Mielelläni mutta älä kiihdy hyvä ihminen äläkä ainakaan nimittele sopimattomalla tavalla.
Tähdistä tai auringosta tapahtuva suunnan määritys, jota Puolustusvoimissa kutsutaan taivaankappalemittaukseksi on periaatteltaan yksinkertaista mutta manuaalisesti toteutettuna hieman hankalaa. Idea on siinä, että erityisen taulukon avulla tiedetään missä suunnassa esimerkiksi aurinko tai vaikkapa pohjantähti on tiettynä hetkenä kun sitä katsellaan tietyltä paikalta.
Oletetetaan, että kello on 13.34 ja olen suuntakehäni, ts. teodoliitin kaltaisen vekottimen kanssa vaikkapa Hattulassa paikassa jonka maantieteelliset koordinaatit tiedetään. Laskemalla yhteen erilaisia korjauksia ja sen sellaisia saan taulukon ynnä viivaimen avulla selville että pohjoisluku (ns. oikea suunta) aurinkoon on 32-32.5 piirua 6000 jakoisella ympyrällä. Sittenpä vain suunnastetaan suuntakehä eli saatetaan sen lukemarummulle oikea lukema. Sama onnistuu laskimella hieman yksinkertaisemmin tai laskemalla ilman taulukkoa joka tosin on jo aika vaikea homma. Norjalainen MPL toimii niin, että suunnastustavaksi valitaan aurinko ja laite suunnataan aurinkoon. GPS:n aika ja paikkatiedon perusteella laite suunnastaa itse itsensä.
Tähtiin perustuva paikan on iänkaikkisen vanhaa touhua, vielä vanhempaa kuin yllä kuvaamani tapa. Se perustuu siihen, että tietyn tähden ja horisontin välinen kulma lasketaan huomioon ottaen taaskin mittaushetki ja siihen tehtävät korjaukset. Tätäkin harjoitellaan Merivoimissa ainakin jollakin tasolla.
Toivottavasti vastaukseni tyydytti ja voit jatkossa jatkaa keskustelua hieman toisessa sävyssä.
