fulcrum
Greatest Leader
Sergeihin verrattuna vedettävän kenttähaupitsin tilanne on varmaan valoisampi. Tykistön osalta ulottuvuus ei ole sellainen killeri kuin it:llä jossa liian lyhytkantamainen järjestelmä voi olla kertakaikkien hyödytön, lisäksi ilma-aseessa kehitys esimerkiksi kopterien osalta on Sergeyn eliniän aikana sellainen että nykyaikainen tst-kopteri ei ominaisuuksiensa puolesta Sergeitä pelkää likikään samassa määrin kuin Vietnamin sodan aikainen. Jos katsotaan henkilöstöpanostusta, niin vastaavanlaisen käyttö/huolto-organisaation omaava moderni it-ase on Sergeihin verrattuna monta kertaa, ellei monta kymmentä kertaa tehokkaampi, siinä missä kenttätykin osalta uudempi voisi rahi-menetelmällä olla ehkä 50% parempi.
Hanski
Ylipäällikkö
Suomalainen poikkeusolosuhderatkaisu voisi olla putkittaa 122H:t 155H:ksi. Venäjältähän näihin saisi valmiinkin putken. Kantamaa ei saataisi todennäköisesti kasvatettua, mutta kaliiberikirjo vähenisi ja tulen teho paranisi.
Se on totta. Jos ottaa lähtökohdaksi vaikka sen että aina sattuu kun osuu niin 122H:lla osuu ( ja sattuu ) "aika" paljon useammin kuin Sergeillä
Kysymys voi silti olla sama vaikka mittakaava poikkeaa. 122H:lla sattuminen rajoittuu niihin maaleihin joihin voidaan vaikuttaa sirpalekranaatilla. 155 antaa tuolla sektorilla ihan eri tavalla mahdollisuuksia.Halutaanko nousta uudelle tasolle vai mennäänkö halpiksella ja annetaan suorituskyvyn hiljalleen hiipua. Pehmeitä maaleja kentällä joka tapauksessa riittää joten 122H ei ihan heti muutu turhakkeeksi.
Tähän pitänee odottaa vastausta ainakin kymmenen vuotta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Olen toistanut ennenkin ja aion toistaa tätä mantraa hamaan loppuun saakka: vaihdetaan vaan putki 155mm.
J0h1F
Ylipäällikkö
Kuten @Sardaukar jo nosti esiin, M777 on todellakin panssarihaupitsin hintainen. Lisäksi sen rakenne on todella monimutkainen, kuten videoilla näkyy.
Eikö järkevämpää olisi ostaa Soltamilta (tai Patrialta, jos Tampellan tykkiosaamisen jämät halutaan kaivaa työvoimapolitiikan välineenä esiin) K 83:een perustuvia 33-pituuskaliiperisia haupitseja ympäriampuvalla lavetilla (siis Soltam M-68:aa ympäriampuvalla lavetilla)? Soltamilla on osaamista K 83:n rakenteesta, hehän ovat valmistaneet sitä pienin muutoksin nimillä M-68 (33-kal) ja M-71 (39-kal).
Tai sitten ihan suoraan uusia K 83:ia, M-68:ia tai M-71:iä.
Näihin voisi myös kokeilla titaaniosia, joilla painoa saataisiin alas. Titaanilla ei ole samoja kestävyysongelmia kuin alumiinilla, vaan sen rasituksenkestohan on jopa terästä suurempaa. Hinta on toki ongelma.
Tai sitten yllämainittu 122 H 63:n putkien vaihto. Mutta eikö tässä sulkukin pitäisi vaihtaa - ja lavetin rekyylinkestossakin voisi kai tulla ongelmia?
Sergeihin ei sentään tarvitse verrata, sehän oikeastaan ei kyennyt sille tarkoitettuun tehtävään edes maahan saapuessaan 60 -luvulla. Kuten @fulcrum jo kirjoitti. Eli 122H63:n käyttöikää voitaisin meillä jatkaa yksinkertaisesti hankkimalla sille atarvikkeita.
Näin ei ole haluttu tai tarvinut vielä tehdä, koska joukkojen määrä on koko ajan laskenut. Nyt ammutaan Itä-Saksasta ostettuja ammuksia, joita varmaan riittää aseelle ennakoituun poistoaikaan 2025 asti. Itäkalustoille on julkaistu erilaisia länsikaliberi-
muunnoksia jo parikymmentä vuotta. Suuret käyttäjämaat, esim Intia, eivät ole kokeilujen jälkeen niihin tarttuneet joten eivät liene kovin onnistuneita.
Mitä tulee Tampellan vanhoihin Soltam-malleihin niin niihin ei käy NATO -panokset ja ovat muutenkin vanhentuneita. Sama kyllä koskee K83-97:aa. Tykkien lisähankinnoissa ongelma on atarvikkeet, jotka maksaa yhtä paljon kuin itse ase. Jo nykyiseen
putkimäärään niiden täydentäminen on ongelma kun ei enää ole edullisia itämarkkinoita.
Näin ei ole haluttu tai tarvinut vielä tehdä, koska joukkojen määrä on koko ajan laskenut. Nyt ammutaan Itä-Saksasta ostettuja ammuksia, joita varmaan riittää aseelle ennakoituun poistoaikaan 2025 asti. Itäkalustoille on julkaistu erilaisia länsikaliberi-
muunnoksia jo parikymmentä vuotta. Suuret käyttäjämaat, esim Intia, eivät ole kokeilujen jälkeen niihin tarttuneet joten eivät liene kovin onnistuneita.
Mitä tulee Tampellan vanhoihin Soltam-malleihin niin niihin ei käy NATO -panokset ja ovat muutenkin vanhentuneita. Sama kyllä koskee K83-97:aa. Tykkien lisähankinnoissa ongelma on atarvikkeet, jotka maksaa yhtä paljon kuin itse ase. Jo nykyiseen
putkimäärään niiden täydentäminen on ongelma kun ei enää ole edullisia itämarkkinoita.
Täältä lähtisi myös ääni 122H->155H muutokselle. Ero ei kuulosta paperilla isolta, mutta iskemät ovat tontissa ihan toista luokkaa. Ukrainan sodassa simppeli tykistö on ollut kovassa arvossa enkä vanhana TJAU:na kyllä välittäisi tuleeko tulituki 50 vuotta vanhoista tykeistä, kunhan sitä tulee ja riittävästi 
Kuten toiset ovat jo maininneet ja lisäksi ihan periaatteellinen kysymys, eli kannattaako meidän maksaa titaanisesta tykistä, joka on tehty mahtumaan lentovehkeeseen jota meillä ei ole käytössä, kun meillä on tarkoitus käyttää kyseistä tykkiä ihan perinteisesti KA:lla hinaten? Eli lyhyesti: kannattaako meidän maksaa ilmakuljetusominaisuuksista mahdollisesti jopa miljoonia, vaikka meillä ei ole tarkoitus ilmakuljettaa noita tykkejä? Ja jos meillä olisi tarvetta ilmakuljetteisille aseille, niin 122H:t luulisi riittävän siihen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Hhmmmm... Jatkossa olisi mahdollista tosiaan käyttää 8 tykkistä patteria ampuvana tuliyksikkönä. Alueellisen prikaatin tukemisen voisi järjestää siten vaikka kahdella 16 tykkisellä patteristolla. Pstot ovat prikaatin alaisuudessa ja patterit tukevat tehtävällä taisteluosastoja. Kuitenkin ollen prikaatin alaisuuudessa niitä voidaan keskittää tarvittaviin paikkoihin. Mikäli on tarpeeksi tykkejä niin toinen psto voisi olla 24 tykkinen ja toinen 16.
Tykistöön liittyen:
Ukrainan sodan alkuvaiheissa amerikkalaiset kritisoivat ukrainalaisten tapaa käyttää tykistöä. Heidän mielestään Ukrainan army ampui tykistöllä "turhaan", koska se ei yhdistänyt ammuntoihin hyökkäyksiä.
Meneekö se niin, että tykistön keskittämisestä saadaan tosiolevaa hyötyä vain silloin, kun siihen liittyy maavoimien hyökkäys?
Tulee vaan mieleen se eräs kaavakuvakäppyrä mallia kotimainen, jossa "kuvitteellisen" armeijakunnan tukena oli merkitty 9 pstoa jo omien päälle. Liittyykö siis suurehkoon tykistön keskittämiseen tarkoitus hyökätä?
Anteeksi jo etukäteen hölömöt kysymykset, on tämä tykkiasia jäänyt aika vähälle. Kuten tiedätte, ehdottomat vahvuusalueeni ovat kevyt jalkaväki ja eritoten panssarijoukot.
Ukrainan sodan alkuvaiheissa amerikkalaiset kritisoivat ukrainalaisten tapaa käyttää tykistöä. Heidän mielestään Ukrainan army ampui tykistöllä "turhaan", koska se ei yhdistänyt ammuntoihin hyökkäyksiä.
Meneekö se niin, että tykistön keskittämisestä saadaan tosiolevaa hyötyä vain silloin, kun siihen liittyy maavoimien hyökkäys?
Tulee vaan mieleen se eräs kaavakuvakäppyrä mallia kotimainen, jossa "kuvitteellisen" armeijakunnan tukena oli merkitty 9 pstoa jo omien päälle. Liittyykö siis suurehkoon tykistön keskittämiseen tarkoitus hyökätä?
Anteeksi jo etukäteen hölömöt kysymykset, on tämä tykkiasia jäänyt aika vähälle.
Kuten tiedätte, ehdottomat vahvuusalueeni ovat kevyt jalkaväki ja eritoten panssarijoukot. Tykistöön liittyen:
Ukrainan sodan alkuvaiheissa amerikkalaiset kritisoivat ukrainalaisten tapaa käyttää tykistöä. Heidän mielestään Ukrainan army ampui tykistöllä "turhaan", koska se ei yhdistänyt ammuntoihin hyökkäyksiä.
Meneekö se niin, että tykistön keskittämisestä saadaan tosiolevaa hyötyä vain silloin, kun siihen liittyy maavoimien hyökkäys?
Tulee vaan mieleen se eräs kaavakuvakäppyrä mallia kotimainen, jossa "kuvitteellisen" armeijakunnan tukena oli merkitty 9 pstoa jo omien päälle. Liittyykö siis suurehkoon tykistön keskittämiseen tarkoitus hyökätä?
Anteeksi jo etukäteen hölömöt kysymykset, on tämä tykkiasia jäänyt aika vähälle.
Sinällään ymmärrettävä mielipide koska niinhän se on, että mikä pointti siinä on että tykistöllä tapetaan jokin yksikkö puoliksi ja sitten annetaan sen vetäytyä kentältä nuolemaan haavojaan. Jenkkien näkökulmasta tuollainen olisi selkeä virhe, jos vihollisen tilaa ei käytettäisi hyväksi. Toisaalta, jos tykistöä käytettiin vihollisen hyökkäyksen torjumiseen ja omaa hyökkäyskykyä ei ollut käytettävissä, niin en oikein voi siitä ketään syyttääkään. Siinä vaiheessa kun vihollinen saa hyökkäyksensä liikkeelle, niin se voi olla hankala pysäyttää joten parempi pysäyttää se tykistöllä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tykistöön liittyen:
Ukrainan sodan alkuvaiheissa amerikkalaiset kritisoivat ukrainalaisten tapaa käyttää tykistöä. Heidän mielestään Ukrainan army ampui tykistöllä "turhaan", koska se ei yhdistänyt ammuntoihin hyökkäyksiä.
Meneekö se niin, että tykistön keskittämisestä saadaan tosiolevaa hyötyä vain silloin, kun siihen liittyy maavoimien hyökkäys?
Tulee vaan mieleen se eräs kaavakuvakäppyrä mallia kotimainen, jossa "kuvitteellisen" armeijakunnan tukena oli merkitty 9 pstoa jo omien päälle. Liittyykö siis suurehkoon tykistön keskittämiseen tarkoitus hyökätä?
Anteeksi jo etukäteen hölömöt kysymykset, on tämä tykkiasia jäänyt aika vähälle.
Ei tietenkään. Eihän operatiiviseen tulenkäyttöön koskaan liity jääkärien hyökkäystä pistimet tanassa. Itse olen "miksi lähettää mies jos voit ampua kranaatin"-miehiä, joten aivan ehdottomasti kannattaa ampua vaikka sitten juoksuhautoja vaikkei sinne heti sen jälkeen hyökättäisikään.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä se yleensä niin on tulkittavissa, tai sitten Tali-Ihantalan toisto. Eli lopputuloksena tykistön keskittäminen voi tarkoittaa montaa asiaa. Riippuu tilanteesta.
Tykimies
Kapteeni
Saat vielä toistaa pitkään, kun 122:set eivät ole lähiaikoina lähdössä yhtään mihinkään. Niitä on paljon, niiden ammuksia on paljon ja niille on paljon koulutettua miehistöä. Kovinkaan nopeasti merkittävää osaa tykistöstä ei muokata mihinkään suuntaan, eikä varsinkaan halvalla.
Leaderwolf
Respected Leader
Tunnetummat kutsumanimet eivät sovellu täällä listattavaksi, ellei halua välitöntä banaania joltain modeistaKohtuu suppeassa piirissä oletan.
Sinänsä olen yllättynyt, positiivisesti. Pilke silmäkulmassa kirjoitin viestini, eikä siitä edes alkanut varuskuntien välistä sisällissotaa
Ja aiheesta. Onko täällä jollakulla oikeaa tietoa K98:n vääntymisherkkyydestä ammuttaessa ns.putki punaisena? Onko ongelma niin syvällä suunnitteluvaiheessa jo, ettei asetta voi käyttää missään projektissa enään? Eli jos kotimaisia telatykkejä haluaisi rakentaa esim. kriisin uhatessa, niin pelkkä alustan modaaminen/rakentaminen k98:lle ei riitä vaan uusi kanuunakin pitäisi rakentaa?
Viimeksi muokattu:
Minusta ne ovat hyviä juuri tuollaisina ja kun niistä aika loppuu niin ne korvataan jollain muulla joka ei edes välttämättä ole mitään putkellista.
On täysin mahdollista että raketinheittimistä ammuttavat moninaiset ja älykkäät projektiilit korvaavat perinteisen tykistön tulevaisuudessa.
Voi olla että kranaatinheittimet ovat viimeiset putket joilla ammutaan kranaatteja vielä pitkälle tulevaisuuteen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Arjalaiset heräävät hiljalleen Neuvostoliiton mahdin paluuseen: http://www.defence24.com/515106,germany-to-reconstruct-its-artillery-the-first-step
Täältä lähtisi myös ääni 122H->155H muutokselle. Ero ei kuulosta paperilla isolta, mutta iskemät ovat tontissa ihan toista luokkaa. Ukrainan sodassa simppeli tykistö on ollut kovassa arvossa enkä vanhana TJAU:na kyllä välittäisi tuleeko tulituki 50 vuotta vanhoista tykeistä, kunhan sitä tulee ja riittävästi
Jossain Tykkimies-kirjassa tms. oli taannoin lyhyt tarina tutkimuksesta 18-putkisen 122H-pston tulen tehosta vs 12-putkinen 155K-psto. Sirpalekranaateilla tulen teho mekanisoitua vihollista vastaan oli molemmilla käytännössä sama. Kevyt kranaatti kompensoitui suuremmalla tulen tiheydellä. Eli sirpaleilla ammuttaessa ei ole väliä.
Jos tuo modaus 155-milliseksi toteutuisi niin saataisiinko käytännössä muuta kuin mahdollisuus ampua erikoisammuksia? Putoaisiko perustulinopeus kuinka paljon? Jos isompaa murkulaa tulee harvakseltaan niin perustehot voisivat pysyä samoissa kuin 122H:lla. Huolto varmaan jossain määrin kiittäisi.
10-15 vuotta noiden on mainostettu jatkavan nykymuodossaan. 20-luvun lopulla tarvitaan jo päätöksiä. Tätä varmaan aletaan hiljalleen hieroa kun Maavoimissa alkaa tutkimus/kehitysjakso rahoituksen mennessä 20-luvulla pääosin muille puolustushaaroille.