Tykistö

[Hanski]

Niinpä tämä porukka sijoitettanee pääosin prikaatin perustamaan SA-taisteluosastoon. Suorituskyky vaan paranee, kun kantahenkilökuntaa on enemmän suhteessa reserviläisiin...



Mutta kun kalustoa ei ole prikaatille, on vain taisteluosastolle...

XA-203 pataljoonan pohjalle muodostettanee motorisoitu tst-osasto, XA-18? -pataljoonista sitten tulee alueellisia jääkäripataljoonia.

2020-luvulla meillä on yksi operatiivinen prikaati, KARPR, joka johtaa painopistesuunnan taistelua. Sitten on alueellisia prikaateja jotka khyykenevät viivytykseen ja (liikkuvaan) puolustukseen ja tuettuna hyökkäykseen alueellaan (?). Doktriini on tiedossa vain FSB:llä ja PV:llä, ei meillä.

Tuntuu, että tämä(kin) keskustelu prikaatien hajottamisesta taisteluosastoihin kalustovajeiden takia käydään säännöllisesti vuoden-parin välein. Ei Pasien määrä vaikuta siihen, kannattaako joukot pitää prikaatikoossa vai hajauttaa pienempiin kokonaisuuksiin. Tässä omia (reserviläisen) ajatuksia joukkojen organisoinnista, näitä voi tarvittaessa joku foorumin ammattilaisista täsmentää:

• operatiiviset joukot on suunniteltu ennen kaikkea hyökkäyksellisiin tehtäviin eli joukkorakenteen ja kaluston pitää luonnollisesti olla sen mukaiset
• ajoneuvomäärä ei (suoraan) vaikuta joukon organisointiin prikaatiksi tai taisteluosastoksi, prikaatissa voi aivan hyvin olla erilaisella ajoneuvokalustolla varustettuja pataljoonia tai muita yksiköitä, mutta tällöin tietenkin eri yksiköiden käyttötapa ja -mahdollisuudet poikkeavat
• taisteluosastolla on ainoastaan taisteluosaston suorituskyky, prikaatin voima on hyvinkin kolminkertainen tai jopa enemmänkin riippuen vahvennuksista. Hyökkäyksellinen joukko tarvitsee ennen kaikkea voimaa.
• Prikaati kykenee paremmin itsenäisiin operaatioihin ja sen taktinen käyttömahdollisuus on laajempi. Toisaalta niiden määrä on väkisinkin pienempi.
• toisaalta prikaatikokoonpano on jähmeäliikkeisempi, taisteluosasto sopii hyvin nopeaan ja pienipiirteisempään tappeluun ja niitä on sijoitettavissa useammalle alueelle. Taisteluosastojen koordinoitu käyttö vaatii kuitenkin kyvyn johtaa niitä.
• Suomen olosuhteissa ajoneuvot eivät välttämättä ole pahin rajoite prikaatien määrälle vaan suurimmat rajoitteet tulevat viestijärjestelmistä. Esimerkiksi Paseja ja AMV:tä on kuitenkin useampi sata ja niin haluttaessa näistä voisi muodostaa esimerkiksi kaksi varsin vahvaa prikaatia. Sen sijaan yhtymätason viestijärjestelmiä ei luolien perukoista löydy käyttämättöminä.
• Suomessa on usein haluttu muodostaa suurempi määrä itsenäisiä mutta pienempiä yksiköitä kuin ainoastaan muutama vahva yksikkö. Tämä näkyy monessa kohdassa: toisen panssariprikaatin pilkkominen taisteluosastoiksi, uusien telahaupitsien organisointi varsin pieniksi patteristoiksi, IT-ohjuspatterien pienet koot, jne.
• joukkojen organisointi on joka tapauksessa tasapainoilua tarpeiden ja resurssien välillä. Tärkein asia eri joukkojen kokoonpanolle on kuitenkin suunniteltu sodan ajan tehtävä. Jos tehtävä vaatii paljon voimaa yhden komentajan alla, ratkaisu voi olla prikaati. Useammassa suunnassa tapahtuva enemmän tai vähemmän itsenäinen taistelu voi puoltaa taisteluosastokokoonpanoa.

Puolustusvoimat on muuten luopunut sodan ajan kokoonpanonsa tarkasta ilmoittamisesta. Ehkei meidänkään kannata spekuloida, onko sodan ajan KAIJPR olemassa vai ei...

 

[kertakenttään]

Uusien johtamisjärjestelmien myötä moottoroidun prikaatin konsepti käy tarpeettomaksi. Li

Nyt en ihan nää yhteyttä. Miten parempi johtamisjärjestelmä romuttaa moottoroidun prikaatin? Eikö samalla logiikalla Karjalaisia voida hajottaa?

Lisäksi se sitoo resursseja siinä mitassa ettei alueellisten viikkojen varustaminen ole samanaikaisesti mahdollista.

Spekulointia, joka ei perustu mihinkään faktaan ellet satu olemaan juuri se PERKin majuri, joka ottaa itselleen uusimman auton ja parhaan kiikaritähtäimen.

 

[kertakenttään]

operatiiviset joukot on suunniteltu ennen kaikkea hyökkäyksellisiin tehtäviin eli joukkorakenteen ja kaluston pitää luonnollisesti olla sen mukaiset

Juurikin tämä yhdessä uhkakuvan kanssa. Meidän pitää miettiä mihin me halutaan, että joukko kykenee ja mitä se tarkoittaa vihollisen kannalta. On selvästikin ajateltu, että yhteen paikkaan kovaa lyömällä päästään parempaan vaikutukseen kuin läpsyttelemällä kolmea paikkaa. Parveilu ei toimi hyökkäyksessä vaan voima pitää keskittää, jotta riittävä shokkivaikutus saadaan aikaan.

 

[Soldierblue]

Ei.

Sodan ajan joukko-osasto KaiJPr=Kainuun JääkäriPrikaati on poistettu. Rauhan ajan joukko-osasto KaiPr=Kainuun Prikaati, joka pääosin on vastannut e.m. sodan ajan yksikön koulutuksesta, on ja pysyy. Se vaan kouluttaa nykyisin muita ja muunlaisia sodan ajan yksiköitä.

Joojoo...Niin Suomella on vain 2 Valmius Prikaateja 2005 ?

 

[StmSvejk]

• Suomen olosuhteissa ajoneuvot eivät välttämättä ole pahin rajoite prikaatien määrälle vaan suurimmat rajoitteet tulevat viestijärjestelmistä. Esimerkiksi Paseja ja AMV:tä on kuitenkin useampi sata ja niin haluttaessa näistä voisi muodostaa esimerkiksi kaksi varsin vahvaa prikaatia. Sen sijaan yhtymätason viestijärjestelmiä ei luolien perukoista löydy käyttämättöminä.

Itse epäilisin, että tulevaisuudessa viestijärjestelmien sijaan suurimpana rajoitteena on ilmatorjunta-, liikkeen edistämis-, suoja- ja pst-kyvyt jotka ajavat hajottamaan joukkoja. Uuden taistelutavan suurimmat edut ovat näiden ratkaisujen edullisuudessa perinteisiin joukkoihin verrattuna.

Viestijärjestelmät ovat sen sijaan muuttumassa ip-pohjaiseksi ja näin ollen kykenevät hyödyntämään erilaisia HF/VHF/siviili/satellittiyhteyksiä joustavasti komppaniatasolta ylöspäin.

joukkojen organisointi on joka tapauksessa tasapainoilua tarpeiden ja resurssien välillä. Tärkein asia eri joukkojen kokoonpanolle on kuitenkin suunniteltu sodan ajan tehtävä. Jos tehtävä vaatii paljon voimaa yhden komentajan alla, ratkaisu voi olla prikaati. Useammassa suunnassa tapahtuva enemmän tai vähemmän itsenäinen taistelu voi puoltaa taisteluosastokokoonpanoa.

Toki, mutta nyt puhut menneistä ajoista jolloin prikaateja oli useampia kuin kaksi, jopa kymmeniä. Nythän jäljellä on mekanisoitu prikaati, moottoroitu prikaati ja kolme jalkaväki (alueellista) prikaatia, kuten PV kertoi Jane'sille. Jatkossa supistumisleikin kautta looginen lopputulema on yksi prikaati ennen kuin 2030-luvulla HX-hankkeen kustannusten myötä se hajotettaneen taisteluosastoiksi.

Puolustusvoimat on muuten luopunut sodan ajan kokoonpanonsa tarkasta ilmoittamisesta. Ehkei meidänkään kannata spekuloida, onko sodan ajan KAIJPR olemassa vai ei...

SA-kokoonpanon tietävät pääsääntöisesti (=amatööriä kiinnostavalle tasolle asti) niin NATO-liittolaisemme, naapurimaamme Ruotsi kuin myös tätä kautta FSB.

SA-kokoonpanon ilmoittamisen loppuminen noin vuoden 2012 kieppeillä liittyy puolustuspoliittisen selonteon 2008 epäonnistumiseen, jolloin SA-vahvuus ja joukkomäärät lähtivät kukin omalle kiertoradalleen. Kyseessä on kotimaiselle yleisölle suunnattu PR-temppu jollaisen tarvetta ei ole nähty yhdessäkään muussa EU-maassa.

Itse asiassa, jos vaivaa viitsisi nähdä, SA-kokoonpanon pääpiirteet löytyisivät varmaankin helpoiten Ruotsista asiakirjapyynnön kautta.

 

[Hanski]

Itse epäilisin, että tulevaisuudessa viestijärjestelmien sijaan suurimpana rajoitteena on ilmatorjunta-, liikkeen edistämis-, suoja- ja pst-kyvyt jotka ajavat hajottamaan joukkoja. Uuden taistelutavan suurimmat edut ovat näiden ratkaisujen edullisuudessa perinteisiin joukkoihin verrattuna.

Totta kai kaikki nämä mainitsemasi osat rajoittavat omalta osaltaan organisointimahdollisuuksia. Tosin esim. Leopardin liikkeenedistäminen taisteluosastokokoonpanossa ei ole yhtään sen edullisempaa kuin prikaatikokoonpanossa - molemmissa tarvitaan esimerkiksi raivausvaunut, pioneerivaunut, hinausvaunut ja siltavaunut.

Toki, mutta nyt puhut menneistä ajoista jolloin prikaateja oli useampia kuin kaksi, jopa kymmeniä. Nythän jäljellä on mekanisoitu prikaati, moottoroitu prikaati ja kolme jalkaväki (alueellista) prikaatia, kuten PV kertoi Jane'sille. Jatkossa supistumisleikin kautta looginen lopputulema on yksi prikaati ennen kuin 2030-luvulla HX-hankkeen kustannusten myötä se hajotettaneen taisteluosastoiksi..

Nyt taas alkaa yksittäinen artikkeli elää omaa elämäänsä. Toimittaja on tehnyt yhden upseerin haastattelusta oman tulkintansa välttämättä edes ymmärtämättä Suomen puolustusratkaisua. Ei Suomen puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoa voi päätellä yksittäisestä Janesin artikkelista! Jos et usko, katso Janesin onneton artikkeli Suomen merivoimien kehittämisestä, jossa oli sulassa sovussa sekaisin kaikki laivueet, niiden muutokset ja hankinnat.

SA-kokoonpanon tietävät pääsääntöisesti (=amatööriä kiinnostavalle tasolle asti) niin NATO-liittolaisemme, naapurimaamme Ruotsi kuin myös tätä kautta FSB.

SA-kokoonpanon ilmoittamisen loppuminen noin vuoden 2012 kieppeillä liittyy puolustuspoliittisen selonteon 2008 epäonnistumiseen, jolloin SA-vahvuus ja joukkomäärät lähtivät kukin omalle kiertoradalleen. Kyseessä on kotimaiselle yleisölle suunnattu PR-temppu jollaisen tarvetta ei ole nähty yhdessäkään muussa EU-maassa.

Itse asiassa, jos vaivaa viitsisi nähdä, SA-kokoonpanon pääpiirteet löytyisivät varmaankin helpoiten Ruotsista asiakirjapyynnön kautta.

Vaikka NATO, Ruotsi tai FSB olisivat selvittäneet Suomen puolustusvoimien sodan ajan rakenteen, meidän ei kannata julkisella foorumilla alkaa keskustelemaan asioista, joita pv ei ole julkaissut. Kirjoituksesi toinen kappale onkin jo sellaista höttöä, joka ei vaadi kommentointia...

 

[kertakenttään]

Vaikka NATO, Ruotsi tai FSB olisivat selvittäneet Suomen puolustusvoimien sodan ajan rakenteen, meidän ei kannata julkisella foorumilla alkaa keskustelemaan asioista, joita pv ei ole julkaissut. Kirjoituksesi toinen kappale onkin jo sellaista höttöä, joka ei vaadi kommentointia...

Todennäköisintä, että lähimmille kumppaneille on suunnilleen kerrottu mihin me kyetään ja millaisilla joukoilla se suoritetaan. Ruotsille ehkä kerrottu millaisia joukkoja Lappiin on suunniteltu, mutta siihen sisältyy myös vakuutus pitää tieto salaisena. Kyllähän Suomessakin on tietoa vaikka mistä Naton ja EUn top secret jutuista, mutta se tieto on vain asiaan liittyvillä henkilöillä. Ette te mistään muualtakaan niitä tietoja saa.

Toki, mutta nyt puhut menneistä ajoista jolloin prikaateja oli useampia kuin kaksi, jopa kymmeniä. Nythän jäljellä on mekanisoitu prikaati, moottoroitu prikaati ja kolme jalkaväki (alueellista) prikaatia, kuten PV kertoi Jane'sille. Jatkossa supistumisleikin kautta looginen lopputulema on yksi prikaati ennen kuin 2030-luvulla HX-hankkeen kustannusten myötä se hajotettaneen taisteluosastoiksi.

Noi alueelliset "prikaatit" ovat enemmänkin vitun isoja jalkaväkirykmenttejä, joista saisi varmaan 6-8 tavallista 3-3-3 prikaatia.

Vaikka alueellisten joukkojen taistelutapa on muuttunut se ei tarkoita, että operatiivisten on. Eikä se olekaan.

 

[kertakenttään]

https://mwi.usma.edu/category/commentary-analysis/
Laittakaa muistiin, tosi hyvää juttua.

 

[StmSvejk]

Totta kai kaikki nämä mainitsemasi osat rajoittavat omalta osaltaan organisointimahdollisuuksia. Tosin esim. Leopardin liikkeenedistäminen taisteluosastokokoonpanossa ei ole yhtään sen edullisempaa kuin prikaatikokoonpanossa - molemmissa tarvitaan esimerkiksi raivausvaunut, pioneerivaunut, hinausvaunut ja siltavaunut.

Ei toki, jos puhutaan operatiivisten joukkojen käyttötavasta. Sen sijaan alueellisten joukkojen käyttötavassa hitaampi liikeenedistäminen -> vähemmän kalustoa voinee tulla kyseeseen hajautetun toiminnan vuoksi.

Nyt taas alkaa yksittäinen artikkeli elää omaa elämäänsä. Toimittaja on tehnyt yhden upseerin haastattelusta oman tulkintansa välttämättä edes ymmärtämättä Suomen puolustusratkaisua. Ei Suomen puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoa voi päätellä yksittäisestä Janesin artikkelista! Jos et usko, katso Janesin onneton artikkeli Suomen merivoimien kehittämisestä, jossa oli sulassa sovussa sekaisin kaikki laivueet, niiden muutokset ja hankinnat.

Artikkeli julkaistiin näyttävästi myös PV:n FB-sivuilla ym, eiköhän se ole oikoluettu huolella. Tiedot ovat myös linjassa aikaisemman julkisen tiedon kanssa, en näkisi mitään syytä epäillä sen paikkansa pitävyyttä.

Vaikka NATO, Ruotsi tai FSB olisivat selvittäneet Suomen puolustusvoimien sodan ajan rakenteen, meidän ei kannata julkisella foorumilla alkaa keskustelemaan asioista, joita pv ei ole julkaissut. Kirjoituksesi toinen kappale onkin jo sellaista höttöä, joka ei vaadi kommentointia...

Ei tässä mitään perustamisen yksityiskohtia, ensimmäisiä tehtäviä tms. olla spekuloimassa vaan asioita, jotka julkaistaan normaalissa EU-maassa budjetin yhteydessä ja jotka eivät ole valtiolliselle tiedustelukoneistolle lainkaan hankalia selvittää.

Korjaan ajankohtaa aikaisemaksi. 2004 julkistettiin kokoonpano, jonka mukaan vuoden 2008 maavoimat koostuisivat seuraavasta:

Kokonaisvahvuus (285 000) Operatiiviset joukot (60 000) 3 valmiusprikaatia 1 panssariprikaati 4 jääkäriprikaatia 2 mekanisoitua taisteluosastoa 1 helikopteripataljoona erikois- ja aselajijoukkoja Ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksiköt Tulenkäytön johtoportaat

Alueelliset joukot (225 000) 7 jalkaväkiprikaatia 29 erillistä pataljoonaa/taisteluosastoa 170 paikallispuolustusyksikköä, maakuntajoukot ml. aselajijoukkoja erillisyksiköitä

Todellisuus oli sitten tämä:

3 Valmiusprikaatia
2 JPR
2 MEKTSTOS
1 HELP
1 Erikoisjääkäripataljoona
6 Alueellista prikaatia

SA-kokoonpanon julkistusastetta on heikennetty sitä myötä mitä huonommaksi toteuma on mennyt. Kysehän on perinteisestä suomalaisesta dilemnasta; ulkomaille pitää vaikuttaa modernilta eurooppalaiselta armeijalta, kotiyleisölle voimakkaalta, poliitikoille heikolta ja poliitikkojen mielestä mahdollisimman voimakkaalta jotta NATO-peikko ei tulisi kylään.

 

[kertakenttään]

Olisikohan kaikkien aika höllentää sitä foliohattua ja palata juttelemaan tykistöstä...

Spekuloimalla joukkojen määrää ei päästä pitkälle. Ei lotossakaan tiedä voittaneensa ennen kuin numerot tulee julki. Joku on täälläkin saattanut arvata oikein, mutta täällä ei kerrota viikottain kuka arvasi oikein ja ketkä sai kuusi oikein.

 

[Rannari]

Jopas on palstalla muutosvastarintaa

Minulta menee tämä moottoroidun prikaatin kyvykkyys hiukan ohi. Kysymyshän on vain ja ainoastaan joukon saamasta koulutuksesta. Tst-osasto on moottoroitua pataljoonaa voimakkaampi kokoonpano joka oikein koulutettuna pystyy hoitamaan kaiken sen minkä pataljoonakin. Ja lisäksi monet muutkin hommat.

Mitään yhteen hitsautunutta prikaatiahan ei ole olemassa. Ainoastaan erillisinä tuotettuja pataljoonia jotka on koulutettu toimimaan yhdessä. Tuosta järjestelystä ei tarvitse jatkossakaan luopua. Prikaati purkamalla mutta yhteistoimintakyky säilyttämällä saadaan samasta joukosta reippaasti enemmän irti.

Kaluston osalta olennaista on lähinnä se että tst-osastojen kalustoksi on mainittu tulevan Paseja jotka tällä hetkellä ovat siellä prikaatissa. Ei ole montaa tapaa saada tuota ajoneuvokalustoa vapautettua uuden joukon käyttöön. Vihjeistä voi päätellä paljon.

Ja KAIJPR:n lakkauttamisen vahvisti Maavoimien komentaja hiljan lehtihaastattelussa. Siitä(kin) oli toki jo pitkään vihjeitä tarjolla.

 

[kertakenttään]

Kaluston osalta olennaista on lähinnä se että tst-osastojen kalustoksi on mainittu tulevan Paseja jotka tällä hetkellä ovat siellä prikaatissa.

Mihin viittaat?

Tst-osasto on moottoroitua pataljoonaa voimakkaampi kokoonpano joka oikein koulutettuna pystyy hoitamaan kaiken sen minkä pataljoonakin. Ja lisäksi monet muutkin hommat.

TSTOS PSAJON > JP saattaa pitää paikkansa, mutta 3x TSTOS PSAJON < PORJPR. Valmiusprikaateihin on työnnetty aika kasa suorituskykyjä, mitä taisteluosastoilta ei löydy.

Prikaati purkamalla mutta yhteistoimintakyky säilyttämällä saadaan samasta joukosta reippaasti enemmän irti.

Mihin perustat väitteesi? Onko helpompaa koordinoida kahta pioneerikomppaniaa, jotka ovat eri esikunnan alaisia kuin jos ne olisivat saman esikunnan alaisia?

 

[Rannari]

Mihin viittaat?

TSTOS PSAJON > JP saattaa pitää paikkansa, mutta 3x TSTOS PSAJON < PORJPR. Valmiusprikaateihin on työnnetty aika kasa suorituskykyjä, mitä taisteluosastoilta ei löydy.

Mihin perustat väitteesi? Onko helpompaa koordinoida kahta pioneerikomppaniaa, jotka ovat eri esikunnan alaisia kuin jos ne olisivat saman esikunnan alaisia?

Viittaan kaluston määrään prikaateissa vs. niiden tarpeeseen tst-osastoissa joihin niitä on kerrottu olevan tulossa. Eivät riitä molempiin joten täytyy tehdä tarvittavat uudelleenorganisoinnit.

Mitään prikaatin osia ei tarvitse lopettaa eikä joukkojen jatkossakaan toimia ilman esikuntaa joten uusi järjestely tuottaa lisää kykyä viemättä mitään pois. Pataljoonien osalta saadaan vain mahdollisuus käyttää niitä tarvittaessa MYÖS itsenäisinä osastoina.

Jos valmiusprikaatin organisaatio on ainoa toimiva järjestely kahden pioneerikomppanian tehokkaaseen johtamiseen niin eiköhän sitten säilytetä se

 

[Herman30]

Älkää ottako tätä niin vakavasti.

https://www.freemaptools.com/radius...9413595|27.542266852688044|30|00FF00|1|FFFFFF

Huvin vuoksi yritin katsoa montako tykistöasemaa tarvitaan peittämään Saimaan ja Suomenlahden välinen alue.
Laitoin sädepituudeksi 30km, eikös se ole 155mm tykistölle realistinen ampuvaetäisyys?

Otin hatusta Lappeenranta, Taavetti ja Haminan Myllykylä patterin sijoituskohteiksi.

 

[Rannari]

Älkää ottako tätä niin vakavasti.

https://www.freemaptools.com/radius...9413595|27.542266852688044|30|00FF00|1|FFFFFF

Huvin vuoksi yritin katsoa montako tykistöasemaa tarvitaan peittämään Saimaan ja Suomenlahden välinen alue.
Laitoin sädepituudeksi 30km, eikös se ole 155mm tykistölle realistinen ampuvaetäisyys?

Otin hatusta Lappeenranta, Taavetti ja Haminan Myllykylä patterin sijoituskohteiksi.

Hyvä muistutus siitä miten ahtaassa paikassa tuolla toimitaan.

 

[Soldierblue]

TSTOS PSAJON- JP

Mitä ne sanat tarkoitta?
Onks se Taisteluosasto ja Panssariajoneuvo ja Jääkäripataljoona

 

[Huhta]

Toisaalta: kuka kuvittelee, että ainoa hyökkäysreitti kulkee Saimaan ja Suomenlahden välillä? Aika vittumaista, että rajaa on se 1000+ kilometriä Venäjän kanssa...

Tässä mielessä esimerkiksi Ruotsin asema oli jo kylmän sodan aikana huomattavasti parempi, kun Neuvostoliitto uhkasi mereltä, mutta maahyökkäykseen sopivaa kaistaletta oli vain 300-400 kilometriä Pohjois-Ruotsissa ja Suomi vielä edessä puskurina. Muun alueen puolustukseen voimakkaat ilma- ja merivoimat olivat varsin suorituskykyiset.

 

[Rannari]

Toisaalta: kuka kuvittelee, että ainoa hyökkäysreitti kulkee Saimaan ja Suomenlahden välillä?.

Ei kai kukaan niin hölmö ole?

 

[Herman30]

Minulla oli juuri se ajatus että sinne ei välttämättä tarvitse sijoittaa edes puolta Suomen tykistöaseesta, alueen pienuuden takia. Että sitä tykistöä riittää muuallekin.

 

[kertakenttään]

Älkää ottako tätä niin vakavasti.

https://www.freemaptools.com/radius...9413595|27.542266852688044|30|00FF00|1|FFFFFF

Huvin vuoksi yritin katsoa montako tykistöasemaa tarvitaan peittämään Saimaan ja Suomenlahden välinen alue.
Laitoin sädepituudeksi 30km, eikös se ole 155mm tykistölle realistinen ampuvaetäisyys?

Otin hatusta Lappeenranta, Taavetti ja Haminan Myllykylä patterin sijoituskohteiksi.

Ottaen huomioon, että kyseessä olisi todennäköisemmin alueellisten raskaat patteristot niin tehokkaan ametin saa 23-25km luokkaan. Tuolle seudulle saisi varmaan kaksi K83-97 patteristoa laittaa ihan lämpimikseen.

Jos meillä on kohta 102 raskasta tykkiä operatiivisillä joukoilla niin ihan sama mistä se vanja tulee niin sinne heilahtaa iso taivaallinen kuoro paikalle.