Tykistö

Pahoin "veikkaan" ettei niiden sijoitusta välttämättä ihan suoraan kerrota. Saapahan nähdä kuitenkin.

Noh noh, jospa sen Porin Kuninkaallisen Jääkäriprikaatin dissaamisen voi jättää. Kaikki joukot ovat tärkeitä.
 
Viimeksi muokattu:
PJ85 kirjoitti:
Nimeän KARJPR:n Zeuksen eli ylijumalan ruoskaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
KARJPR on keihäs ja panssarijääkäripataljoonat ovat sen timanttinen kärki.

"Lemminkäisen ojensi keihäänsä karhua kohti, tarttui siihen vielä kaksin käsin. Hän oli päiviä sitten Tieran kanssa kalalle lähtenyt, ei karhujahtiin. Keihäs oli kovin hontelo, mutta jos sitä taiten käyttäisi, niin kyllä silläkin karhun hengiltä saisi. Tarkka pisto suoraan sydämeen, siihen Lemminkäinen keskittyi. Yhteen ainoaan nopeaan pistoon."
Kalevala
 
samip kirjoitti:
KARJPR on keihäs ja panssarijääkäripataljoonat ovat sen timanttinen kärki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tylsää kun ei Kymen Jääkäripataljoonan esittelyssä puhuta enää timanttisesta kärjessä, kuin silloin ennen. Mutta nyt omalta osaltakin end of OT. Tai no mainos vielä loppuun, KAPT Saari tulee puhumaan mekanisoidusta KYMJP:stä ensi helmikuun PS-seminaariin, täällä on ainakin yksi innokas lähtijä.
 
Ja jos ihan välttämättä halutaan vanutella vedettävien kanssa, niin 122H:n painoisena ja käytettävyydeltään samanlaisena löytyy M777? Paitti, että tuo jälkimmäinen ampuu 155 mm ammuksia.

Olenko ymmärtänyt oikein, että ylipäätään maailmalla aika moni on keskittänyt tykistönsä kirjon 155-millisiin ja jättänyt pienemmät ilman vaiheita wanhentuessaan pois? Ja taitaa olla niin, että 155-millisiin kehitellään koko ajan ns. moderneita ammuksia?

Jotenkin tuntuu, että 122:t soisi korvattavan 155-millisillä?
 
baikal kirjoitti:
Ja jos ihan välttämättä halutaan vanutella vedettävien kanssa, niin 122H:n painoisena ja käytettävyydeltään samanlaisena löytyy M777? Paitti, että tuo jälkimmäinen ampuu 155 mm ammuksia.

Olenko ymmärtänyt oikein, että ylipäätään maailmalla aika moni on keskittänyt tykistönsä kirjon 155-millisiin ja jättänyt pienemmät ilman vaiheita wanhentuessaan pois? Ja taitaa olla niin, että 155-millisiin kehitellään koko ajan ns. moderneita ammuksia?

Jotenkin tuntuu, että 122:t soisi korvattavan 155-millisillä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Todennäköinen vaihtoehto. 155mm on länsimaissa ns. vakiokaliberi.
 
baikal kirjoitti:
jos ihan välttämättä halutaan vanutella vedettävien kanssa, niin 122H:n painoisena ja käytettävyydeltään samanlaisena löytyy M777?
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvää vauhtia tulossa läntisen maailman standardiksi. Painoltaan taas olisi vain tonnin painavampi kuin 122H63. Paha kyllä titaanirakenne ehkä vähemmän meidän käyttöön sopiva. Hyvää olisi 155 kaliberi, johon kävisivät jo olevat atarvikkeet panoksia
lukuunottamatta. Jos lisää hankintavaroja tykistölle ensi vuosikymmenellä suodaan, mene kyllä todennäköisemmin K9:n lisäostyoihin.
 
M777 on aika suolaisen hintainen. Intia osti justiinsa 145. On June 26, 2016, it was announced that 145 guns will be purchased by India for $750 million.

https://en.wikipedia.org/wiki/M777_howitzer

Tuolla hinnallahan saisi jo Leopardeja tai telatykkejä...5m$ kipale...
 
baikal kirjoitti:
Ja jos ihan välttämättä halutaan vanutella vedettävien kanssa, niin 122H:n painoisena ja käytettävyydeltään samanlaisena löytyy M777? Paitti, että tuo jälkimmäinen ampuu 155 mm ammuksia.

Olenko ymmärtänyt oikein, että ylipäätään maailmalla aika moni on keskittänyt tykistönsä kirjon 155-millisiin ja jättänyt pienemmät ilman vaiheita wanhentuessaan pois? Ja taitaa olla niin, että 155-millisiin kehitellään koko ajan ns. moderneita ammuksia?

Jotenkin tuntuu, että 122:t soisi korvattavan 155-millisillä?
Klikkaa laajentaaksesi...

105mm on vielä kohtuu vahvana lännessä sekä Aasiassa ja idässä 122mm. Jenkkien jalkaväkiprikaateissa on kaksi patteria 105mm, briteillä on joku satakunta L119 vielä, toisaalta Saksalla , Italialla eikä Ranskalla millään ole 105mm enää käytössä. M777 ainoa erikoinen ominaisuus on kalliiden materiaalien käyttö. Kiinasta saisi reippaan neljä tonnia painavan 39cal 155mm todennäköisesti halvemmalla.

Italiassa ja Ranskassa käytetään tehokasta rihlattua heitintä 105mm sijasta missä on tietenkin ihan järkeä jos se heille sopii paremmin.

Vaikuttaa aika vääjäämättömältä, että tykistön kaliiperiksi vaihtuu kokonaan 155, joten ratkaistavaksi jää enää kaksi kysymystä: 1. 39, 52 vai joku muu 2. vedettävä vai lavetillinen. Sikäli mikäli soft recoil järjestelmät ottavat tuulta alleen ja yleistyvät, joku 30+ kaliiperinen kuorma-autoalustainen tykki voisi korvata 122H taktisessa tulenkäytössä.

Yksi asia minkä vain aika kertoo, on se muuttuuko organisaatio tulentehon nousun myötä. Jos riittävän vaikutuksen saamiseen tarvitaan vähemmän tykkejä, muuttuuko pston tai patterin tykkien lukumäärä. Tuleeko patterista jatkossa se ampuva osa mitä psto on ollut tähän mennessä? Aiemmin täällä esillä ollut tutkimus hajauttamisen vaikutuksista tulen tehoon antaisi osviittaa, että jatkossa vähemmillä tykeillä saadaan sama vaikutus. Tämä tietenkin auttaisi saamaan mahdollisimman monelle jalkaväkiyhtymälle sitä tukevan raskaan tuliyksikön.
 
Old Boy kirjoitti:
Hyvää vauhtia tulossa läntisen maailman standardiksi. Painoltaan taas olisi vain tonnin painavampi kuin 122H63. Paha kyllä titaanirakenne ehkä vähemmän meidän käyttöön sopiva. Hyvää olisi 155 kaliberi, johon kävisivät jo olevat atarvikkeet panoksia
lukuunottamatta. Jos lisää hankintavaroja tykistölle ensi vuosikymmenellä suodaan, mene kyllä todennäköisemmin K9:n lisäostyoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä titaanissa on sellaista, ettei se sovi meille?
Paitsi että on kallista.
 
Ymmärtääkseni titaani, kuten alumiinikin, ei kestä rasitussyklejä samaan tapaan kuin teräs vaan murtuu pikkuhiljaa. Näin arkijärjellä ajateltuna titaaninen tykin lavetti vaikuttaa käyttöiältään rajalliselta.
 
M777 näyttää kyllä rakenteensa puolesta sallaiselta, ettei sitä ole hauska ajaa asemiin kotimaisella hakkuuaukella.
 
Tästä juuri on kysymys! Kun rakennetta lähdetään keventämään ilmakuljetettavuuden saavuttamiseksi erikoismateriaaleilla ei tämä hyödytä meitä kuin ainoastaan tykin helpompana käsiteltävyytenä. Titaaniosia ei maastossa voi korjata vaan ne on suunni-
teltu vaihdettaviksi eli kalliita varaosiakin pitäisi olla leegio. Suurvalta ei ehkä myös ole suunnitellut yhtä pitkää käyttöaikaa kun mitä meidän oloissa tarvitaan. Siis kun tykkiä kierrätetään vm-koulutuksessa Rovajärven kivikoissa.
 
Suomen erikoisolosuhteet jossa tykillä ensin koulitaan varusmiehiä "vuosisadan" verran ja sitten aletaan katsella montako kymmentä vuotta sille vielä olisi käyttöä ei mene ihan yksi yhteen suurvallan kuvioiden kanssa.

Helpointa olisi jatkaa 122H:n kanssa vaan onko se enää kurantti väline 2030/40/50-luvuilla? Todennäköisesti ei vaan ainakin ammusten osalta halutaan nostaa tasoa ja silloin ratkaisuna varmaankin on 155mm.

Kokonaisuutena tämä on vähän niin kuin keskustelu Sergein jatkosta. Kuulaa kyllä saa maailmalta ja laite lähes ikuinen mutta tekeekö sillä mitään?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top