Tykistö

Kertaus on opintojen äiti:

"122K/60:n käyttö Puolustusvoimissa jäi poikkeuksellisen vähäiseksi, ilmeisestikin tykin huomattava suuren painon, pienen kokanaismäärän, vähemmän tyydyttävän ampumatarvikkeen ja Neuvostoliitosta suurina määrinä ostettujen 122H63:n ja 130K54:n korvattua 122K/60:lle ajatellun tarpeen. Kaiken huipuksi kävi 1990-luvun alussa ilmi, että vähäiset ampumatarvikevarat olivat pilalla niin panosten kuin kranaattienkin osalta.

Vuonna 1989 Puolustusvoimat tekikin Tampellan kanssa sopimuksen yhden 122K/60:n (n:o 003) muuttamiseksi neuvostoliittolaisen 130K54:n ampumatarvikkeelle eli tavoitteena oli ampumatarvikehuollon yksinkertaistaminen. Tykki 003 varustettiin uudella 130mm:n putkella ja siihen suoritettiin koko joukko muitakin pienmpiä muutoksia talvella 1990.

Näin syntynyt uusi tykkimalli 130K90-60 täytti seuraavan vuoden kokeissa kaikki siihen asetetut toiveet ja keväällä 1992 Vammas Oy:n Aseyksikkö ja Puolustusvoimat tekivätkin sopimuksen kaikkien 14 muun sarjatykin muuttamiseksi 130K90-60:ksi vuoden 1993 kuluessa."

Näin myös tehtiin, ikävä kyllä koko liikkuva RT ajettiin alas ja tykeillä ei koskaan ammuttu kuin vastaanottoammunnat, lopun aikaa ne majailivat Harjavallan varikolla.

Ja kyllä, kaikki 130K90-60:t on jo vuosia sitten Stenattu tai myyty keräilijöille.
 
Tuo on kyllä aikalailla erilainen kuin Ceasarin perusversio eli se mitä ranskikset käyttää. Teknisempi, mutta en tiedä onko sitten parempi vai ei. Esim tulinopeus on noiden lataushärpäkkeiden myötä ilmeisesti hidastunut.
 
Mites tuo vehjas pärjää vastatykistön sirpaleiden kanssa? Renkaat alla ja tykin ulkopinnat täynnä herkästi rikkoutuvia hydraulisia mustekalan lonkeroita.

Tuolla ei ainakaan haluta jäädä tulen alle..
 
Eikös Ceasarin ja vastaavien idea ole ettei jäädä vastatulen alle, siksi ne ovat tehty (tykki ja vetoauto samassa paketissa) suorittamaan shoot and scoop. Tietysti aina voi tapahtua onnettomuuksia, esim vihollisen lennokit havaitsevat tykkiasemat jo ennenkuin ovat edes ehtineet ampua.
 
Ei kai mikään tykistö sinänsä suunnittele jäävänsä vihollisen tulen alle. Ikävää siellä on telatykilläkin, jos alkaa murkulaa tulla takaisin.

Caesarilla ja K9:llä sentään pääsee nopeammin karkuun kuin vedettävällä.
 
Onpa ikävän näköinen tuo latauslaite. Kuin joku suuri luinen sormi kävisi aina nappaamassa tuon murkulan. Täriseekin käsi mennessä eikä liiku tasaisesti. Creeps me out. Nappaa kohtaa lataajasta kiinni vielä
Onneksi sentään putken kaliiperi ei ole tuota isompi, ettei ole vaarana käydä näin

1FbgdTl.jpg
 
Minun täytyy tunnustaa että mielikuvani RailGunista ("rautatietykki"...!!!) oli harhainen. Kyseessä ei ole kylän kolein tankki-videopeliase, joka hit-and-kill läpäisee minkä tahansa seinän kauempaa kuin kellään muulla. Ja se että yksi putki vaatii nykyisellään kolme merikontillista tavaraa taakseen, ei ole ongelma. Nimittäin ...
... antaa vinkin että tuohan on laivasto-osaston unelma-ase joka saattaa toimia sekä mereltä-ilmaan -torjunnassa, perinteisessä alus-vastaan-alus -taistelussa, sekä riittävällä tuhoamiskyvyllä myös 200 mailia maamaaleihin. Laivakäytössä, muutaman merikontin, ja energiantuoton järjestäminen on ratkaistavissa, samoin kuin putken kulumisen ja vaihtamisen.
Sitäkin pohdin että mitäs jos tuota tekniikkaa onnistutaan "miniatyrisoimaan", olisiko joskus saatavilla raide-musti-panzerfaust, joka läpäisee tankin kuin tankin, mutta kertakäyttöinen putki; vain superkondensaattorireput käytetään uudelleen....
 
Eihän rekyyli synny ammuksen ja putken välisestä kitkasta. Onko minulla nyt jäänyt joku fysiikan lakeja rikkova keksintö huomaamatta...

Jos heilautat magneettia metallin päällä koskettamatta sitä niin koetko kitkaa magneetissa? Tässä ei rikoja mitään fysiikan lakeja vaan sovelletaan niitä. Magneettikenttä ei aiheuta kitkaa tai rekyyliä. Rekyyliä voi syntyä ammuksen työntäessä ilmaa edellään.
 
Jos heilautat magneettia metallin päällä koskettamatta sitä niin koetko kitkaa magneetissa? Tässä ei rikoja mitään fysiikan lakeja vaan sovelletaan niitä. Magneettikenttä ei aiheuta kitkaa tai rekyyliä. Rekyyliä voi syntyä ammuksen työntäessä ilmaa edellään.
Kylläpä vaan Newtonin 3. laki pätee magneettienkin kanssa puljatessa. Jos kitkalla olisi rekyylin kanssa mitään merkitystä niin kiväärin pitäisi ampuessa yrittää hypätä ampujan käsistä eteenpäin eikä runnoa olkapäätä mustelmille, koska sinnepäin se luoti lähtee ja luodin piippuun kohdistama kitkavoima asetta kiskoo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekaniikan_peruslait#Mekaniikan_III_peruslaki

Ja kun heiluttelet sitä magneettia metallin päällä, niin tunnet kyllä miten se metalli vetää magneettia puoleensa - ja magneetti metallia, jos se on tarpeeksi kevyt liikkuakseen magneettisi voimasta. Samoin jos yrität laittaa kahden magneetin samaa napaa yhteen tunnet miten kumpikin työntää toista poispäin - tyttäreni sanoo että ihan kuin siinä olisi näkymätön kuula välissä. Noilla voimilla ne magneettikiihdyttimet murkulansa ampuvat.

P.S. raidetykissä ammus koskettaa kiskoja, koska sen sähkövirta kulkee ammuksen läpi. Siinä ei ole ainoatakaan kiinto- tai sähkömagneettia - ainoastaan tuo kiskojen ja ammuksen läpi kulkeva sähkövirta luo ne sähkömagneettiset kentät jotka kiihdyttävät ammuksen hurjaan vauhtiin. Jos sinusta tuntuu, että tuohan vaatii ihan helvetillisen paljon sähköä - olet oikeassa. Siksi ne laitteet ovat niin isoja ja painavia.
 
Back
Top