Tykistö

Onkohan noita GMLRS AW- rakettaja jo suomessa? Onko päästy jo koeampumaan?

Ollaan kyllä ison äärellä kun puhutaan ammuksien riittävyydestä sodassa. Näkisin että ohjukset ovat yleisesti niitä, joita hävittäjät, pst ja it kuluttavat peruskauranaan nykyään ja niiden hankinta on välttämätön, vaikka tekevät ison loven lompakkoon.

Maavoimien osalta ehdottomasti tärkeintä on taata jalkaväen ammusten ja tykistön peruskranaattien riittävyys pitkälle etukäteen. 7,62 mm lyhyet ja pitkät ja 12,7mm USSR/NATO- patruunoilla on kovin kulutustarve. Sitten tulevat mek. 30mm ammukset ja tykistön 122mm sekä 155mm murkulat, joita pitää olla paaaaljon. Toivottavasti jv-sotilaan sotapäivän a-tarvikekulutus on laskettu nyt suuremmalle määrälle kuin 20 v. sitten.

Yleisesti minun mielestä vaikka vähemmän tykkejä ja vitusti kranaattia, kuin paljon tykkejä, joihin on nirkoisesti ammuttavaa. Jos paukkua ei riitä, ei isosta määrästäkään hienoja aseita ole mitään hyötyä kahinassa. Vähemmilläkin vehkeillä pärjätään, kunhan putkeen on laittaa pötkylää...
 
Yleisesti minun mielestä vaikka vähemmän tykkejä ja vitusti kranaattia, kuin paljon tykkejä, joihin on nirkoisesti ammuttavaa. Jos paukkua ei riitä, ei isosta määrästäkään hienoja aseita ole mitään hyötyä kahinassa. Vähemmilläkin vehkeillä pärjätään, kunhan putkeen on laittaa pötkylää...
Me myös taistellaan kotikentällä, joten a-tarvikelogistiikka on helpommin järjestettävissä kuin naapurilla. Tämä tasoittaa meidän lukumääräistä alivoimaa, kunhan vaan luolissa on tarpeeksi ammuttavaa.
 
Jotain on pahasti mennyt päin helevettiä jos "perus ampumatarvikkeet" loppuvat (on tuhottu) tai meille ei niitä kyetä toimittamaan. Vähän sama juttu kuin että elintarvikkeet loppuvat ja joudutaan antautumaan jengin kuolessa nälkään.

Ai niin, ja silti löytyy niitä joiden mielestä tosi paikassa Suomea ei pystyttäisi mitenkään huoltamaan, ei ainakaan meriteitse ;)
 
Tämmöinen pohdinta on ylittänyt tämän Ilmavoimien miehen arviointikapasiteetin.
Noita 122 mm putkia meillä on paljon, niillä ammutaan lähelle (alle 15 km) ja kranaatin vaikutus on pieni(/keskikokoa).
Sitten noita 155 mm putkia on vähän, niillä ammutaan jopa 30-40 km ja kranaatin vaikutus on suuri. Jopa erikoisammuksia on tarjolla.
Nyt 122 -tykistöä ajetaan hissuksiin alas ja se korvataan 155:llä.
Paljonko (suhteessa) 155:ia tarvitaan vastaavan tulivoiman korvaamiseen?
(Ja vielä muuttavat taistelutapaakin samaan aikaan...)
Olen kuullut upseereilta ja jostain PV:n lähteistä lukenutkin, että 12-putkinen 155 mm patteristo vastaa tulen teholtaan 18-putkista 122 mm patteristoa. Tosin jälkimmäisessä tulentiheys on suurempi, jolloin etenkin kumpuisessa/kivikkoisessa maastossa voidaan saavuttaa parempi teho, kun kranaatteja on enemmän ja sirpalekatveita jää vähemmän.

Ts. 155 mm tykkejä tarvittaisiin kolmisensataa lisää, jos 122 mm tykit haluttaisiin noin jotakuinkin kaikki korvata.

Maavoimien osalta ehdottomasti tärkeintä on taata jalkaväen ammusten ja tykistön peruskranaattien riittävyys pitkälle etukäteen. 7,62 mm lyhyet ja pitkät ja 12,7mm USSR/NATO- patruunoilla on kovin kulutustarve. Sitten tulevat mek. 30mm ammukset ja tykistön 122mm sekä 155mm murkulat, joita pitää olla paaaaljon. Toivottavasti jv-sotilaan sotapäivän a-tarvikekulutus on laskettu nyt suuremmalle määrälle kuin 20 v. sitten.
12,7 mm NATO:lle ei kyllä meillä kovin kovaa kulutusta ole, kun ainoa sitä ampuva ase on AMV:ssä.
 
Olen kuullut upseereilta ja jostain PV:n lähteistä lukenutkin, että 12-putkinen 155 mm patteristo vastaa tulen teholtaan 18-putkista 122 mm patteristoa. Tosin jälkimmäisessä tulentiheys on suurempi, jolloin etenkin kumpuisessa/kivikkoisessa maastossa voidaan saavuttaa parempi teho, kun kranaatteja on enemmän ja sirpalekatveita jää vähemmän.

Ts. 155 mm tykkejä tarvittaisiin kolmisensataa lisää, jos 122 mm tykit haluttaisiin noin jotakuinkin kaikki korvata.

Onkohan D-30:iä ihan niin paljon kuin väitetään? Lukumäärähän näytti tipahtaneen jossakin vaiheessa päälle 200 tykkiin, kunnes loput ilmiintyivät merivoimien kirjanpidosta.

Tulinopeuskin voi vaihdella aika rajusti tykkimallien välillä - jos siis tänne raahattaisiin ne joidenkin haaveilemat 198:t. Niillä korvaamalla tarvittaisiin varmaan ainakin yhtä paljon kuin D-30:iä on/oli, koska pienempi tulinopeus.


Mutta varsinaisesti @PSS :n kysymykseen kantaa ottaakseni: pidän jokseenkin epätodennäköisenä, että Suomi ostaa enää muita kuin ajoneuvoalustaisia tykkejä. Ei ainakaan ilman poikkeuksellisia olosuhteita. Kotimaassa valmistettua 155 mm kalustoa on se 150+ putkea ja ilman "Saksan talousihmettä" tuettavien joukkojen määrä jatkaa laskemistaan. Realistisin ratkaisu on organisoida vedettävä 155 mm kalusto uudelleen ja mahdollisesti ostaa luokkaa kymmeniä ajoneuvoalustaisia tykkejä (K9-option lunastus tai pyöräalustaisten tykkien hankinta).
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
TYKISTÖ TAISTELEE TULELLAAN

PASI KESSELI Tykistötaktiikka on oppi tykistön käytöstä taistelussa. Tässä teoksessa tarkastellaan suomalaisen tykistötaktiikan kehittymistä itsenäisyytemme alusta aina tähän päivään.

Opus ilmestyi jo viime vuonna. Aikaisemmin kehuttu forumílla maasta taivaaseen, joka ilmeisesti johtuu siitä, ettei kukaan ole sitä oikeasti lukenu. Tutustuminen kirjaan osoitti, että kyseessä on vain kirjallisuustutkimus eikä uutta tutkimusta ole tehty. Runsaat lähdeviitteet vievät aikaisempiin kirjoituksiin mm tykkimiesten vuosikirjassa, joita taas ei ole varustettu lähdeviiteillä. Siten ei voi päätellä miten tutkimustuloksiin on tultu. Paljon virheitä ja kelvottomat kuvatekstit. Kuvat sinänsä isolta osin ennen julkaisemattomia. Jos ei paljoa tiedä tykistöstä saa tietysti myös paljon uutta tietoa. Kuitenkin varsin puuduttavaa lukemista jota moni ei loppuun jaksane.

Osa kymmenen teoksen sarjaa suomalaisesta taktiikasta. Toivottavasti seuraavat osat laaditaan huolellisemmin.

Minä luin. Olisin mielelläni myös haukkunut mutta samaan aikaan oli vähän kaikkea muutakin kissanhännänvetoa ja ajattelin antaa asian olla.

Mutta mukava huomata että olen samaa mieltä kuin alan varsinainen ammattimies.
 
Minä luin. Olisin mielelläni myös haukkunut mutta samaan aikaan oli vähän kaikkea muutakin kissanhännänvetoa ja ajattelin antaa asian olla.

Mutta mukava huomata että olen samaa mieltä kuin alan varsinainen ammattimies.

Tämä nyt on Suomessa ongelmana kun kirjoja lähdetään tekemään jostain vähänkin erikoisemmasta aiheesta. Tuloksena on usein tietokirja joka kyllä kelpaa tavalliselle lukijalle varsinkin jos aiheesta ei ole muuta suomenkielistä kirjallisuutta. En tiedä onko tuon kirjan kanssa käynyt samoin mutta vähän epäilen. Suomessa ei kai ole kovin isoa joukkoa ammattitaitoisia tykistön upseereita (en osaa edes arvata lukumäärää). Sitten heistä pitäisi löytää joku kirjoitustaitoinen ja saada hänet sitoutumaan vuosien kirjahankkeeseen. Ja hankkia vielä kirjahankkeelle rahoitus tai ylipuhua artisti maksamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuloksena on usein tietokirja joka kyllä kelpaa tavalliselle lukijalle varsinkin jos aiheesta ei ole muuta suomenkielistä kirjallisuutta

Sitten kannattaa muistaa näitä sotaväen kirjoja lueskellessa, että kulloistakin tekijää suitsii laaja salaaminen. Ei tarvi olla kummainen yksityiskohta, kun leimassa löytyy....toisaalta sama asia saattaa löytyä lontooksi kaikilla mausteilla turuilla ja toreilla.
 
Onkohan D-30:iä ihan niin paljon kuin väitetään? Lukumäärähän näytti tipahtaneen jossakin vaiheessa päälle 200 tykkiin, kunnes loput ilmiintyivät merivoimien kirjanpidosta.

Jumalauta Huhta, sinulle ei kyllä ole olemassa mitään mitä et itse ole nähnyt ja laskenut.
No, on meillä puolustusministerikin joka laskee kiinalaisia kivääreitä.
Pikemminkin kannattaisi epäillä onko kaikkea hävityetty mitä ilmoitetaan tai joita ei ilmoiteta ollenkaan.
Se on puolustusvoimien perinteinen modus operandi kuten D-30 kaluston veivailukin osoitti.
 
Hyvähän se on ettei vihollinenkaan voi olla varma meidän kalustovahvuuksista. Jopa 1000 tykkiä voidaan vähentää vahvuudesta ja palauttaa kun niitä taas tarvitaan.
 
Hyvähän se on ettei vihollinenkaan voi olla varma meidän kalustovahvuuksista. Jopa 1000 tykkiä voidaan vähentää vahvuudesta ja palauttaa kun niitä taas tarvitaan.

Varsin epätodennäköistä että mallioppilas Suomi toimisi noin.
 
Sitten kannattaa muistaa näitä sotaväen kirjoja lueskellessa, että kulloistakin tekijää suitsii laaja salaaminen. Ei tarvi olla kummainen yksityiskohta, kun leimassa löytyy....toisaalta sama asia saattaa löytyä lontooksi kaikilla mausteilla turuilla ja toreilla.
Tuo on muuten just semmoinen juttu, että...
Sitähän tulisi meikäläinen heti skitsoksi, jos joutuisi elämään jatkuvasti tuommoisien tietojen kanssa. "Olen lukenut tämän, mutta mikä leima siinä oli päällä? Etenkin, kun lisäksi se oli BBC:n sivulla." Mitä ihmettä sitä edes uskaltaisi puhua?
Mutta joo, kiitettävästi rakentavaa vastausta on tullut. Nyt ollaan mielettömän kova sana tykistössä, toki paljolti 122:n ansiosta. Niitä alkaa korvautua itseliikkuvalla 155:llä (hyvä), jolla on tyypillisesti vielä MRSI-kyky (hyvä). Tosin nämä ovat sitten kalliita, joten vastaisuudessa meillä ei enää ole mielettömän kova tykistö.
 
Tuo on muuten just semmoinen juttu, että...
Sitähän tulisi meikäläinen heti skitsoksi, jos joutuisi elämään jatkuvasti tuommoisien tietojen kanssa. "Olen lukenut tämän, mutta mikä leima siinä oli päällä? Etenkin, kun lisäksi se oli BBC:n sivulla." Mitä ihmettä sitä edes uskaltaisi puhua?
Mutta joo, kiitettävästi rakentavaa vastausta on tullut. Nyt ollaan mielettömän kova sana tykistössä, toki paljolti 122:n ansiosta. Niitä alkaa korvautua itseliikkuvalla 155:llä (hyvä), jolla on tyypillisesti vielä MRSI-kyky (hyvä). Tosin nämä ovat sitten kalliita, joten vastaisuudessa meillä ei enää ole mielettömän kova tykistö.

Paitsi joihinkin naapurimaihimme verrattuna
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Nyt ollaan mielettömän kova sana tykistössä, toki paljolti 122:n ansiosta. Niitä alkaa korvautua itseliikkuvalla 155:llä (hyvä), jolla on tyypillisesti vielä MRSI-kyky (hyvä). Tosin nämä ovat sitten kalliita, joten vastaisuudessa meillä ei enää ole mielettömän kova tykistö.

Ei kannata vetää noin nopeasti tuollaista johtopäätöstä. 155mm tykistöllä on myös paljon suurempi kantama (peitto), minkä lisäksi niiden kyky tukea vastatykistöuhan alla on myös parempi. Joten myöskään siinä mielessä pelkkä lukumäärävertailu ei kerro kaikkea. Ja kyllä niitä tykkejä on aina mahdollista hankkia lisää.

Se voi tulevaisuudessa olla, että maasota on sitä, että lennokit lentävät ja tykistö tuhoaa kaiken, mikä lennokeilla nähdään.
 

Lehtijutussa kuvattu menettely ei tosin ole mahdollinen. Tuollaista porsaanreikää ei ole mikäli kalut ovat sotalaitoksen hallinnassa. Kyseessä lienee ihan vain virhe joka on päässyt toistumaan kun asiaan ei ole erityisesti keskitytty.

Jos kalustoa oikeasti haluaisi jemmata niin ettei niitä kuulukaan ilmoittaa olisi ehkä mahdollista myydä ne romuksi ja poistaa samalla kirjanpidosta. Myöhemmin ne voisi lunastaa takaisin Pv:lle.
 
Ei kannata vetää noin nopeasti tuollaista johtopäätöstä. 155mm tykistöllä on myös paljon suurempi kantama (peitto), minkä lisäksi niiden kyky tukea vastatykistöuhan alla on myös parempi. Joten myöskään siinä mielessä pelkkä lukumäärävertailu ei kerro kaikkea. Ja kyllä niitä tykkejä on aina mahdollista hankkia lisää.

Se voi tulevaisuudessa olla, että maasota on sitä, että lennokit lentävät ja tykistö tuhoaa kaiken, mikä lennokeilla nähdään.

Ja hyvillä harhautuslaitteilla varustetut erikoisjoukot tunkeutuvat ratkaisevalle, alueelle tuhotakseen vihollisen lennokkiasemat ja tykistön.
 
Jumalauta Huhta, sinulle ei kyllä ole olemassa mitään mitä et itse ole nähnyt ja laskenut.
No, on meillä puolustusministerikin joka laskee kiinalaisia kivääreitä.
Pikemminkin kannattaisi epäillä onko kaikkea hävityetty mitä ilmoitetaan tai joita ei ilmoiteta ollenkaan.
Se on puolustusvoimien perinteinen modus operandi kuten D-30 kaluston veivailukin osoitti.

Puolustusvoimilla lienee paljonkin sellaista mistä en tiedä ja mihin tutustumaan päästessäni ilahtuisin aidosti. En kuitenkaan ole vakuuttunut, että vanhojen neuvostotykkien paluu stenalta tai koko läntisen Euroopan M26-kuormarakettien loppusijoitus Suomeen ovat sillä listalla.
 
Back
Top