Tykistö

Meillä käytetään 120mm heittimiä 105mm tykkien sijaan.
Vaikken näistä asioista niin teidäkkään, niin tykistöä ja heittimistöä ei mielestäni oikein voi vertailla keskenään konsepteina. Eikä korvata toisillaan vaan molemmille asejärjestelmille on omat lokeronsa ja käyttötarkoituksensa. Tykit on tykistöä ja heittimet ovat pohjimmiltaan jalkaväen tulitukiaseita ja erinomaisia sellaisia.

Mutta sirpaleiden vaikutus maaleihin riippuu monesta tekijästä, Kuten ilme-
nee everstinä 15 v sitten eläkkeelle jääneen Risto Noopilan SKK:ssa tehdystä tutkimuksesta, jonka puolestaan @kertakenttään postasi. Tutkimus on kuitenkin tehty jo 1980 -luvun alussa ja jotkut asiat on tietysti ehtiny muuttua. Tämä tutkimus oli mm pohja-
na, kun meille kehitettiin kokonaan uusi 155 mm atarvike. Aineisto taisi muuten olla "kuumaa kamaa" kun linkki ei enää tänään toimikaan.
Kysymykseni kuuluu, paljonko perinteinen "tyhmä", iskusytyttimellä varustettu tykistön tai heittimistön sirpalekranaatti on muuttunut lännessä viimeisen 30-40 vuoden aikana? Asiasta mitään tietämättömänä epäilisin että ei paljoa. Itäblokin nykyistenkin valmistajien kataloogeja selatessa ainakin 82mm ja 120mm heittimenkranaattien tyyppimerkinnät ovat epäilyttävän paljon saman kaltaiset kun suuren isänmaallisen aikana...
 
Viimeksi muokattu:

Old Boy

Ylipäällikkö
Kysymykseni kuuluu, paljonko perinteinen "tyhmä", iskusytyttimellä varustettu tykistön tai heittimistön sirpalekranaatti on muuttunut lännessä viimeisen 30-40 vuoden aikana? Asiasta mitään tietämättömänä epäilisin että ei paljoa.
Totta on, etteivät tykistökranaatit ole ulkomaisesti paljoakaan muuttuneet vuodesta 1918 ja länsimaiden tykistön peruskranaatti M107 perustuu I MS:n aikaisen 155 H 17 nimellä meillä tunnetun ranskalaistykin kranaattiin. Teräslaadut on kuitenkin muuttunu
ja seosräjähdysaineet tulleet myös paremmiksi. Ei aina pelkästään räjähdysnopeudessa vaan myös käsiteltävyydessä ja varastoitavuudessa. Terästen valmistustekniikka näkyy vaikkapa siten ettei uusista kranaateista enää synny turvonneen naulan kokoisia
ja näköisiä sirpaleita, joita ennen lojui runsaasti maassa kun ampumakentillä käytettiin vanhoja atarvikkeita. Kantamat kasvoivat 25 % kun käyttöön tuli perävirtausyksiköt, jotka täyttää ammuksen lentäessä sen taakse syntyvän tyhjän tilan ruutikaasuilla.
 

adam7

Respected Leader
Voin kuvitella, että ihan hyvin voisi pitääkin paikkansa, varsinkin jos unohdetaan väärä lauserakenne.
Tuo on bottitili joka hakee venäläisiä uutisia pääosin harjoituksista ja konekääntää otsikon englanniksi. Suomalaisen upseerin hoitama.
 

Soldierblue

Kenraali
Voikko Tampella lisensillä valmistaa venäläistä 122mm D-30, Se on hyvä laatu ja sotakelpoinen, ei tarte pölyimuroita sen ympäri ennen kun ammoksen laitetaan sisään :D
(no viitasin F-18 Hornetiin siinä, lentokenttän asfaltti)
 

veeteetee

Kenraali
Tampellan Aseosasto on lopetettu vuonna 1990:eek:, sen seuraaja (Patria) Vammas Oy teki viimeiset tykkinsä 10+ vuotta sitten ja milloinkaan Suomessa ei rysyjen tykkiä ole valmistettu, eikä valmisteta:mad:, varaosia sotasaaliiseen ja vähän muutenkin kyllä:D

Museoasetuotanto on Pohjolassa keskitetty Ruåtsiin, ref. Mjölner;)
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Olen niitä, joiden mielestä tykistöä kannattaa keskittää ylös, jotta mahdollisimman monta tuliyksikköä voidaan keskittää tehokkaasti. Tästä syystä olen sitä mieltä, että 122H myötä aikanaan poistuvaa suorituskykyä tulisi korvata pitkän kantaman tykistöllä kaliiperista välittämättä sekä raketinheittimillä mallia kevyt. TSTOS/PATL tasolla 12-putkinen KRHK ja kolme kevyttä per komppania ovat aika paljon, kun vertaillaan muiden maiden pataljooniin.

Meillehän tärkein vertailukohta on venäläiset pataljoonat ja prikaatit. Venäläisen opin mukaan murtokohtaan tarvitaan 3-5 kertainen tykistöylivoima. Yhdistettynä venäläisten käyttöönottamaan pataljoonan taisteluosastoon, jolla 1-2 patteria aktio tai rakettitykistöä ei aiheuta vielä sydämentykytyksiä. Toisaalta lennokkien räjähdysmäinen käyttö johtaa tykistön tehokkaampaan ja tarkempaan tuleen. Venäläiset kykenevät tuottamaan suuria tappioita pitkän kantaman tyhmillä raketeilla käyttäen tytärammuksia ja FAE-ammuksia.
 

ctg

Greatest Leader
Naapuri on päivittänyt uruganin m1 muotoon.





According to our first analysis of the video, the Uragan-1M is a new multiple launch rocket system totally different from the previous version BM-27 Uragan which was designed in the early 1970s, with development being completed in 1975.

The new Uragan-1M is based on 8x8 military truck chassis MZKT-7930 developed in Belarus early 1990s. The forward control cab of the MZKT-7930 accommodates driver and two passengers.

The Uragan-1M is fitted with two launchers pods each containing two layers of three rockets ready to fire, so giving a total of 12 launch tubes. mounted at the rear of the truck chassis. The rocket launcher station is mounted on a turntable at the rear of the truck chassis with powered elevation and traverse.

The new Uragan-1M is able to fire rockets of 220mm and 300mm designed for BM-30 Smerch, using different types of rockets container. In addition, the Uragan-1M is fully automated, and reloading is made by a simple substitution of the barrels.

The system is designed to destroy troops, armor, artillery units, air defense systems, helicopters on heli-pads, destroying fortifications, communications and other infrastructure.
http://www.armyrecognition.com/weapons_defence_industry_military_technology_uk/new_russian-made_uragan-1m_multi-caliber_mlrs_multiple_launch_rocket_system_11402172.html


Luulen että tuossa uruganin kopissa on enemmän elektroniikkaa kuin koskaan ennen.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Huomasinpa juuri, että polakit aikoo sijoittaa suurimman osan Krab-haupitseistaan divisioonien tykistörykmentteihin. Kryllit menisi sitten AMVllä varustettuihin prikaateihin, joille myös tästä vuodesta alkaen alkaa tulla Rakkeja eli puolan Nemoja.
 

Soldierblue

Kenraali
Tampellan Aseosasto on lopetettu vuonna 1990:eek:, sen seuraaja (Patria) Vammas Oy teki viimeiset tykkinsä 10+ vuotta sitten ja milloinkaan Suomessa ei rysyjen tykkiä ole valmistettu, eikä valmisteta:mad:, varaosia sotasaaliiseen ja vähän muutenkin kyllä:D

Museoasetuotanto on Pohjolassa keskitetty Ruåtsiin, ref. Mjölner;)
Mikä on sun vaihtoehto silloin?
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Jospa ostaisi kylmästi M198 haupitseja, $500 000 kipale ja yhtenäistettäisiin kaliberiksi 155mm jos/kun aika 122mm tykeistä jättää. Tosin M198 on reippaasti painavampi.
 

SJ

Supreme Leader
Jospa ostaisi kylmästi M198 haupitseja, $500 000 kipale ja yhtenäistettäisiin kaliberiksi 155mm jos/kun aika 122mm tykeistä jättää. Tosin M198 on reippaasti painavampi.
Toivottavasti ne saisi halvemmalla. Toinen juttu olisi se, mahtaisikohan noihin saada lukkoa vaihdettua? Meinaan, että se taitaa olla yksi syy miksi Tampellan tykit ampuu nopeammin.
 

J0h1F

Kenraali
Jospa ostaisi kylmästi M198 haupitseja, $500 000 kipale ja yhtenäistettäisiin kaliberiksi 155mm jos/kun aika 122mm tykeistä jättää. Tosin M198 on reippaasti painavampi.
M198 on aika raskas, lyhyt kantamaltaan, hidas tulinopeudeltaan (vain 4 ls/min) ja vielä käytetty.
Sille on ihan syynsä, että kaikki M198:aa nykyisellään käyttävät ovat 3. maailman maita, M198:n hankkiminen tulevaisuudessa olisi verrattavissa siihen, että olisimme vuosituhannen vaihteessa hankkineet lisää 130 K 54:ää (jolla muuten on M198:aa parempi kantama ja sama tulinopeus sekä paino, mutta silti sitä pidettiin jo hankinta-aikanaan vanhentuneena).

Viisaampaa olisi vaikka hamstrata jostain Soltamin tai Denelin 155 mm tykkejä, koska ne olisivat sentään pitkälti yhteensopivia 155 K 83:n kanssa Tampella-sulkuineen ja vanhanmallisine panoskammioineen - eikä tämäkään olisi kovin kaksinen päätös.

Voikko Tampella lisensillä valmistaa venäläistä 122mm D-30, Se on hyvä laatu ja sotakelpoinen, ei tarte pölyimuroita sen ympäri ennen kun ammoksen laitetaan sisään :D
(no viitasin F-18 Hornetiin siinä, lentokenttän asfaltti)
Mitä muuten Neuvostoliitossa valmistettuun tai suunniteltuun kalustoon tulee, niin siinä ei ole tekijänoikeuksia, patentteja tai mallisuojia lainkaan, vaan kaikki on ilmaiseksi hyödynnettävissä, koska NL ei tunnustanut immateriaalioikeuksia.
 
Totta on, etteivät tykistökranaatit ole ulkomaisesti paljoakaan muuttuneet vuodesta 1918 ja länsimaiden tykistön peruskranaatti M107 perustuu I MS:n aikaisen 155 H 17 nimellä meillä tunnetun ranskalaistykin kranaattiin. Teräslaadut on kuitenkin muuttunu
ja seosräjähdysaineet tulleet myös paremmiksi. Ei aina pelkästään räjähdysnopeudessa vaan myös käsiteltävyydessä ja varastoitavuudessa. Terästen valmistustekniikka näkyy vaikkapa siten ettei uusista kranaateista enää synny turvonneen naulan kokoisia
ja näköisiä sirpaleita, joita ennen lojui runsaasti maassa kun ampumakentillä käytettiin vanhoja atarvikkeita. Kantamat kasvoivat 25 % kun käyttöön tuli perävirtausyksiköt, jotka täyttää ammuksen lentäessä sen taakse syntyvän tyhjän tilan ruutikaasuilla.
Kiitos Old Boy erinomaisesta vastauksesta.

Näin muistelinkin, että ainakin sirpaloitumista ollaan pystytty parantamaan kehittämällä teräslaatuja sopivammiksi ja räjähdystapahtumaa optimoimalla. Tuo M107 oli mielenkiintoinen maininta ja osoitus siitä että perinteiset "tyhmät" iskusytyttimillä varustetut kranaatit ovat kehittyneet verraten vähän.

Oman käsitykseni mukaan myös itse tykit ovat kehittyneet yllättävän vähän viimeisen 75-vuoden aikana, jos moneen muuhun asejärjestelmään vertaa. On toki kehitystä tapahtunut, mutta suhteessa vähemmän kun esimerkiksi panssarivaunuissa. Heittimissä kehitys on ollut vielä vähäisempää. Itse tykkejä ja kranaatteja huimemmin ovat tykistössä kehittyneet varmasti tulenjohto, kommunikaatio- ja maalinosoitusvälineet.

EDIT: typo
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Supreme Leader
Kiitos Old Boy erinomaisesta vastauksesta.

Näin muistelinkin, että ainakin sirpaloitumista ollaan pystytty parantamaan kehittämällä teräslaatuja sopivammiksi ja räjähdystapahtumaa optimoimalla. Tuo M107 oli mielenkiintoinen maininta ja osoitus siitä että perinteiset "tyhmät" iskusytyttimillä varustetut kranaatit ovat kehittyneet verraten vähän.
Käsittääkseni tuo M107 kranaatti ei taida olla yleensä enää sotakäytössä, vaan se on lähinnä halpa harjoitusammus. Tai kaipa sitä jossakin käytetään, kun muuhunkaan ei rahaa riitä.
 

Huhta

Greatest Leader
M198 on aika raskas, lyhyt kantamaltaan, hidas tulinopeudeltaan (vain 4 ls/min) ja vielä käytetty.
Sille on ihan syynsä, että kaikki M198:aa nykyisellään käyttävät ovat 3. maailman maita, M198:n hankkiminen tulevaisuudessa olisi verrattavissa siihen, että olisimme vuosituhannen vaihteessa hankkineet lisää 130 K 54:ää (jolla muuten on M198:aa parempi kantama ja sama tulinopeus sekä paino, mutta silti sitä pidettiin jo hankinta-aikanaan vanhentuneena).

Viisaampaa olisi vaikka hamstrata jostain Soltamin tai Denelin 155 mm tykkejä, koska ne olisivat sentään pitkälti yhteensopivia 155 K 83:n kanssa Tampella-sulkuineen ja vanhanmallisine panoskammioineen - eikä tämäkään olisi kovin kaksinen päätös.
Samaa mieltä M198:sta. Ainoa hyvä puoli on, että se on amerikkalainen ja kasvattaa sitä myöten joidenkin henkilökohtaista tykkiä ainakin kuusi tuumaa. :)

Tiedä tosin vedettävien hankkimisen järkevyydestä muutenkaan, ellei sitten rahdin ja romuraudan hinnalla saada.

Mitä muuten Neuvostoliitossa valmistettuun tai suunniteltuun kalustoon tulee, niin siinä ei ole tekijänoikeuksia, patentteja tai mallisuojia lainkaan, vaan kaikki on ilmaiseksi hyödynnettävissä, koska NL ei tunnustanut immateriaalioikeuksia.
Tämä olisi nerokas idea! Turhaan tilataan montaa asiaa ulkomailta, kun kotimaassa voisi valmistaa itse neuvostoaseita ja patentin voimassaolon menettäneitä aseita. Gaston Glockin ensimmäinen pistoolimalli taitaisi olla jo valmistettavissa samoin kuin taisteluveitset, joita mies kehitteli ennen ampuma-aseita? Ja sitten täällä tilataan PKM-konekiväärejä ja vastaavaa Pahan Valtakunnasta? Törkeää! Teettäisivät Suomessa jollakin sopivalla firmalla. M4 taitaa myöskin olla menettänyt patentin suojan, joten siinä olisi vaihtoehto Suomen seuraavaksi rynkyksi - ei tarvitsisi maksaa lisenssejä eikä mitään, sen kuin pistetään tuotanto käyntiin. Saataisiin ainakin parempia tarjouksia HK:lta ja FN:ltä, kun olisi oikeasti riski, että suomalaiset menevät halvinta tietä.
 

fulcrum

Respected Leader
Samaa mieltä M198:sta. Ainoa hyvä puoli on, että se on amerikkalainen ja kasvattaa sitä myöten joidenkin henkilökohtaista tykkiä ainakin kuusi tuumaa. :)

Tiedä tosin vedettävien hankkimisen järkevyydestä muutenkaan, ellei sitten rahdin ja romuraudan hinnalla saada.
Ei varmaan järkeä. Vedettäviä meillä on omasta takaa hyry mykket, kalustoa on sen verran että elinkaarta voidaan jatkaa pitkään kulumisen puolesta ja raskaita kanuunoita voidaan vaikka itse tehdä.
Sinänsä näen edelleen roolia kevyemmälle vedettävälle kalustolle myös tulevaisuudessa vaikka sen merkitys tuleekin vähentymään. Kokonaan toinen juttu, kannattaako nykyistä haupitsikalustoa ruveta korvaamaan toisella. G7 vaikuttaisi ihan hyvältä tykiltä kyllä, mutta kannattaako Titanicin kansituolien järjestelystä maksaa? Halvempaa varmaan vaan ostaa uusia kranaatteja 122H-kalustolle, JOS sille tielle lähdettäisiin.
 

TBman

Ylipäällikkö
Kyllä olisi hyvä, jos tykistön olisi isolta osin ominvoimin kulkevaa. K9 olisi hyvä. 400 sellaista ja tykistön alkaisi olla iskussa... Sitten lisäksi järeitä raketinhettimiä+älyammuksia toinen mokoma ja kaikelle tälle latausajoneuvokalusto.... tiedän, se peevelin budjetti...
 
Top