Tykistö

Jossain Tykkimies-kirjassa tms. oli taannoin lyhyt tarina tutkimuksesta 18-putkisen 122H-pston tulen tehosta vs 12-putkinen 155K-psto. Sirpalekranaateilla tulen teho mekanisoitua vihollista vastaan oli molemmilla käytännössä sama. Kevyt kranaatti kompensoitui suuremmalla tulen tiheydellä. Eli sirpaleilla ammuttaessa ei ole väliä.

Jos tuo modaus 155-milliseksi toteutuisi niin saataisiinko käytännössä muuta kuin mahdollisuus ampua erikoisammuksia? Putoaisiko perustulinopeus kuinka paljon? Jos isompaa murkulaa tulee harvakseltaan niin perustehot voisivat pysyä samoissa kuin 122H:lla. Huolto varmaan jossain määrin kiittäisi.

Ainakin se, että ukkoja vapautuisi muualle mikäli 18->12 ilman tulentehon laskua. Muina vaikutuksina olisi kuitenkin haavoittuvampi tuliyksikkö, tuliasema-alueet pitää sijoittaa lähemmäs taistelevia joukkoja tai tuliasemasiirtoja joutuu toteuttamaan useammin joukkojen tukemiseksi mikä johtaa heikentyneeseen tulenantokykyyn. Toisaalta taas pienemmällä määrällä laukauksia päästään kuitenkin hyvään vaikutukseen ja mahdollisesti tuhotaan maalialkioita, joita ei 122mm muuten tuhottaisi tai se vaatisi paljon a-tarviketta. Silloin kun ammutaan niin halutaan varmasti laittaa paska palamaan niin sijoittaisin rahani 81/120/155 pyhään kolminaisuuteen.
 
Ainakin se, että ukkoja vapautuisi muualle mikäli 18->12 ilman tulentehon laskua. Muina vaikutuksina olisi kuitenkin haavoittuvampi tuliyksikkö, tuliasema-alueet pitää sijoittaa lähemmäs taistelevia joukkoja tai tuliasemasiirtoja joutuu toteuttamaan useammin joukkojen tukemiseksi mikä johtaa heikentyneeseen tulenantokykyyn. Toisaalta taas pienemmällä määrällä laukauksia päästään kuitenkin hyvään vaikutukseen ja mahdollisesti tuhotaan maalialkioita, joita ei 122mm muuten tuhottaisi tai se vaatisi paljon a-tarviketta. Silloin kun ammutaan niin halutaan varmasti laittaa paska palamaan niin sijoittaisin rahani 81/120/155 pyhään kolminaisuuteen.

Eihän missään ole sanottu että tuo modaus pudottaisi putkien määrää patteristossa. Vertailu oli tehty nykyisiin 155K-patteristoon. Kyllähän ne alueelliset patteristot voisivat olla edelleen 18-putkisia. Ja varmaan niiden kannattaisikin olla.

Menetettäisiinkö tulinopeudessa per tykki kuinka paljon? Varmaan jotakin?
 
Eihän missään ole sanottu että tuo modaus pudottaisi putkien määrää patteristossa. Vertailu oli tehty nykyisiin 155K-patteristoon. Kyllähän ne alueelliset patteristot voisivat olla edelleen 18-putkisia. Ja varmaan niiden kannattaisikin olla.

Menetettäisiinkö tulinopeudessa per tykki kuinka paljon? Varmaan jotakin?

Riippuu täysin tykin konstruktiosta.
 
Jossain Tykkimies-kirjassa tms. oli taannoin lyhyt tarina tutkimuksesta 18-putkisen 122H-pston tulen tehosta vs 12-putkinen 155K-psto. Sirpalekranaateilla tulen teho mekanisoitua vihollista vastaan oli molemmilla käytännössä sama. Kevyt kranaatti kompensoitui suuremmalla tulen tiheydellä. Eli sirpaleilla ammuttaessa ei ole väliä.

Tällaista tutkimusta en muista mutta nykyiset vedettävät 155K:t ampuu minuutissa yhtä monta laukausta kuin 122:t. Kun kranaatti painaa kaksi kertaa enemmän on vaikea kuvitella miten saadaan 25 % pienemmällä rautamäärällä sama vaikutus. Kun vielä
on yleisesti tunnettu asia, että puolikoviin maaleihin saadaan vaikutusta vain 155 kaliberilla. Isomman kaliberin vaikutus on myös huomattavasti suurempi kaivautunutta vihollista vastaan.
 
Tällaista tutkimusta en muista mutta nykyiset vedettävät 155K:t ampuu minuutissa yhtä monta laukausta kuin 122:t. Kun kranaatti painaa kaksi kertaa enemmän on vaikea kuvitella miten saadaan 25 % pienemmällä rautamäärällä sama vaikutus. Kun vielä
on yleisesti tunnettu asia, että puolikoviin maaleihin saadaan vaikutusta vain 155 kaliberilla. Isomman kaliberin vaikutus on myös huomattavasti suurempi kaivautunutta vihollista vastaan.

Tässä oli muistaakseni kysymys nimenomaisesti taistelu- ja rynnäkkövaunulla liikkuvasta joukosta ja kalustoina meikäläisillä joko 12kpl 155K83 tai 18kpl 122H63.

Ihmettelin itsekin raskaan kranaatin huonoja tehoja tankkeja vastaan. Tuo arvio oli muuttunut olennaisesti huonommaksi siitä mitä itselle on joskus muinoin opetettu. Silloin 80-luvulla 152/155 olivat ainoat oikeat väljyydet panssaroituja joukkoja vastaan.

Minäpä kaivan tuon jutun esiin niin ei tarvitse enempiä arvuutella. Muisti tunnetusti tekee aina välillä tepposiaan.
 
Muina vaikutuksina olisi kuitenkin haavoittuvampi tuliyksikkö, tuliasema-alueet pitää sijoittaa lähemmäs taistelevia joukkoja tai tuliasemasiirtoja joutuu toteuttamaan useammin joukkojen tukemiseksi mikä johtaa heikentyneeseen tulenantokykyyn.
Mikä tässä 122->155 ja 18 -> 12 muunnoksessa johtaisi siihen että tuliasemat pitäisi sijoittaa lähemmäs taistelevia joukkoja?
 
Tällaista tutkimusta en muista mutta nykyiset vedettävät 155K:t ampuu minuutissa yhtä monta laukausta kuin 122:t. Kun kranaatti painaa kaksi kertaa enemmän on vaikea kuvitella miten saadaan 25 % pienemmällä rautamäärällä sama vaikutus. Kun vielä
on yleisesti tunnettu asia, että puolikoviin maaleihin saadaan vaikutusta vain 155 kaliberilla. Isomman kaliberin vaikutus on myös huomattavasti suurempi kaivautunutta vihollista vastaan.
Tilanne muuttuu jonkin verran, kun otetaan huomioon logistiikka. 122mm tuliannos painaa vähemmän kuin 155mm vastaava, jonka vuoksi samalla huoltoresurssilla saadaan enemmän pienemmän kaliiperin a-tarviketta aseille ja oletettavasti myös vihollisen niskaan.

Pehmeisiin, kaivautumattomiin maaleihin 122mm on riittävän tehokas, jonka vuoksi 155 saattaa tietyissä olosuhteissa tuottaa tarpeetonta painetta huoltoon ilman vastaavaa hyötyä maalissa. On toki oman keskustelunsa aihe miten paljon näitä maaleja tulee vastaan. Hyökkäävää jalkaväkeä nyt ainakin kohdattaisiin.

Tämä vain yleisluontoisena pohdintana miksi kaliiperin kasvattaminen ei aina ole pelkästään positiivinen asia, vaikka se ensinäkemältä saattaa siltä vaikuttaa.
 
Pehmeisiin, kaivautumattomiin maaleihin 122mm on riittävän tehokas, jonka vuoksi 155 saattaa tietyissä olosuhteissa tuottaa tarpeetonta painetta huoltoon ilman vastaavaa hyötyä maalissa.

Kuten on myös 81/120mm heittimet, jotka ovat pääasiallinen ase ammuttaessa jalkaväkeä ja pehmeitä kohteita kyllä tulisi jatkuvasti vastaan. Ajat sitten on todettu, että kaliiperin pitää olla yli 130mm, jotta kyetään vaikuttamaan puolikoviin kohteisiin. Tulenteho hyppäys 122->155 toisi uusia suorituskykyjä taisteluosastolle. Painon nousu kompensoituu osittain pienemmällä tykkimäärällä ja pienemmällä laukausmäärällä vaaditun tuloksen saavuttamiseksi. Tykistön käyttö taisteluosasto tasolla ei välttämättä muuttuisi paljoa, tykistöllä tuetaan muutenkin painopisteessä olevia joukkoja ja sivusuunnassa olevat saavat tyytyä tulijoukkueeseen tai pariin ja omaan heitinjoukkueeseen. Nyt kuitenkin on mahdollista tukea sivusuuntaa vaikka yhdellä patterilla, koska hajaryhmitys kolmella patterilla mahdollistaa painopisteen tukemisen koko pstolla ja sivusuuntiin 1-2 patterilla ametista riippuen. Kahdella patterilla sivusuuntien tukeminen ei välttämättä onnistu yhtä helposti.
 
No niin.

The Army plans to fire an upgraded, all-weather, precision-guided, ground-fired rocket which will pinpoint enemy targets at distances up to 70 or more kilometers – while removing the prospect of leaving dangerous unexploded ordnance behind, service and industry officials said.

The weapon, called Guided Multiple Launch Rocket System, is being modified to adhere to the parameters of a 2008 international agreement banning the production and use of so-called “cluster munitions” which disperse a number of small explosive “bomblets” over a target area.

As a result, Lockheed and the Army are now producing a new “Alternative Warhead” for the GMLRS which complies with this international cluster munition agreement.

The first GMLRS Alternative Warhead rocket has rolled off the production line at Lockheed Martin’s Camden, Arkansas, manufacturing facility, a Lockheed statement said.
http://www.scout.com/military/warrior/story/1708854-army-upgrades-gmlrs-warhead
 
https://warisboring.com/israel-plan...e-to-surface-missiles-59462fedc552#.4hurpedmd

Israel’s government is considering a proposal from Avigdor Lieberman, the country’s hawkish defense minister, to supply the Army with hundreds of new, satellite-guided rockets and missiles.

Israeli’s rocket force is relatively small and short range. These rockets would be more numerous, with bigger warheads and being capable of striking farther away. And it means the Army would — in the event of a repeat of the 2006 war with Hezbollah — play a bigger role in deep-strike missions typically reserved for the Israeli Air Force.

The IAF is, understandably, sweating. Air Force officials have also protested the idea, according to a Dec. 26, 2016 report by Haaretz.

En jaksa nyt selata onko Israelin raketteja käsitelty.

http://www.imi-israel.com/home/doc.aspx?mCatID=66185

LORA vielä tässä:

http://www.iai.co.il/Sip_Storage//FILES/3/41273.pdf
 
Lisää teknopornoa, jos oikein olen etsinyt niin HVP-projektia ei ole täällä esitelty. HVP, eli hypervelocity projectile -projektissa on tarkoitus kehitellä alikaliammuksia 5" ja 155mm tykeille.

https://www.onr.navy.mil/en/Media-Center/Fact-Sheets/Hypervelocity-Projectile.aspx

http://www.baesystems.com/en-us/product/hyper-velocity-projectile-hvp

https://news.usni.org/2016/07/18/pe...uns-change-paradigm-missile-defense-navy-army

Tehtäviksi määritelty pintakohteiden lisäksi myös ilmapuolustus ballistisia ja risteilyohjuksia vastaan. Kantamaa 62-kaliiperisella 155mm putkella olisi 130km, eli 52 kaliiperisella jonnin verran vähemmän.

“Capabilities in development would enable larger caliber guns to launch HVPs at air and missile threats over medium ranges (10–30 nautical miles),” read a May report on air and missiles from the Center for Strategic and Budgetary Assessment (CSBA).

http://csbaonline.org/uploads/documents/CSBA6173-PGM2_Report_WEB_2.pdf

Tässä s. 32 eteenpäin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
155 alikali toi mieleen, että Tampellan Aseosastolla kehiteltiin erityisen pitkän kantaman ammuksia jo lähes 40 vuotta (!) sitten. 155 mm alikaliiperiammuksesta tehtiin ainakin piirustukset (löydettävissä - työllä ja vaivalla - Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKAn Tampella-arkistosta), näitä "irtoavaperäisiä" ammuttiinkin, tuloksista ei enää ole hajuakaan, ainakaan minulla:Tampella155002.webp
 
155 alikali toi mieleen, että Tampellan Aseosastolla kehiteltiin erityisen pitkän kantaman ammuksia jo lähes 40 vuotta (!) sitten. 155 mm alikaliiperiammuksesta tehtiin ainakin piirustukset (löydettävissä - työllä ja vaivalla - Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKAn Tampella-arkistosta), näitä "irtoavaperäisiä" ammuttiinkin, tuloksista ei enää ole hajuakaan, ainakaan minulla:Katso liite: 12919

Epäilisin että ilman hakeutumista osumatarkkuus riittäisi osumaan lähinnä Pietariin, sen takia varmaan luovuttu?
 
Kuten sanottua en TIEDÄ, mutta ammushan saa sekä nopeutta että pyörimisliikkeen tuon irtoavan perän kautta, joten kaikki riippuu siitä, miten häiriöttä perä saatiin irtoamaan. Pelkän piirustuksen perusteella lopullista tuomiota ei osaa antaa kukaan. Ja toisaalta, minulle riittää kyllä maaliksi Pietarikin:);):rolleyes:
 
Pelkän piirustuksen perusteella lopullista tuomiota ei osaa antaa kukaan.

Olisi mielenkiintoista tehdä pieni erä modernilla tekniikalla ja ihmetellä oliko heillä ongelmia teknologia kanssa vai toimiiko se kuten suunniteltiin? Tietokone mallinnuksella voidaan mennä pitkälle, mutta ei se pysty antamaan kokonaista totta, vain osviittaa minnepäin mennään. Totuus kuitenkin on se että pitkälle kantamalle on tarvetta. Suomelta ja EUlta puuttuu Darpan kaltainen laitos.
 
Kantama säilyisi suunnilleen samana, jos H63 pesittää 155mm.

Mahtaako lukko kestää sellaisen 155mm latauksen? Yritin kaivella onko tällaisia konversioita tehty mutten löytänyt.
122K:ta kyllä pesitettiin ja putkitettiin 152 H 88:ksi, mutta kanuuna oli tietenkin jo valmiiksi järeämpi aihio.
 
Back
Top