Siitä muistuikin mieleen, Tallinnan sataman työmaalta löytyi eilen 305mm kranaatti.Mistä sen tietää kun Obuhovitkin vielä haukahtelee.
http://tallinncity.postimees.ee/392...na-kesklinnast-avastati-suur-sojaaegne-muersk
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Siitä muistuikin mieleen, Tallinnan sataman työmaalta löytyi eilen 305mm kranaatti.Mistä sen tietää kun Obuhovitkin vielä haukahtelee.
Jos raketteja reilu 200 käytettävissä niin ei niitä pitkin metsiä voi ampua. Tykistöllä asia on toinen. Pistekohteiden tuhoaminen vaatii realiaikaista tietoa kohteen sijainnista jos meinaa muutamalla raketilla osua . Luotetaanko maalittamisessa isoserkun apuun?Riippuu vähän siitä minkälaisella ammuksella olet ampumassa. Jos ammus (tai maali) on sellainen, että niitä ei raaski ampua kuin yhden per maali, niin silloin se on ongelma. Mutta jos kyseessä on ammus, kuten tykistölle tarkoitettu PGK, niin homma kyllä onnistuu. PGK ammuksia ei ole pakko ampua kaikkia samaan maalipisteeseen, vaan jokaiselle kranaatille voi ohjelmoida omat koordinaati. Ja mikään ei estä asettamasta koordinaatteja jonkinlaiseen kuvioon, jolla katetaan suurempi alue.
Jos luulet niitä MLRS:n raketteja halvoiksi, niin katsotaampa kunhan se maasta laukaistava SDB tulee myyntiin, niin silloin on helppoa päätellä, että mikä maksaa mitä.
While declining to put a price range for the system, Kluba said it will be "very affordable" and comparable in price to anything the MLRS currently uses.
The system essentially sticks a GBU-39B small diameter bomb, widely used by the US military and a number of international customers, on the front of a M26 rocket. The M26 is set to be demilitarized by 2018 under a set of cluster munitions treaties, meaning the GLSDB program would essentially be recycling an item that countries were planning to stockpile or scrap.
Pääosasta sentään on. Ja voihan ne loput tornit olla vielä luolien kätköissä?
Mielenkiintoisinta kuitenkin on, että käyttäjiä koulutetaan yhä. Onko järkevää panostaa kiinteään kalustoon, jonka vihollinen joka tapauksessa tuhoaa ennen maihinnousua? Mutta kaipa tuota voi niinkin ajatella, että kiinteän rannikkotykistön tuhoaminen imee vihollisen resursseja, ja ne Iskanderit tai rynnäkkökoneiden lentosuoritteet ovat pois muusta toiminnasta.
Sitten tosiaan nähdään, mistä kana pissii.
Paitsi että kehityskulut voivat olla jonkinmoiset, ja jos tilaukset ovat pieniä, ei hinnasta tule mitään selvyyttä. Alkuperäisenä ideanahan oli käsittääkseni käyttää tytärammuksista purettuja raketteja laukaisualustana, joten sekin hämärtää hintaa.
Jos raketteja reilu 200 käytettävissä niin ei niitä pitkin metsiä voi ampua. Tykistöllä asia on toinen. Pistekohteiden tuhoaminen vaatii realiaikaista tietoa kohteen sijainnista jos meinaa muutamalla raketilla osua . Luotetaanko maalittamisessa isoserkun apuun?
Jos Venäjän ohjusten tarkkuus on samaa luokkaa kuin Syyriassa käytetyillä Kalibr-ohjuksilla jotka ovat sikäläisittäin "täsmäaseita", niin rannikkotykistöllämme ei ole hätäpäivää.Mielenkiintoisinta kuitenkin on, että käyttäjiä koulutetaan yhä. Onko järkevää panostaa kiinteään kalustoon, jonka vihollinen joka tapauksessa tuhoaa ennen maihinnousua? Mutta kaipa tuota voi niinkin ajatella, että kiinteän rannikkotykistön tuhoaminen imee vihollisen resursseja, ja ne Iskanderit tai rynnäkkökoneiden lentosuoritteet ovat pois muusta toiminnasta.
Naissaaressa, Aegnassa ja Kakumäessä oli Obuhov 305 mm patterit, osana "Pietari suuren merilinnoitusta"Siitä muistuikin mieleen, Tallinnan sataman työmaalta löytyi eilen 305mm kranaatti.
http://tallinncity.postimees.ee/392...na-kesklinnast-avastati-suur-sojaaegne-muersk
Naissaaressa, Aegnassa ja Kakumäessä oli Obuhov 305 mm patterit, osana "Pietari suuren merilinnoitusta"
Loogisesti ajatellen meillä kylläkin on vain sellaisia a-tarpeita joita on meille joskus hankittu
Miksi? Jos maali liikkuu jotakin mutkittelevaa pikkutietä, niin loppujenlopuksi noiden ampuminen ei ole juurikaan sen hitaampaa, kuin muillakaan ammuksilla, koska molemmat tarvitsevat koordinaatit ampumista varten. Ja etenkin tuo "kolonna pikkutiellä" maali on minusta yksi niitä sopivimpia maaleja mitä ohjatuille ammuksille voi olla (nyt puhun näistä ohjatuista ammuksista yleensä, en vain GMLRS ammuksista). Tämä siis siksi, että ammukset voidaan maalittaa kukin erikseen, esim. 10-50 metrin välein, ja sitten ammutaan kasa laukauksia mahdollisimman nopeaan tahtiin. Raketinheitin voi varmaankin hoitaa tämän yhdellä sarjalla, tykistö taas ampuu kerran patteriston vahvuudella.
Mitä taas tulee aluemaaleihin, niin uskoisin että jokainen aluemaali on hajotettavissa pienempiin osiin ja sieltä sitten valkata ne pienemmät osat joihin iskeä. Ei se vihollinen kuitenkaan ole siellä missään häröpallossa, joka on sopivasti epäsuoran hajonnan mukaisessa muodostelmassa, vaan lisääntynyt tarkkuus lisää tulen tehoa.
Erityisesti a-tarvikkeet tuntuvat olevan alue, joiden hankinnoista tiedotetaan varsin lakonisesti. Rypäleammukset alkavat olla ongelmallisia hankkia, koska rypäleasekieltoon sitoutuneet maat ovat myös sitoutuneet näiden aseiden vientikieltoon. Toisaalta erilaista poistuvaa ammusta on voitu saada testauksien, koulutuskäytön, luvatun konversion yms. varjolla.Mistä me tiedetään mitä meille on hankittu. Kaikesta ei välttämättä kerrota varsinkaan jos kyse on "käytetystä" tavarasta ja se tulee osana asejärjestelmän hankintaa. Edelleen, onhan meillä M270 heittimiäkin yhtäkkiä 41 vuosikausia ilmoitetun 22 sijaan.
Mistä me tiedetään mitä meille on hankittu. Kaikesta ei välttämättä kerrota varsinkaan jos kyse on "käytetystä" tavarasta ja se tulee osana asejärjestelmän hankintaa. Edelleen, onhan meillä M270 heittimiäkin yhtäkkiä 41 vuosikausia ilmoitetun 22 sijaan.
Täytyy sanoa, että minulle ei mahdu päähän se, että raskaat raketinheittimet ovat olleet rivissä vuodesta 2005, niitä on hankittu lisää vuosien mittaan ja silti oltaisiin tilanteessa, jossa niihin ei oltaisi hankittu a-tarvikkeita. Loogisin selitys on, että a-tarviketta löytyy!
Ei tiedetä eikä pidäkään. En silti lähtisi olettamaan että jotain välinettä on hankittu koska minä niin toivon. Mitään muuta näyttöähän ei ole.
22 on edelleen se modattujen MLRS-heitinten virallinen määrä. Ei se ole mihinkään muuttunut ja Tanskastakin tiedetään tulleen 12kpl lisää. Ei tuossa epäselvää/yllättävää ole kuin 7kpl. Ne voivat olla varaosavarantoa tai sitten jotain muuta.
Toisaalta näinkin, toisaalta Suomen asettaminen rypäleaseiden määrän ja laadun salaiseksi ja kieltäytyminen raportoida niistä antaisi viitteitä suhtatumisesta niihin. Jos noi GLMRS-puikot maksaa sen reilu 100k kappale, niin pv:n ilmoitus 70 meur tilauksesta tarkoittaa ehkä 500 rakettia. Kylllähän silläkin jo jotain tekee ja kaluston perustelee, vaikka ei olekaan kuin noin 2 latauskertaa per heitin. Nämä nyt ei olekaan tarkoitettu ensisijaiseen epikseen vaan erityisvaikuttamiseen ja ilmeisesti ovat ylijohdon/prikaatitason käytössä?
Jos vientiluvan hintatieto on oikea niin tulossa olisi n.150 rakettia. Lupa on joka tapauksessa enintään 240 raketille. Oli miten vaan niin ei noilla paljoa tee.
Duh. 450k / kpl
6 rakettia per heitin... juu ei noilla sotaa voiteta.
En tiedä onko tuo hintatieto sellainen että siitä voi päätellä yhtään mitään. Ehkä suuntaa antava kuitenkin? Hintaa per raketti tulee 570000 €. Kauppaan tietysti sisältyy muutakin joten ei se ainakaan noin yksinkertaista ole. Kokonaishintakin voi olla vain joku hihasta ravistettu arvio.
Finland participated throughout the Oslo Process that created the Convention on Cluster Munitions, but consistently expressed reservations about the process and the convention text and was not supportive of a broad categorical ban on cluster munitions.[5] Finland joined the consensus adoption of the Convention on Cluster Munitions in May 2008 but five months later announced that it would not sign the convention in Oslo in December 2008.[6] At the time, Minister of Defence Jyri Häkämies stated, “cluster munitions play an important role in the credibility [and] autonomy…of Finnish defense.” The Finnish military claimed that due to costs and other factors it would not be possible to replace Finland’s stockpile of cluster munitions with alternative weapons within five to 10 years.[7] Finland has also cited security concerns over its border with Russia for its refusal to sign the convention
n 2010, a Ministry of Defence official stated that information on the size and composition of Finland’s stockpile of cluster munitions was confidential.[12] Finland has acknowledged possessing one type of cluster munition, the DM-662 155mm artillery projectile, which contains 49 dual-purpose improved conventional munition (DPICM) submunitions with self-destruct fuzes.