Tykistö

Selitä sinä sitten...

Mielelläni mutta älä kiihdy hyvä ihminen äläkä ainakaan nimittele sopimattomalla tavalla.

Tähdistä tai auringosta tapahtuva suunnan määritys, jota Puolustusvoimissa kutsutaan taivaankappalemittaukseksi on periaatteltaan yksinkertaista mutta manuaalisesti toteutettuna hieman hankalaa. Idea on siinä, että erityisen taulukon avulla tiedetään missä suunnassa esimerkiksi aurinko tai vaikkapa pohjantähti on tiettynä hetkenä kun sitä katsellaan tietyltä paikalta.

Oletetetaan, että kello on 13.34 ja olen suuntakehäni, ts. teodoliitin kaltaisen vekottimen kanssa vaikkapa Hattulassa paikassa jonka maantieteelliset koordinaatit tiedetään. Laskemalla yhteen erilaisia korjauksia ja sen sellaisia saan taulukon ynnä viivaimen avulla selville että pohjoisluku (ns. oikea suunta) aurinkoon on 32-32.5 piirua 6000 jakoisella ympyrällä. Sittenpä vain suunnastetaan suuntakehä eli saatetaan sen lukemarummulle oikea lukema. Sama onnistuu laskimella hieman yksinkertaisemmin tai laskemalla ilman taulukkoa joka tosin on jo aika vaikea homma. Norjalainen MPL toimii niin, että suunnastustavaksi valitaan aurinko ja laite suunnataan aurinkoon. GPS:n aika ja paikkatiedon perusteella laite suunnastaa itse itsensä.

Tähtiin perustuva paikan on iänkaikkisen vanhaa touhua, vielä vanhempaa kuin yllä kuvaamani tapa. Se perustuu siihen, että tietyn tähden ja horisontin välinen kulma lasketaan huomioon ottaen taaskin mittaushetki ja siihen tehtävät korjaukset. Tätäkin harjoitellaan Merivoimissa ainakin jollakin tasolla.

Toivottavasti vastaukseni tyydytti ja voit jatkossa jatkaa keskustelua hieman toisessa sävyssä.
 
Se ei onnistu ainakaan käytännössä kenttäkelpoisilla välineillä

Et tarvitse kuin hieman radioamatöörin kokemusta ja pakettiradion sekä antennin joka pystyy ottamaan vastaan UHF liikennettä ja ensimmäisiä asioita joita sieltä radioliikenteest' pystyy löytämään on juuri neuronitähdet. Tässä lainauksia radioastronomian FAQ sivulta.

What can I do with a small radiotelescope?

Here are few things that come to mind when asked this. Of course, radio astronomy is like so many other fields of knowledge...the more you know and do in the field, the more you find yourself stumbling upon new and intriguing avenues of discovery.
  • Study Jupiter's noise storms.
  • Record flares and predict geomagnetic activity.
  • Detect a pulsar using DSP (digital signal processing)

How do I build a radio observatory?

This is the most FAQ of all the FAQs and yet there is no simple answer! In fact, there are an endless number of very complicated answers to this question. It is best to begin by doing some reading, talking to others who have done this, and developing a set of reasonable goals for a first-time project. "Discover new sulfur based life-forms by submillimeter inspection of dark nebulae." is not an example of a realistic goal. Start with something like "detect the sun" or "record a Jupiter noise storm". You can then search for a suitable frequency band to work on. Pick something you can handle. Use lower frequencies (70 Mhz or below) if you have no experience working with UHF or microwaves. Use a scanner to seach the local airwaves for a nice broad unused portion of the spectrum to work with (good luck on this one!). There is unfortunately a scarcity of detailed plans for building small radio telescopes. This is one of the problems that we hope to help rectify here at Radio-Sky Publishing. William Lonc's new book Radio Astronomy Projects gives good guidance on several approaches using surplus TVRO and other gear. The Radio Astronomy Teacher's Notebook includes plans for two telescopes, one at 38 Mhz and the other at 1.4 Ghz.

Very often, the experimenter will develop her or his own design based on their particular set of needs, abilities, and available resources. Some parts of the telescope will often be home built while others will consist of commercially produced devices such as LNAs (low noise amplifiers), antenna mounts, or power supplies. In order to produce a radiotelescope from a mix of various components, one must still be familiar with the concepts like bandwidth, integration, noise figure etc. A radiotelescope depends on these and other factors in order to extract a usable signal.
http://www.radiosky.com/faq.html

Aallon paperi galaktisesta GPStä https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/4487
 
Kenttäkelpoisia laitteita kuvaamasi homman toteuttamiseen ei sotaväellä täällä tai muualla ole. Voi olla, että galaktinen GPS on käytössämme ennemmin tai myöhemmin mutta toistaiseksi asia on juuri kuten yllä mainitsin.

Teoriassa ja joiltain osin käytännössäkin Yleisradion lähetteilläkin pystyy paikantamaan itsensä. On kuitenkin ihan vissejä syitä miksi näin ei tehdä. Se, mikä näyttäytyy hyvänä ideana yliopistomiehen kammiossa ja toimivana järjestelmänä tutkijan laboratoriossa ei välttämättä etene edes kenttäkokeisiin ennenkuin todetaan että sinänsä ihanan idean soveltaminen käytännön kenttätyössä on pelkkää unelmaa.
 
Ja kuinkahan vekotin päivittää paikkansa auringosta ja tähdistä, kun välillä kelit on sellaisia, ettei kumpiakaan näy viikkoihin?

I.

Siinä oli varalla tuo PAVAM (Precision Azimuth Vertical Angle Module)

in celestial compass that takes readings from the sun during the day and stars during the night.

If the skies are too overcast, or the Soldier is operating inside a building or under a dense rainforest canopy, the JETS has a module called the Precision Azimuth and Vertical Angle Module, or PAVAM, to maintain precision targeting capability.
. The PAVAM uses the spin of the earth to help the JETS provide accurate targeting information.
 
PAVAM on hyrräsuuntakehä (tai ainakin sellaista Suomessa kutsutaan) ja kuten nimikin sano se on Module eli tulee erillisenä palikkana käsikäyttöisen laitteen alle vaatien kolmijalan toimiakseen.

Sinä se olet kova vänkkäämään asiasta vaikka tuntuu että asiantuntemuksesi rajoittuu siihen, että kopioit tekstejä ja lihavoit niistä osan.
 
PAVAM on hyrräsuuntakehä (tai ainakin sellaista Suomessa kutsutaan) ja kuten nimikin sano se on Module eli tulee erillisenä palikkana käsikäyttöisen laitteen alle vaatien kolmijalan toimiakseen.

Sinä se olet kova vänkkäämään asiasta vaikka tuntuu että asiantuntemuksesi rajoittuu siihen, että kopioit tekstejä ja lihavoit niistä osan.

Hyvä sitte, sovitaan että se Lisa on samantasoinen tuote. Tästähän voi odottaa maailmanmenestystä.
 
@Stokes, itse muuten pohdiskelin muutaman palvelustoverini kanssa aikanaan tulenjohto-AUK:ssa paikannusmenetelmiä tilanteissa, joissa GPS ei toimi ja vanhat paikantamismenetelmät (KS-mittaus) vievät liikaa aikaa.
Pohdimme sitä, olisiko mahdollista paikantaa tulenjohtajan paikka riittävällä tarkkuudella radioviimemittauksella, eli radioviipeeseen (signaalinkulun kestoon) perustuvalla kolmiomittauksella. Mittauksen toteuttamistahan varten tarvittaisiin ainoastaan ominaisuuksiltaan siihen sopiva lähetinvastaanotin (jonka toiminta ei tuota merkittäviä aikaeroja vastaanotossa ja lähetyksessä), sekä kaksi toista kantamalla olevaa lähetinvastaanotinta (esim. kaksi viestiasemaa tai viestiasema ja tuliasema).

Tällä tavalla voitaisiin luoda tulenjohtoa ja riittävän tarkkaa koordinaattimenetelmän käyttöä varten tilapäiskoordinaatisto, tai jos yhdenkin toisen lähetinvastaanottimen paikka tiedettäisiin (esim. inertiapaikannusyksikön avulla), voitaisiin kaikki paikantaa ihan todellisessa karttakoordinaatistossa.
Toisin sanoen siis itsensä paikantamista suorittava taho pingaisi muita lähetinvastaanottimia, ja käskisi niitä myös pingaamaan toisensa, jolloin lähetinvastaanottimet pystyisivät laskemaan sijaintinsa suhteessa toisiinsa, ja jos joku niistä tietäisi koordinaattinsa, saisivat tällä tavalla kaikki päätelaitteet omat koordinaattinsa selville. Mikäli mikään laite ei tietäisi koordinaatteja, voitaisiin luoda tilapäiskoordinaatisto, jossa joko esim. tuliasema, viestiasema tai tulenjohtaja olisivat origossa.

Tilapäiskoordinaatistokin olisi tyhjää parempi, jos paikantaminen olisi muuten liian aikaaviepää. Tämä mahdollistaisi kuitenkin koordinaattimenetelmän ja kaikkien edistyneempien tulenjohdon menetelmien käyttämisen suoraan, ja etenkin hyökkäyksessä sellaisessa maastossa, jossa ei ole tarkkoja pisteitä suoraan käänteistä sädemittausta varten, ja GPS on blokattu tai muuten ei saada yhteyttä, se olisi omiaan. Hyökkäyksessä on vähän ikävä KS-mitata.

Käytännön ongelmana tässä vain olisi se, että ovatko lähetinvastaanottimet riittävän tarkkoja noin tarkkaan ajalliseen mittaukseen, ja toki myös se, että tämä ei ole mahdollista radiohiljaisuus säilyttäen.
 
Ns. "tyhmä kysymys". Tai muutamakin.

Missä määrin käytetään ihan perinteistä suunnistusta kartan kanssa paikan määrittämiseen? Välillä se tietysti on vaikeampaa jos ollaan ihan piirteettömässä umpimetsässä. Mutta varmaan tulenjohtajat pyrkivät pääsemään jonkin vähän lokaalisti korkeamman paikan tuntumaan, joka on helpompi paikallistaa.

Mikä on paikantamistarkkuus, mikä vaaditaan eri tilanteissa?

Eroaako tiedustelutulenjohtajan homma esim. paikantamisessa ja tulenjohdossa mitenkään perus rintamatoiminnasta?
 
Pohdimme sitä, olisiko mahdollista paikantaa tulenjohtajan paikka riittävällä tarkkuudella radioviimemittauksella, eli radioviipeeseen (signaalinkulun kestoon) perustuvalla kolmiomittauksella.

Tällainen on tietojeni mukaan ihan mahdollista ja jollakin tavalla kokeiltukin ainakin 90-luvulla. En osaa tarkemmin sanoa mitkä tekijät ovat syynä siihen ettei kuvatun kaltainen järjestelmä ole käytössä.

Tilapäiskoordinaatistokin olisi tyhjää parempi, jos paikantaminen olisi muuten liian aikaaviepää.

Tilapaäiskoordinaatisto on mitä toimivin järjestelmä, tulenjohtamisen kannalta sen ongelma on kuitenkin nykyisin tuliasemien ja tulenjohtopaikan välinen suunta ja etäisyys joka olisi jollakin tavalla määritettävä. Mikäli näköyhteyttä ei ole, kuten ei kuuluisikaan olla, joudutaan tarttumaan vaijeriin ja käsisuunta- tai suuntakehään. Menetelmä on siis käyttökelpoisin silloin kun tuliyksikkö ja TJ-porras ovat liki toisiaan mikä taas on harvinaista.
 
Hyvä sitte, sovitaan että se Lisa on samantasoinen tuote. Tästähän voi odottaa maailmanmenestystä.

Ei meidän tarvitse sopia mitään eikä Lisan maailmanmenestys ole kiinni pelkästään sen ominaisuuksista muihin laitteisiin verrattuna kuten ymmärrät varmaan itsekin. Listaisitko nyt ihan selvällä suomen kielellä muuten kuin muiden tekstiä suoraan kopioimalla ne viisi tärkeintä eroavuutta laitteiden välillä?
 
Ns. "tyhmä kysymys". Tai muutamakin.

Missä määrin käytetään ihan perinteistä suunnistusta kartan kanssa paikan määrittämiseen? Välillä se tietysti on vaikeampaa jos ollaan ihan piirteettömässä umpimetsässä. Mutta varmaan tulenjohtajat pyrkivät pääsemään jonkin vähän lokaalisti korkeamman paikan tuntumaan, joka on helpompi paikallistaa.

Paljon. Tulenjohtaja opetetaan seuraamaan omaa sijaintiansa aina käsikartasta ja monissa kovapanosammunnoissakin maalin sijainti määritetään ihan kartan perusteella myös niissä piireissä joissa miehillä on parhaimmat ja kalleimmat vehkeet.

Mikä on paikantamistarkkuus, mikä vaaditaan eri tilanteissa?

Uusin opas on leimallinen kirja joten asiaa en tohdi ihan tarkasti käsitellä. Aiemmin TJA:n tuli pyrkiä aina koordinaateissa aina +-30 m tarkkuuteen mutta asiat ovat nykyisin melko paljon
monimutkaisempia.

Eroaako tiedustelutulenjohtajan homma esim. paikantamisessa ja tulenjohdossa mitenkään perus rintamatoiminnasta?

Ei eroa. Timppatulenjohtajalla ei välttämättä ole juuri samoja välineitä kuin vaikkapa panssarivaunukomppanian tulenjohtopäälliköllä mutta itse asia on ihan samanlaista. Toki tilanne ja tehtävä
sanelevat joitakin reunaehtoja.
 
Ei meidän tarvitse sopia mitään eikä Lisan maailmanmenestys ole kiinni pelkästään sen ominaisuuksista muihin laitteisiin verrattuna kuten ymmärrät varmaan itsekin. Listaisitko nyt ihan selvällä suomen kielellä muuten kuin muiden tekstiä suoraan kopioimalla ne viisi tärkeintä eroavuutta laitteiden välillä?
Uskotaan nyt sua .
Se on samantasoinen laite se Lisa.

Harmi ku ne ei muistanut osallistua tohon amerikkalaisten projektiin. Siellä olisi ollu tarjolla 339meur kauppa.
 
Viittaatteko norjalaisella laitteella tähän, FOI2000? Vastannee AFOTAS-ART:ia.

https://drive.google.com/file/d/1Mjw94cyOQn-T4IXQjQWBgg3wC32REkON/view?usp=drivesdk

Vai johonkin muuhun?

Onhan meilläkin muitakin laitteita tulenjohtoon:

Pöydällä näkyy ainakin Thalesin Sophie (tarkka malli epäselvä) ja Leica/Vectronix/Safran Vector (tämänkään tarkka malli ei tiedossa)

https://drive.google.com/file/d/1gCEeMBdQ2v_l-h_LEC0poas09ZBxqASl/view?usp=drivesdk

Vectoreita kun on monia, päällisin puolin samanlaisia:

https://drive.google.com/file/d/1gsLUMNpwhSbB8hq3-8REk7qN6bAnQ82e/view?usp=drivesdk

Kuten myös Sophieita:

https://drive.google.com/file/d/1KpAJ75e4xjqfi1hIdD2PILV2BjaFARFA/view?usp=drivesdk

Lisäksi löytyy myös Thales Tyr-lasermaaliosoitinta

https://drive.google.com/file/d/1rSwSR094xZkvR-PS8umWYcHSzhUK7i_C/view?usp=drivesdk
 
@Stokes, itse muuten pohdiskelin muutaman palvelustoverini kanssa aikanaan tulenjohto-AUK:ssa paikannusmenetelmiä tilanteissa, joissa GPS ei toimi ja vanhat paikantamismenetelmät (KS-mittaus) vievät liikaa aikaa.
Pohdimme sitä, olisiko mahdollista paikantaa tulenjohtajan paikka riittävällä tarkkuudella radioviimemittauksella, eli radioviipeeseen (signaalinkulun kestoon) perustuvalla kolmiomittauksella. Mittauksen toteuttamistahan varten tarvittaisiin ainoastaan ominaisuuksiltaan siihen sopiva lähetinvastaanotin (jonka toiminta ei tuota merkittäviä aikaeroja vastaanotossa ja lähetyksessä), sekä kaksi toista kantamalla olevaa lähetinvastaanotinta (esim. kaksi viestiasemaa tai viestiasema ja tuliasema).

Tällä tavalla voitaisiin luoda tulenjohtoa ja riittävän tarkkaa koordinaattimenetelmän käyttöä varten tilapäiskoordinaatisto, tai jos yhdenkin toisen lähetinvastaanottimen paikka tiedettäisiin (esim. inertiapaikannusyksikön avulla), voitaisiin kaikki paikantaa ihan todellisessa karttakoordinaatistossa.
Toisin sanoen siis itsensä paikantamista suorittava taho pingaisi muita lähetinvastaanottimia, ja käskisi niitä myös pingaamaan toisensa, jolloin lähetinvastaanottimet pystyisivät laskemaan sijaintinsa suhteessa toisiinsa, ja jos joku niistä tietäisi koordinaattinsa, saisivat tällä tavalla kaikki päätelaitteet omat koordinaattinsa selville. Mikäli mikään laite ei tietäisi koordinaatteja, voitaisiin luoda tilapäiskoordinaatisto, jossa joko esim. tuliasema, viestiasema tai tulenjohtaja olisivat origossa.

Tilapäiskoordinaatistokin olisi tyhjää parempi, jos paikantaminen olisi muuten liian aikaaviepää. Tämä mahdollistaisi kuitenkin koordinaattimenetelmän ja kaikkien edistyneempien tulenjohdon menetelmien käyttämisen suoraan, ja etenkin hyökkäyksessä sellaisessa maastossa, jossa ei ole tarkkoja pisteitä suoraan käänteistä sädemittausta varten, ja GPS on blokattu tai muuten ei saada yhteyttä, se olisi omiaan. Hyökkäyksessä on vähän ikävä KS-mitata.

Käytännön ongelmana tässä vain olisi se, että ovatko lähetinvastaanottimet riittävän tarkkoja noin tarkkaan ajalliseen mittaukseen, ja toki myös se, että tämä ei ole mahdollista radiohiljaisuus säilyttäen.
Eräs ongelma tämänkaltaisessa mittaamisessa on se, että kaikilla näillä radioilla tulisi olla näköyhteys (Line-of-sight) toisiinsa. Jos näin ei ole, radioaallot saavuttavat vastaanottimet heijastumisen ja taittumisen avulla, joista molemmat lisäävät viivettä ja täten heikentävät mittauksen tarkkuutta.
 
Viittaatteko norjalaisella laitteella tähän, FOI2000? Vastannee AFOTAS-ART:ia.

Voisitko muuttaa kuvat vaikka imgur vastaavaksi, please? Ei jää jälkiä kuka katsoi kuvaa aakkosyhtiön logiin. Imgur antaa suoraan img-tagit. Taikka lataa tänne.
 
https://www.armyrecognition.com/apr..._howitzer_projectiles_from_united_states.html

The Government of Australia has requested to buy two thousand, five hundred four (2,504) rounds of M795 with Insensitive Munitions Explosive (IMX) 101 Explosive Fill 155mm High Explosive (HE) Projectile. Also included are 155mm High Explosive, Illumination and White Phosphorous munitions, point detonating fuzes, electronic-timed fuzes, M231 and M232/M232A1 propelling charges, percussion primers, technical publications and books, technical data for operational maintenance, technical assistance and services, and other related elements of logistics and program support. The total estimated program cost is $148 million.

Habahabahaba mikä hinta!!! Vaikka hintayksikkö olisikin AUSD niin silti ihan helvetin kallista. Vaikka muutakin tulee mukana niin keskimäärin hintaa tulee 59000$ per laaki.
 
Back
Top