Tykistö

fulcrum kirjoitti:
Mahtaako lukko kestää sellaisen 155mm latauksen? Yritin kaivella onko tällaisia konversioita tehty mutten löytänyt.
122K:ta kyllä pesitettiin ja putkitettiin 152 H 88:ksi, mutta kanuuna oli tietenkin jo valmiiksi järeämpi aihio.
Klikkaa laajentaaksesi...

Etpä voinut löytää, kun se on mahdotonta! Jos tykin kaliberi vaihtuisi 122 -> 155 niin kyse ei ole kuin sotilaskiväärin poraamisesta hirviaseeksi vaan pitää vaihtaa myös putki. Jos lähtönopeus pysyy samana kasvaa vastavoima eli rekyyli fysiikan lakien mu-
kaan myös kaksinkertaiseksi kranaatin painon tuplaantuessa. Kantama ei tällöin tietysti pysy samana vaan lähtönopeuttakin pitäisi kasvattaa. Ja lavetti tehdä edelleen vahvemmaksi. Pitäisi siis vaihtaa putken lisäksi lavettikin. Vetosilmukka ja renkaat kelpai-
sivat vanhasta. Ajatuksen mahdottomuudesta kertoo sekin että 155 K ilman apumoottoreita painaa tuplasti enemmän kuin 122H63.

Jatkosodan pitkäkantamaisin tykki meillä oli tuo 122K31. Sen putken vaihto isommaksi oli pienempi temppu, koska venäläiset käytti samaa lavettia myös 152K37 tykissä, joita myös saatiin sotisaaliiksi ja ostettiin Saksasta lisää.
 
Tästä lienee ollut puhe kun käsiteltiin D-30-haupitsin 155mm versiota. Venäläinen 2A61. Tai oikeastaan sen jatkokehitelmä M-389.
 
640px-Verkhnyaya_Pyshma_Tank_Museum_2011_091.jpg


Eli tuossa on vähän päälle tonni lisää painoa verrattuna D-30:een. Se on ihan hyväksyttävää mielestäni (D-20 painaa 5.7 tonnia), mutta kyseessä on kuitenkin ihan uusi 30 vuotta myöhemmin suunniteltu tykki, jossa on varmaan rekyylivaatimukset otettu huomioon ihan alusta alkaen.
Kuusituumainen on tietysti linnottautunutta vihollista vastaan paljon tehokkaampi kuin 122-millinen, mutta kenttälinnoitteitakin näkee nykysodankäynnissä aika vähän. Armeijallahan olisi kyllä ollut mahdollisuus dumpata 122H-kalusto ja pitää sen sijaan 152-milliset haupitsit jos se siitä olisi ollut kiinni.
 
En jaksa uskoa tähän uudistukseen jos toimivana vaihtoehtona on tarjolla 122mm ampumatarpeiden hankinta. Jos tykit jostain syystä alkavat 20-luvulla olla teknisesti kypsiä on tilanne tietysti toinen. Silloinkaan tämä 155-milliseksi modaus ei kyllä kuulosta todennäköiselle.
 
fulcrum kirjoitti:
Eli tuossa on vähän päälle tonni lisää painoa verrattuna D-30:een. Se on ihan hyväksyttävää mielestäni (D-20 painaa 5.7 tonnia), mutta kyseessä on kuitenkin ihan uusi 30 vuotta myöhemmin suunniteltu tykki,
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun Puna-armeijan tilaukset loppuivat ryhtyi yksi ja toinen itäsuunnan asetehdas tähyilemään länsimarkkinoille. Silloin rupesi näkymään länsikalibereita, jotka joskus olivat ainoastaan ns "messuasennuksia". Eli jos joku ostaja kiinnostuu niin ruvetaan sitten
miettimään tosissaan. Tämä tykkimalli oli tarkoitettu maahanlaskujoukkojen käyttöön ja keveyttä tarvittiin myös, jotta tiputus laskuvarjolla onnistuisi. Meidän pitkä ra-käyttöaika ei ollut suunnitteluvaatimusten joukossa. Eikä tykkiä koskaan alettu valmista-
maan. Kuva on Jekaterinburgin asemuseosta taustalla näkyy eri D30 muunnoksia. Meidän mahdollista käyttöä ajatellen on kuitenkin huomioitava, että vehje söi ainoastaan itäpanoksia.

Vakavampia suunnitelmia kaliberimuunnoksille oli maailmalla 130K54:n suhteen, koska sen lavetti oli sentään parempi lähtökohta. Niistäkään ei sitten tullut mitään vaan käyttäjät siirtyvät vähitellen länsimittoihin.
 
Rannari kirjoitti:
En jaksa uskoa tähän uudistukseen jos toimivana vaihtoehtona on tarjolla 122mm ampumatarpeiden hankinta. Jos tykit jostain syystä alkavat 20-luvulla olla teknisesti kypsiä on tilanne tietysti toinen. Silloinkaan tämä 155-milliseksi modaus ei kyllä kuulosta todennäköiselle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuei. Jos käyttöikää halutaan kuitenkin jostain syystä jatkaa niin kranaatteja ja ruutia saa maailmalta markkinahintaan, siihen homma ei kaadu. -Mitenkäs noin tekniseltä kannalta, olisiko ollut mahdollista konvertoida 152 H -kalusto 155-milliselle? Putkihan ei olisi varmaan tarvinnut kuin porata, vaan mites panoskammio?

130-milliselle on ollut tosiaan tarjolla erilaisia 155-muutoksia, mutta yleisempää näyttää olleen kotikutoiset itseliikkuvat viritykset. Tässä intialainen Catapult jonka alusta on vanha Vickers-vaunu:
m46-catapult-Image2362.jpg


Kas kun meillä ei ole koskaan keksitty tukea kotimaista teollisuutta tällä tavoin?
 
Arvelisin että uusia 122mm panoksia ja ammuksia on huomattavasti helpompi hankkia kuin lähteä tekemään mitään erikoisempia konversioita.
 
Perinteisesti noita ammuksia on saanut Tyrväältä, nykyään valmistaja vaan on Nammo, joka Vihtavuoressa valmistaan sopivan panosjärjestelmänkin;)
ammuksia.webp

P.S. Kannattaa muuten huomata oikeanpuoleisin takarivissä, 155ERFB-N ("Extended Range Full Bore - Nubs"), legendaarisen G.V. Bullin ideoiden pohjalta jatkokehitetty "nubsillinen" ja perävirtausyksiköllä varustettu ammus.
 
Last edited by a moderator:
Sardaukar kirjoitti:
Arvelisin että uusia 122mm panoksia ja ammuksia on huomattavasti helpompi hankkia kuin lähteä tekemään mitään erikoisempia konversioita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu ei nuo muuta tarvitse, sen panostuksen tekisinkin jos on tarve ja sitten kaikki liikenevät investoinnit K9 ja MLRS kalustoon sekä niiden ampumatarvikkeisiin.
 
fulcrum kirjoitti:
Juuei. Jos käyttöikää halutaan kuitenkin jostain syystä jatkaa niin kranaatteja ja ruutia saa maailmalta markkinahintaan, siihen homma ei kaadu. -Mitenkäs noin tekniseltä kannalta, olisiko ollut mahdollista konvertoida 152 H -kalusto 155-milliselle? Putkihan ei olisi varmaan tarvinnut kuin porata, vaan mites panoskammio?

130-milliselle on ollut tosiaan tarjolla erilaisia 155-muutoksia, mutta yleisempää näyttää olleen kotikutoiset itseliikkuvat viritykset. Tässä intialainen Catapult jonka alusta on vanha Vickers-vaunu:
m46-catapult-Image2362.jpg


Kas kun meillä ei ole koskaan keksitty tukea kotimaista teollisuutta tällä tavoin?
Klikkaa laajentaaksesi...

152H55:n muuntamista kanuunaksi muistelen joskus tutkitun. Tarina ei kertonut olisiko väljyys ollut 152 vai 155? Vuoden 2005 stenauskierros taisi lopettaa tuon tyypin hankkeet Suomessa kokonaan ja lopullisesti.
 
SJ kirjoitti:
Jaa? Onko joku syy miksi K98:n istuttaminen T55:n alustalle ei sovi tähän yhteyteen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse en tajua miksi niitä ei siirretä Patrian sunnitelman mukaisesti Sisun alustalle, kyllä se vanhojen modauksenkin luulisi jotain pajaa kiinnostavan vaikka Patria halusi myydä uusia putkia.
 
Kyllähän sitä teollisuuden omalla rahoituksella toteutettua Egyptin-vientiprojektia "tuettiin", mm. yksi känkkäränkkä evp, MOT, KRP, oikeusasteet...:mad:, VMP!

upload_2017-1-2_19-30-37.webp
 
Last edited by a moderator:
veeteetee kirjoitti:
Kannattaa muuten huomata oikeanpuoleisin takarivissä, 155ERFB-N ("Extended Range Full Bore - Nubs"), legendaarisen G.V. Bullin ideoiden pohjalta jatkokehitetty "nubsillinen" ja perävirtausyksiköllä varustettu ammus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän datan mukaan kantama ei ole kuitenkaan niin legendaarinen. Onko numeroissa jotakin vikaa?

Achieved results: 33% increase in range comparing to standard HE ERFB/BB base bleed projectiles (from 30.3 km to 40.8 km for 39-barrel systems and from 42 km to ~56 km with 52-barrel systems.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.yugoimport.com/en/proizv...y-projectile-vlap-rocket-assistancebase-bleed
 
Vain jugot osaavat vastata heidän numeroistaan:eek:. VLAP on ajatuksena "mielenkiintoinen": kun laitat riittävän ison rakettimoottorin, tyhjä kuori lentää vaikka minne saakka;) ja voi vaikka osua haluttuun kaupungin kokoiseen maaliin:)

Tässä vielä kotimainen halkileikattuna:
upload_2017-1-2_18-38-47.webp
Ja tässä vertailun vuoksi jugo; huomaa ero sirpaloituvan massan määrässä:
upload_2017-1-2_18-37-7.webp
 
Last edited by a moderator:
veeteetee kirjoitti:
Perinteisesti noita ammuksia on saanut Tyrväältä, nykyään valmistaja vaan on Nammo, joka Vihtavuoressa valmistaan sopivan panosjärjestelmänkin;)
Katso liite: 12934

P.S. Kannattaa muuten huomata oikeanpuoleisin takarivissä, 155ERFB-N ("Extended Range Full Bore - Nubs"), legendaarisen G.V. Bullin ideoiden pohjalta jatkokehitetty "nubsillinen" ja perävirtausyksiköllä varustettu ammus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikäs ihme tuossa 60mm kranaatin oikealla puolella on? Leveydestä ei saa ihan täyttä käsitystä, kun jää naatin taakse. Vissiin 105mm.

Onko mitään mitä Vammas tai Tampella ei olisi suunnitellut?
 
Se on 122 mm:n sirpalekranaatti nokallaan HS-94 eli HeräteSytytin 94 (myös HES94).

Varsinkin Tampellassa kehitettiin 50-luvulta alkaen täysin käsittämätön määrä uusia ammuksia, etenkin krh-ammuksia useita SATOJA ei malleja. Merkillepantavaa oli, että lähes mitä tahansa sai kokeilla ja myös kokeiltiin.

upload_2017-1-2_19-34-32.webp

Vammas(kosken tehdas) oli enemmänkin Pv:ien tuotantoyksikkö, joka teki kulloistakin tilattua tuotetta n*10000 kpl. Tässä valikoimaa:

upload_2017-1-2_19-26-53.webp

Vasta Tampellan Aseosaston ja Vammaskosken yhdistyessä Vammas Oy:ksi 01.01.1991 alkoi myös Vammalassa laajempi ampumatarvikkeiden tuotekehitys:

upload_2017-1-2_19-27-29.webp
 
Last edited by a moderator:
veeteetee kirjoitti:
Se on 122 mm:n sirpalekranaatti nokallaan HS-94 eli HeräteSytytin 94 (myös HES94).

Varsinkin Tampellassa kehitettiin 50-luvulta alkaen täysin käsittämätön määrä uusia ammuksia, etenkin krh-ammuksia useita SATOJA ei malleja. Merkillepantavaa oli, että lähes mitä tahansa sai kokeilla ja myös kokeiltiin.

Katso liite: 12946

Vammas(kosken tehdas) oli enemmänkin Pv:ien tuotantoyksikkö, joka teki kulloistakin tilattua tuotetta n*10000 kpl. Tässä valikoimaa:

Katso liite: 12943

Vasta Tampellan Aseosaston ja Vammaskosken yhdistyessä Vammas Oy:ksi 01.01.1991 alkoi myös Vammalassa laajempi ampumatarvikkeiden tuotekehitys:

Katso liite: 12944
Klikkaa laajentaaksesi...

Oliko mitään mikä mielestäsi olisi ehdottomasti pitänyt päästä käyttöön, mutta jäi pöydälle tai koeammuntoihin?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top