Mikään suomalaisista ei ole halpaa, koska verot ja taipumus toisten suomalaisten kusettamiseen on vahva. Kulttuurimuutosta tämäkin vaatisi, mutta ei se tee vanhojen putkien sovittamisesta yhtään sen helpompaa.
Mikään suomalaisista ei ole halpaa, koska verot ja taipumus toisten suomalaisten kusettamiseen on vahva. Kulttuurimuutosta tämäkin vaatisi, mutta ei se tee vanhojen putkien sovittamisesta yhtään sen helpompaa.
Huhta
Greatest Leader
Mitä järkeä tehdä, kun puolustusvoimilla ei ole K9-hankintojen jälkeen kovin pian näköpiirissä tarvetta/hanketta, jossa se voisi menestyä? Maailmalla on jo ennestään jonkinnäköinen määrä kuorma-auton alustalle nostettuja tykkejä, joilla on vakiintunut asiakaskunta.
Kannattaa huomata, ettei "vanhojen putkien nosto alustalle" tuo vahvuuksiin yhtäkään putkea lisää. Muutoinkin on epävarmaa, paljonko säästöä saadaan kierrättämällä vanhat putket kuorma-autojen päälle, kun osa tykistä menee romuraudaksi.
Kykyähän tässä ollaan hankkimassa, kustannustehokkaasti, ei säästöjä.
No sitä pitäisi tiedustella Elbitiltä ja Patrialta, itse veikkaan että halvemmaksi tulee jälleen sieltä.
Huhta
Greatest Leader
Kustannustehokkuus ei välttämättä ole hirmu hyvä, kun kierrätetään putki kuorma-auton päälle ja loppu tykki pistetään Stenalle...
Ylipäätään en näe mitään mieltä hankkia 155 mm tykistöä muilla kuin 52 cal putkilla. Turha rajoittaa kantamaa käyttämällä lyhyttä putkea, kun parempaakin on tarjolla. Näin ollen edes teoriassa Suomen nykyisestä tykkikalustosta vain K 98:t voitaisiin siirtää ajoneuvoalustalle, mutta K 98:t ovat jo nykyisellään selviytymiskykyisempää kalustoa suuremman kantaman ja apumoottorin ansiosta kuin K 83:t.
Eli liputan uuden kaluston puolesta olemassa olevan uusiokäytön sijaan. Tällöin vahvuuksissa säilyvät yhä myös ne vedettävät tykit ajoneuvoalustaisten rinnalla. Ajoneuvoalustaisia saadaan ehkä vähän vähemmän, kun ne on rakennettu täysin uusina, mutta jos vaihtoehdot on tyyliin 50 vedettävästä konvertoitua ajoneuvoalustaista tykkiä tai 40 uutena rakennettua ajoneuvoalustaista tykkiä ja 50 vedettävää tykkiä, niin otan jälkimmäisen vaihtoehdon.
Logiikkasi on todella hämärä, K 98 kalustosta on ollut puhekin, se on noin 100 tykkiä, sitä en tiedä voiko niiden lavetteja kierrättää taas K 83 alle mutta se olisi vain bonusta.
Toki 100 uutta pyöräalustaista tykkiä vedettävien rinnalle kelpaa kaikille, Elbit nyt vain tarjoaa valmista ratkaisua joka on jo käytössä mm Puolassa.
Huhta
Greatest Leader
Luulen, että ei kannata kiirehtiä, kun K9:ien toimituksetkin ovat vielä pahasti kesken... En myöskään ole koskaan kuullut kenenkään asettaneen K98:n määrää edes lähelle 100 tykkiä. Yleensä on kai puhuttu kolmesta patteristosta, runsaasta 50 tykistä, johon myös Wikipedia viittaa.
Leaderwolf
Respected Leader
Ei meillä kyllä noin montaa ysikasia ole?
maan pinnalla ainakaanEi meillä kyllä noin montaa ysikasia ole?
Ok muistin väärin, mutta muuten ei vaikuta mitenkään argumentointiin että pyöräalusta tuo uutta kykyä joten en ymmärrä lavettien perään suremista.
Leaderwolf
Respected Leader
Siihen minulla ei ollutkaan mitään argumenttia tai arpaa
Kunhan nusasin pilkkua sellaisen nähdessäni 
Pöh, sinä epäuskoinen, ne ovat rajavartiolaitoksen kirjanpidossa.
Luulen, että @Talvela on sekoittanut keskenään K83:n ja K98:n määrät. Se tuntuu loogisimmalta vaihtoehdolta.
Jep näin pääsi käymään, 48 K9, 48 ATMOS, 100 K83 olisi minusta parempi tilanne.
Huhta
Greatest Leader
Mitä uutta kykyä pyöräalusta tuo?
Vedettävään tykkiin verrattuna tulitoiminnan aloittaminen ja asemasta lähteminen nopeutunevat jonkin verran.
Toisaalta miehistö on tulitoiminnan aikana suojaton kaikenlaisia uhkia vastaan, ihan samalla tavalla kuin vedettävänkin tykin tapauksessa. Tykin liikkuvuus ei merkittävästi muutu. Tulinopeudessakaan ei tapahdu mainittavaa muutosta. Lisäksi tykki on sidottu tähän yhteen ajoneuvoon, eli jos sille käy jotakin, niin tykki seisoo eikä asialle voi mitään kovin pikaisesti (vrt. vedettävän tykin eteen voi heittää uuden kuorma-auton, jos alkuperäinen tykinvetäjä esimerkiksi ajaa miinaan).
Totta kai pyöräalustainen tykki on laadullisesti parempi kuin vedettävä, mutta kannattaa nyt kuitenkin miettiä sitä itsekin peräänkuuluttamaasi kustannustehokkuutta. Vanhan tykin osien kierrättämisellä ei ihan hirveitä säästetä. Kannattaako maksaa miljoonia per tykki vain siitä ilosta, että ne saadaan pyöräalustalle? Lisääkö se tehoa niin paljon? Vai kannattaisiko nekin rahat kenties pistää K9-option hyödyntämiseen? Tai rakentaa täysin uusia tykkejä, jos halutaan työllistää kotimaista teollisuutta järkiperusteista viis?
https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_156841.htm
"the Defence Ministers of 16 Allies¹ and the former Yugoslav Republic of Macedonia² signed a Memorandum of Understanding (MOU) on Multinational Cooperation for the Provision of Land Battle Decisive Munitions (LBDM) in Brussels during the NATO Summit (11 and 12 July 2018)."
Eli ammusten yhteisostoja Naton kanssa.
"the Defence Ministers of 16 Allies¹ and the former Yugoslav Republic of Macedonia² signed a Memorandum of Understanding (MOU) on Multinational Cooperation for the Provision of Land Battle Decisive Munitions (LBDM) in Brussels during the NATO Summit (11 and 12 July 2018)."
Eli ammusten yhteisostoja Naton kanssa.
Riippuu myös siitä miten ja mihin sitä käytetään, kukaan tuskin K9 optiota ohittaisi jos sellainen olisi myös pöydällä.
D
Deleted member 266
Guest
Nenosesta ja hänen vaikutuksestaan Suomen kt:n kehittämiseen kiinnostuneelle voi suositella kirjaa (se on vähän niin kuin netti, mutta paperilla ja yleensä sille on jonkilainen julkaisukynnys
) "Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen", kirjoittaja ye-eversti Matti Alajoki, julkaisija Otava, 1975.
Nenosen henkilöhistorian lisäksi kirja kertoo paljon tykistön tulenkäytön menetelmien kehittämisestä ja tykistön käytöstä sotiemme aikana.
) "Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen", kirjoittaja ye-eversti Matti Alajoki, julkaisija Otava, 1975.Nenosen henkilöhistorian lisäksi kirja kertoo paljon tykistön tulenkäytön menetelmien kehittämisestä ja tykistön käytöstä sotiemme aikana.
Last edited by a moderator:
Taas kirjoitellaan hyvin vähäisillä tiedoilla itse aiheesta....
Kysymystä voidaan lähestyä kahdeltakin suunnalta. Realismi edellä aloitamme miettimällä mikä voisi olla PV:n tarve. Niitähän olisi rajattomasti mutta firmassa lähdetään siitä mikä voisi mahtua tulevaisuuden rahoituskehyksiin. Tykistöprojektit koetetaan sovittaa Maavoimien epäkiitollisen vähäisiin määrärahoihin. Jos päättäjät, Maavoimien komentaja ensisijassa, ovat suopeita perustetaan HANKE. Ajoneuvotykit ovat meillä operatisten joukkojen kalustoa ja kuten tunnettua meillä onkin muutaman vuoden ollut menossa tällainen OPTYK-hanke. Kaupat on jo ehditty tehdä 48:sta K9:stä. Suuri määrä lisääkin olisi mahdollisesti tulossa, mutta ne ovat nykytyyliin option takana. Jonka jääminen vain haaveeksi on vähintäinkin mahdollista. Joka tapauksessa operatiivinen tykistö on näillä päätöksillä taputeltu niin pitkälle kun voidaan nähdä eli jotain 2035 asti. Ainakin jos oma kolkkamme säilyy edes nykyisen verran rauhallisena.
Puhtaan tekniselta kannalta voidaan verrata CAESARin tai ATMOSksen kaltaista ajoneuvotykkiä panssarihaupitsiin. Kun Suomi ja Viro valitsivat K9:n johtui se käyttötarkoituksesta: tarvittiin taistelunkestävä ase, jolla pärjätään suurvaltaa vastaan. Tanska taas valitsi toisin (CAESAR), koska käyttötarkoitus oli ainoastaan kansainväliset tehtävät. Vähäinen suoja miehistölle ei silloin haittaa kun ei vastustajalla ole kykyä ampua tehokkaasti takaisin. Pyöräajoneuvo toisaalta siirtyy nopeasti pitkänkin matkan taakse halutulle toiminta-alueelle. Telatykki on kuitenkin lyhyessä siirtymisessä nopeudeltaan ihan ylivoimainen.
Patriahan tarjosi konseptitasolla OPTYK-hankkeeseen kotimaista vaihtoehtoa, jossa uusi K98:n 52 cal putki olisi istutettu kaiketi Sisun valmistamaan ajoneuvoon. Tämä ei edennyt luonnosta pidemmälle koska hankeaikataulu ei sallinut vuosien kehitystyötä. Oli varmaan hyväkin kun miettii minkäväriseltä näyttää seuraavan hallituksen kokoonpano. Puhtaan teknisesti uustuotanto-K98-tykit olisivat jo koeteltua tekniikkaa, vaikka asetta on myös "susikasi"ksi kutsuttu. Ihan täysinhän se vieläkään ole sellainen kun pitäisi. Uustuotannossa viimeisetkin ongelmat tulisi tietysti kuntoon mutta luultavasti lastentaudit ja muut murheet olisi jatkuneet alustan puolella. Kustannukset tällaisesta kotimaa-vaihtoehdosta olisi tietysti nousseet moninkertaisiksi käytettyihin K9:hin verrattuna. Eikä kysymys ole Patrian rahastuksesta vaan parin vuosikymmenen aikana ammattimiehet ja inssit on siirtyny eläkkeelle tai muihin töihin. Osaaminen opeteltaisiin siis osittain uudelleen. Eihän kustannusten hallinta näytä meripuolellakaan olevan helppoa vaikka ajallinen "gappi" on paljon pienempi.
Vielä voimme tarkastella mitä sitten ehkä joskus taas hankitaan kun Maavoimien vuoro 2030-luvulla tulee. Parhaillaan on tutkittavana alueellisen tykistön vanhentuminen tai siis miten se korvataan. Siis miten saadaan sama tulivoima kun oliko se nyt 477 kpl 122 H63:ia. Nykyisin puhutaan suorituskyvystä niin kyse ei ole pelkästään tykin korvaamisella uudemmalla vaan ehkä kokonaan toisella asejärjestelmällä. Tuloksia tulee joskus ensi vuosikymmenellä joten siinä kiitollinen keskusteluaihe forumille.
Viimeksi muokattu:
Suorituskyky voidaan korvata hyvin pienellä määrällä 155K kalustoa varustettuna erilaisin täsmäammuksin. Putket voivat olla vaikka hinattaviakin, sillä jos ampumaetäisyys on esim. 100km ja ammuttava laukaisumäärä 1-2, tuliasema yksittäisen tykin, ei liikkuvuudella ole niin paljon väliä. Realistista on odottaa, että hankittava tykkityyppi on riippuvainen siitä, mitä ylijäämämarkkinoilla on saatavissa.
Lisäksi käyttöön tullee 81mm ja 120mm rakettiavusteisia ohjautuvia krh-ammuksia joilla päästään 122 H:n kantamaan.
Viimeksi muokattu:
En tiedä mikä hyvin pieni määrä on sinun mielestä, mutta 477 kpl 122 mm putkea ei korvata millään 16 putkella taikka vähemmällä. Raketinheittimillä päästään ehkä lukumääräisesti putkia vastaavaan määrään, mutta tuliyksikköjen määrää se ei korvaa, eikä niiden aikaansaamaa peittoa.
Onko tämä tornihuhu?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei vaan pelkkä vale.