Osittain feelgood juttua
Britit ja jenkit kehittivät metodeja ampua isojakin määriä (satoja) tykkejä jo ensimmäisessä maailmansodassa.
He eivät unohtaneet tätä kykyään toisessa. Tosin heillä tuo oli isomman työn takana
Britit ja jenkit kehittivät metodeja ampua isojakin määriä (satoja) tykkejä jo ensimmäisessä maailmansodassa.
He eivät unohtaneet tätä kykyään toisessa. Tosin heillä tuo oli isomman työn takana
fulcrum
Greatest Leader
Asiaa käsiteltiin muistaakseni teoksessa "Itsenäisen Suomen Ilmatorjuntatykit". Nenonen oli jostain syystä tyytymätön ilmatorjunnan käyttämiin laskimiin. Sen sijaan että hän olisi yrittänyt hankkia parempia laskimia, hän kehitti tilalle menetelmän jossa tulenjohtojaos teki maalilaskelmat päässään etäisyysmittareiden havaintojen perusteella. En muista yksityiskohtia kovin tarkasti mutta periaatteena oli että jokaisella miehellä oli oma, suht yksinkertainen laskutoimitus jonka hän teki edelliseltä saamansa tiedon pohjalta ja huusi tuloksen seuraavalle miehelle. Tieto sitten välittyi tämän 'rikkinäisen puhelimen' kautta tykin suuntaajille.
Tämäntapaisia menetelmiä käytettiin ilmatorjunnan aivan alkuaikoina kun muunnelluilla kenttätykeillä tulitettiin zeppeliinejä yms. hitaita ilmamaaleja. 30-luvulla tällainen 'ristiinhuutelu' oli kuitenkin jo aivan aikansa elänyttä tuhertelua. Jotkut patterit käyttivät sitä vielä talvisodassakin kun se oli ainoa mitä yksiköille oli koulutettu.
Tämäntapaisia menetelmiä käytettiin ilmatorjunnan aivan alkuaikoina kun muunnelluilla kenttätykeillä tulitettiin zeppeliinejä yms. hitaita ilmamaaleja. 30-luvulla tällainen 'ristiinhuutelu' oli kuitenkin jo aivan aikansa elänyttä tuhertelua. Jotkut patterit käyttivät sitä vielä talvisodassakin kun se oli ainoa mitä yksiköille oli koulutettu.
Leaderwolf
Respected Leader
Nenosen ansiot maamme kenttätykistön perustan luomisessa ja kehittämisessä eivät tietenkään ole mihinkään kadonneet. Edellisen sivun artikkeli vaan antoi hänelle kaiken kunnian parhaaseen suurmieshistoriatyyliin. Mitä taas tulee yllä siteerattuun ilmatorjunnan 3-T menetelmään niin Nenosen osuus perustuu ainoastaan yhteen lähteeseen, jonka kirjoittaja vielä kuoli kesken työn. Tämän lähteen mukaan asia meni jotenkin seuraavasti:
Raskaiden tykkien suuntaaminen ennen tutkien aikakautta tapahtui epäsuorasti siten, että maalia seurattiin patterin keskelle asetetun suuntakiikarin sekä stereoetäisyysmittarin avulla. Näiden lukemat välittyivät keskuslaskimelle jota tuolloin kutsuttiin tulenjohtokoneeksi. Meille oli hankittu Goertzin viimeistä huutoa oleva laitteisto jota ei kuitenkaan saatu toimimaan. Ammunnat silloisella Lohtajalla eli Muurilassa epäonnistuivat täysin v 1929. Nenonen päätti silloin kehittää itse uuden metodin, joka perustui kolmen (myöhemmin neljän) tähtäyskiikarin leikkaukseen. Ei hän työtä varmaan itse kokonaan tehny mutta matemaattisesti "oiva" oivallus! Tästä nimi 3-T. Ei toiminut lainkaan käytännössä koska lentokoneiden nopeudet olivat jo liian suuria. V 1934 hankittiin sitten Vickersin tulenjohtokoneita, jotka myös saatiin meillä toimimaan oikein.
Näyttäisi kuitenkin siltä että tapahtumat johtuivat lähinnä it:n omistä virheistä. Huipputekniikkaa ei osattu käyttää oikein eikä myyjältä tilattu koulutusta, joka nykyisin olisi itsestää selvää. Salattavuutta painotettiin liikaa eikä ongelmia ratkottu riittävän isolla joukolla. Samaan aikaan panssarilaivojen Hazemeyer-tulenjohtojärjestelmä toimi osittaan samalla periaatteella ja sai pelkkää kiitosta. Muta sen asensikin paikoilleen myyjän edustajat, jotka samalla kouluttivat käyttäjät. Tämä kelvoton metodi oli tosiaan käytössä kahdella 4:n tykin patterilla Talvisodan sekä yhdellä patterilla myös Jatkosodan ajan. Viimemainittu tosin puolusti Jyväskylää, jonne ei Jatkosodassa osunut yhtään ilmahyökkäystä. Molempien pattereiden tykkikalusto oli rannikkotykistä muutettu 76 K02/34, joka oli yhtä kelvoton kuin tj-metodi. Kierrelukko piti käsin avata joka laukauksen jälkeen eikä tykki ehtinyt ampua kuin muutaman laukauksen/torjuttava maali. Kelvottomat aseet ja tj-metodit siis täydensivät toisiaan!
Panssari Salama
Respected Leader
Taas kohta on Suomenlahti tykistöllä(kin) suljettu, tarvittaessa
Oliko tämä mekaaninen laskin?
Varmaankin jos olivat ..
ja nämähän olivat mekaanisia kojeita muotokappaleineen sun muine hienoine viritelmineen.
Mahtava harmonia. On tuossa sentään se hyvä puoli, että vaihtoehtona kelvoton ase olisi pilannut erinomaisen metodin ja surkea metodi erinomaisen aseen suorituskyvyn.
fulcrum
Greatest Leader
Yhdysvaltalaiset 2. ms kommentaarit ovat usein ylistäneet jenkkiarmeijan "täysin ainutlaatuista tykistön ammuntatapaa" jonka avulla he "saattoivat keskittää jopa 20 patteriston tulen yhteen kohtaan"...
Kansainväliset vertailut puuttuvat tutkimuksestamme. Mutta on ihan eri asia päättää hyökkäyksen murtokohdan sijainti esim kolme päivää aikaisemmin ja lähettää lukumäärältään ylivoimaisen tykistön pstoille kirjalliset käskyt ampua sinne murtokohtaan, vaikkapa 20 pstolla. Meillä sen sijaan kyettiin nopeasti reagoimaan vihollisen toimintaan ja keskittää tarvittaessa kaiken tykistön tuli painopisteeseen. Ei tosin ihan niin nopeasti kun on iltapäivälehdissä kuvattu. Mutta kuitenkin, meillä oli nykykielellä sanottuna tykistöjärjestelmä, jollaista ei muualta löytynyt.
fulcrum
Greatest Leader
Ongelmat menevät kuitenkin ainakin osittain Nenosen piikkiin koska aselajin johtajana hän oli viime kädessä vastuussa asioista. Nenonen vaikuttaa monen muun merkittävän johtohahmon tapaan olleen melko tarkka tontistaan ja halunneen pitää langat omissa käsissään. linkissä löytämäni pro-gradu -tutkielma it:n alkuajoista Suomessa. 3T-metodi mainitaan sivulla 66.
3T-metodista on lausuttu sentyylinen kommentti että "se vei ilmatorjuntaa taaksepäin 20 vuotta", mikä on melko tyly lausunto kun elettiin vuotta 1930. Valitettavasti "Itsenäisen Suomen Ilmatorjuntatykit" oli kirjastosta kadonnut, en päässyt verestämään muistikuviani. Sivumennen sanoen, sotilashistoria/militaria-harrastajilla tuntuu olevan melko yleinen maan tapa pihistää kirjoja kirjastosta. Myös vanhoista lehdistä revitään usein artikkeleitä kylmästi irti. En voi ymmärtää tällaista, että jos jonkun saa ilmaiseksi ja vastikkeettomasti luettavaksi, niin se pitää silti itselle varastaa.
Täysin samaa mieltä. Minulla hieman erilainen havainto. Tuossa 10-15 vuotta sitten Turun kirjastossa oli panssarilaivoistamme kertovassa kirjassa vedetty tekstiä yli ja lyijykynällä kirjoitettu korjaavaa tekstiä viereen. Toki ymmärsin, että joku veteraani siinä oli hieman ”korjannut” tekstiä oikeaksi.
Tuossa olisi kyllä tutkimuksen paikka ja olen nähnyt vain eri keskusteluja interwebsin foorumeilla, joissa yleensä keskustelijat ovat olleet niin eri tasolla, että pirukaan ota selvää asiasta.
En ole dissamassa Nenosta mutta ei kenttätykistöä Suomessa kehitetty ja juuri siksi asiantunteva tutkimus asiasta, mielellään vielä niin että siinä olisi useista maista tutkijoita saattaisi tuoda paljon esiin, enkä usko että tulos olisi mikään katastrofi Suomen oletetun osaamisen osalta,
Jäsen @adam7 ei ole tainnut lukea Pasi Kesselin tutkimusta, joka on täälläkin ollu esillä. Ei tarvi ostaa; löytyy verkosta. Siinä on hyvin kuvattu meidän Kt:n synty ja kuinka taktiikka löydettiin Saksan itärintamalta.
Enemmänkin nimiä olisi voinut nostaa esiin kuin mitä Kesseli teki.
Muuten tuollaiselle tutkimukselle ei taitaisi löytyä tekijöitä eikä rahoitusta. Olisi pitänyt tehdä jo viime vuosisadalla, mutta silloin ei ollut länsiyhteyksiä; lukuunottamattta yksittäisten henkilöiden lähinna oman aktiivisuuden aikaansaamia tuloksia. Osa tutkijoista oli vielä sopimattomia ulkomaille lähetettäviksi.
Viimeksi muokattu:
Kiitos vinkistä, enköhän katso. Mutta nimenomaan tuohon länsitykistöön ja heidän metodeihin se vertaus olisi kiinnostava.
Kyllä tekijöitä aina löytyy, mutta olet todennäköisesti oikeassa rahoituksen suhteen.
Panssari Salama
Respected Leader
Lukusuositus Kesselin kirjalle
Kiinnostava lähde, jota en ennestään tuntenu. Ei näytä tuntevan kyllä It-museokaan ja huolellisesti lähteistetty työ laittaakin aselajin alkuvaiheen historian osittain uusiksi.
Jotta voi ottaa kantaa Nenosen ratkaisuihin 1920-luvun it:ssä pitää tuntea asioiden taustat sekä silloiset tekniikat eikä ainoastaan siteerata ja tulkita jonkun tutkijan yksittäisiä lauseita. Goertz-tulenjohtokoneen kaikki laskenta toimi graafisesti tai mekaanisesti; sähköisesti siirtyivät ainoastaan tykkien suuntausarvot. Lentokoneeseen mitattiin suunta sekä vinoetäisyys, joka muutettiin jo mittarilla suoraan lentokorkeudeksi. Ennakko laskettiin tasolla graafisesti, tosin maalin nopeus ihan manuaalisesti sekuntikelloa käyttäen. Muistutti kenttätykistön ampuma-.arvojen laskentaa joten on helppo ymmärtää miten Nenonen päätyi tähän ratkaisuun.
1920-luvulla ei ollut nykyisenkaltaisia aselajeja. Ainoastaan kenttä- ja rannikkotykistö sekä pienet pioneeri- ja viestiaselajit. Kun ilmatorjunta-aselaji perustettiin annettiin kiinteä it rannikkotykistölle ja liikkuva kt:lle. Ne myös luovuttivat henkilöstön. Nenoselle ei siis kuulunut kuin puolet ilmatorjunnasta eikä hänen valtansa ulottunut rt:n hoitelemaan osaan. Eikä kyse ollut suutarin pysymisestä lestissä sillä muualla ei kertakaikkiaan osaamista ollut; jv:n monimutkaisin ase tuolloin oli edellisen vuosisadan Maxim-konekivääri. Rannikkotykistön it hankki tulenjohtokoneeksi mekaanisen Berkog-laitteen. Se oli iso laatikko, jonka sisällä laskutoimitukset tapahtuivat mekaanisesti. Sitäkään ei saatu toimimaan. Tähän ite perustan näkemykseni, että meillä vaan ei ollu riittävää osaamista. Tarkoitus oli hankkia lisää kalustoa mutta 1930-luvun lama venytti hankinta-aikatauluja.
Koko Nenosen väitetyssä "töppäyksessä" oli kyse siis siitä, että yksi patteri harjoitteli 2-3 vuotta metodilla joka ei toiminu. 1934 saapuneet Vickers-koneet toimivat moitteetomasti. Reserviin koulutetuille 3-T taitajille annettiin kelvottomat tykit sotaan niin ei tästäkään vahinkoa ollut, kuten on jo tullu esille. Mielenkiintoinen ajatus on näiden tulenjohtokoneiden valikoituminen kiinteälle ja liikkuvalle osalle nuorta it:tämme. Jos Nenosella olisi ollu Berkogin laatikko ei hän luultavasti olisi päätynyt murheelliseen 3-t projektiin lainkaan. Mutta jos rannikkotykistön hoitelema kiinteä rt olisi saanut Goertz-koneet, olisi meillä saattanut syntyä keskiöratkaisu yli 10 v tapahtunutta aikaisemmin.
Viimeksi muokattu:
En yhtään ihmettele että 20 ja 30-luvulla oli vaikeuksia saada mekaanisia laskimia toimimaan kun ne samanlaisia tänä päiväkin. Ne on hankala toteuttaa koska toleranssit on pieniä ja sisäinen mekaniikka on monimutkainen. Helpommin pääsee tulokseen kynällä ja paperilla. Matemaatikot tietysti laskee pään sisällä mutta siihen ei pysty kaikki normikansalaiset.