Tykistö

Jos nyt ajatellaan, että 120mm tykistöllä on tapposäde se 30 metriä ja 155mm tykistöllä taas 50 metriä, niin se vaatii sen patterin tulen 155mm tykeiltä vastaamaan sitä tuhoa, joka vaatii patteriston 120mm. *

Samalla myös 120mm kantama ei edes mene kolmannelle kymmenelle kilometrille ja 155mm taas sitten menee jo 40 kilometriin. Joten patterilla 155mm saadaan vaikutettua isommalla alueella kuin patteristolla 120mm.**

* 30x30 metriä x 18 = 16200 neliömetriä
50x50 metriä x 8 = 20000 neliömetriä

** 20kmx20km = 400 neliökilometriä yhden 120mm putken vaikutusalue

40kmx40km = 1600 neliökilometriä yhden 155mm putken vaikutusalue.

Eli patteri 155mm on kyvykkyydessä kilpailukykyinen 120mm patteriston kanssa. Eli esimerkkinä Jalkaväkiprikaati-80:n tykistörykmentti, joka koostuu 18 120mm tykistä ja 18 155mm tykistä voisi modernisoida yhdeksi 24 155mm tykin patteristoksi.

Nyt menee päin honkia. Jos tykki ampuu 40 kilometriin, niin se vaikuttaa paljon isommalla alueella kuin 40x40. Esim. tykin vaikutusaluetta laskiessa tulisi selvittää ympyrän pinta-ala käyttäen säteenä aseen kantamaa.

https://www.calculator.net/circle-calculator.html
 
Tykistön poistot alkoivat jo kauan sitten ilman suoranaista korvaavaa kalustoa. Ensin lähti sotien aikaista kalustoa, sitten 152 mm kalusto (pl. ne muutamat viime vuosiin säilyneet patteristot ml. TELAK), 130 mm on enemmän tai vähemmän saattohoidossa ja Stenalla hetkenä minä hyvänsä.

Voitaneen siis lähteä siitä, että korvaaminen ei koske kalustoa, josta on luovuttu jo. Viittaan tällä nyt myös D-30:een. Ilmeisesti osa on stenattu, ja foorumilla asia on käännetty voitoksi mm. sillä tavoin, että jäljellä oleville tykeille on nyt enemmän ampumatarvikkeita tykkiä kohden. Lisäksi jokunen patteristo on mennyt Viroon. Jos D-30:iä on nykyään jäljellä ~200 kpl, niin se saa ajattelemaan myös korvaamista toisella tavalla. 48 kpl K9 ei ole mitenkään väheksyttävä määrä korvaavaa kalustoa, quality over quantity.

Kyllä sitä D-30 -kalustoa ilmeisesti on kuin onkin vielä jäljellä se noin 450kpl. Viroon meni pari patteristoa. Kokoonpanot tietysti elävät ja systeemit muuttuvat joten minkäänlaista suoraa korvausohjelmaa ei ole eikä tule mutta tykistöä on jollain tasalla oltava jatkossakin. Kunhan koitin hahmotella jotain suuruusluokkia korvaavan kaluston määrän osalta. En siis ole esittänyt että kullekin alueelliselle tst-osastolle ripotellaan neliputkinen K9-patteri nykyistä 122H-patteristoa korvaamaan.

Kaiken kaikkiaan on mielenkiintoista nähdä millaisia kokoonpanoja K9:n ympärille kasataan. Huikea parannus tuo hankinta joka tapauksessa oli. Kuten olisi myös mikä tahansa saman kaluston jatkohankinta. Olipa se sitten kenen mielestä suuri tai pieni.
 
Tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta kertoo tykistön Tulikomentoja-aselajilehdessä 2/2017 s.5 : näin:
Hankintasopimukseen sisältyy myös laaja optio lisähankinnoista mukaan lukien varaosat.

Mitä sitten tuo laaja optio tarkoittaneekaan?
Muutamista lisätykeistä tuskin on kysymys.

https://issuu.com/sirkkaojala/docs/tukom2_2017_netti

Lisäksi reserviläisen artikkelissa kerrotaan näin:

http://www.reservilainen.fi/uutiset/k9_thunder_ampuu_ja_poistuu_90_sekunnissa


Suomen ETYJ:lle tekemän ilmoituksen mukaan meillä oli vuonna 2016 yhteensä 1 566 epäsuoran tulen asetta. Niistä 698 oli 120 mm kranaatinheittimiä. Tykeistä eniten oli varastoissa neuvostovalmisteisen kevyen 122 mm D30-haupitsin (122 H 63) eri versioita (471 kappaletta).

Suomi siirtyi telatykkien aikaan vuonna 1991. Tuolloin ostettiin hajoamassa olevasta Neuvostoliitosta 2S5 Giasint (Hyasintti) -telakanuunoita, jotka saivat Suomessa tunnuksen 152 TelaK 91. Niissä ase oli avoasennuksessa, eikä vaunu tarjonnut miehistölle suojaa tulitoiminnan aikana.
Entisestä Itä-Saksasta ostettiin vuosina 1992 ja 1994 niin ikään neuvostoliittolaisia 2S1 Gvozdika (Neilikka) -panssarihaupitseja (meillä 122 PsH 74). ETYJ-ilmoituksen perusteella niitä oli Suomessa vuonna 2016 72 kappaletta.

Vaunut ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja käyttökelpoisiksi. Neuvostokalusto on kuitenkin jo iäkästä ja modernimmalle aseelle on jo ollut tarvetta.

Suomeen ostetaan Etelä-Koreasta 48 käytettyä panssarihaupitsia. Niillä on ajettu keskimäärin 3 000–4 000 kilometriä. Tela-alustan kestävyys on kymmeniä tuhansia kilometrejä.
Tykkien putkien käyttöiästä on jäljellä 90 prosenttia. Järjestelmän arvioidaankin olevan Puolustusvoimissa käytössä ainakin vuoteen 2050 asti.

Tyypin arvioidaan olevan tuotannossa ainakin vuoteen 2025.

K9 kykenee ottamaan liikkeestä vastaan maalitietoa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmistä. Omaa sijaintiaan se päivittää muun muassa GPS-satelliittipaikannustiedon pohjalta. Kun K9 pysähtyy tuliasemaan, se on valmis ampumaan vain 30 sekunnin kuluttua.
Tuo aika kuluu lähinnä tykin putken irrottamiseen etuosassa olevasta automatiikalla toimivasta kuljetustuesta ja aseen suuntaamisesta maaliin. Teloilla liikkuva 47 tonnia painava K9 ei tarvitse ampuessaan pyöräalustaisten tykkien tavoin hydraulisesti alaslaskettavia maatukia.
MRSI-tuli-iskussa (Multiple Rounds Simultaneous Impact) K9 voi ampua nopeassa tahdissa kolme kranaattia eri korotuksilla ja panoksilla siten, että ne iskevät maaliin samanaikaisesti.
Jos uhka-arvio on korkea, ammunta kestää tyypillisesti vain 30 sekuntia ja K9 on jälleen liikkeessä 30 sekunnin ajovalmistelujen jälkeen. Siten Shoot and Scoot -iskuun menee kokonaisuudessaan minimissään vain 90 sekuntia.
K9:n panssarointi kestää keveiden konetuliaseiden ja sirpaleiden vaikutusta. Lisäksi ylipaineistettu vaunu tarjoaa suojaa kemiallisilta aseilta ja ydinlaskeumalta. Apuaseena on 12,7 mm konekivääri.
Etelä-Koreassa on käytössä K9-kaluston rinnalla K10-latausvaunu. Se kykenee syöttämään kanuunahaupitsille lisää ampumatarvikkeita vaunut yhdistävää liukuhihnaa pitkin niin, että kummankin miehistöt ovat panssaroinnin suojassa. Mukaan mahtuu 104 kranaattia.
Meillä on toistaiseksi päädytty ratkaisuun, jossa K9 saa A-tarviketäydennyksensä maastokuorma-autoista. Nopeus ei juuri kärsi, mutta suoja luonnollisesti ei ole vastaava. Suomella on kuitenkin optio hankkia myös K10-vaunuja.
 
Jos nyt ajatellaan, että 120mm tykistöllä on tapposäde se 30 metriä ja 155mm tykistöllä taas 50 metriä, niin se vaatii sen patterin tulen 155mm tykeiltä vastaamaan sitä tuhoa, joka vaatii patteriston 120mm. *

Samalla myös 120mm kantama ei edes mene kolmannelle kymmenelle kilometrille ja 155mm taas sitten menee jo 40 kilometriin. Joten patterilla 155mm saadaan vaikutettua isommalla alueella kuin patteristolla 120mm.**

* 30x30 metriä x 18 = 16200 neliömetriä
50x50 metriä x 8 = 20000 neliömetriä

** 20kmx20km = 400 neliökilometriä yhden 120mm putken vaikutusalue

40kmx40km = 1600 neliökilometriä yhden 155mm putken vaikutusalue.

Eli patteri 155mm on kyvykkyydessä kilpailukykyinen 120mm patteriston kanssa. Eli esimerkkinä Jalkaväkiprikaati-80:n tykistörykmentti, joka koostuu 18 120mm tykistä ja 18 155mm tykistä voisi modernisoida yhdeksi 24 155mm tykin patteristoksi.
Ei kuitenkaan.
Muistaakseni täällä joku tykistöupseereistamme nosti esiin sen, että 122 mm 18-putkinen patteristo vastaa tulenteholtaan 155 mm 12-putkista patteristoa.
Toki sitten kun mennään peitteiseen ja epätasaiseen maastoon, saa suurempi putkimäärä edun, koska tulentiheys on suurempi, ja siten peitteisyys haittaa vähemmän - eli ero on vielä vähemmän 155-millisten eduksi kuin oletustilanteessa.

Ja esim. 155 mm tykeillä ei ole realistista ajatella ammuttavan yli 30 (vai oliko 27) kilometrin massamaisesti, sillä sitä pidemmälle tarvitaan jotain muuta kuin perusampumatarvikkeita. 122 H 63 toki kantaa vain 14,7 kilometriä perusampumatarvikkeella, mutta noin suuriin yksinkertaistuksiin ei voida mennä, joita esität.
 
Ei kuitenkaan.
Muistaakseni täällä joku tykistöupseereistamme nosti esiin sen, että 122 mm 18-putkinen patteristo vastaa tulenteholtaan 155 mm 12-putkista patteristoa.
Toki sitten kun mennään peitteiseen ja epätasaiseen maastoon, saa suurempi putkimäärä edun, koska tulentiheys on suurempi, ja siten peitteisyys haittaa vähemmän - eli ero on vielä vähemmän 155-millisten eduksi kuin oletustilanteessa.

Ja esim. 155 mm tykeillä ei ole realistista ajatella ammuttavan yli 30 (vai oliko 27) kilometrin massamaisesti, sillä sitä pidemmälle tarvitaan jotain muuta kuin perusampumatarvikkeita. 122 H 63 toki kantaa vain 14,7 kilometriä perusampumatarvikkeella, mutta noin suuriin yksinkertaistuksiin ei voida mennä, joita esität.

Ilmeisesti mietit tuossa vain vaikutusta maalissa. No merkittävämpää olisi kyllä miettiä suorituskykyä kokonaisuutena.

Jos kokonaissuorituskyky vertailu olisi modernin 122 mm panssarihaupitsin ja modernin 155 mm panssarihaupitsin välillä niin ero voisi olla tuo 18 vs 12. Kuitenkin vertailtaessa meillä käytössä olevia 122 mm (122PSH74 ja 122H63) ja K9 ero on kokonaissuorituskyvyssä kyllä aivan jotain muuta. Monilla osaalueilla mitään vertailua ei edes synny koska 122mm ei voi suorittaa tehtäviä tai omaa ominaisuuksia jotka taas ovat K9 itsestäänselvyyksiä.


On myös aika paljon tärkeämpiä tekijöitä miksi ei yleensä ammuta äärikantamille kuin se mitä ampumatarvikeyhdistelmiä varastoista löytyy. Kuitenkin NAMMOn 155 HE-ER kranaatin kantama on 155mm/39cal tykillä 30/24km ja 52cal tykillä 41/32 km. Ensimmäinen kantamaluku on perävirtausyksiköllä ja jälkimmäinen onteloperällä. Perävirtausyksiköitä on ollut käytössä pitkään eli molemmat ovat perusampumatarvikkeita. Kantama eroa ei merkittävästi tule aikaisemmin hankittuihin kranaatteihin verrattuna
 
K9:n panssarointi kestää keveiden konetuliaseiden ja sirpaleiden vaikutusta. Lisäksi ylipaineistettu vaunu tarjoaa suojaa kemiallisilta aseilta ja ydinlaskeumalta. Apuaseena on 12,7 mm konekivääri.
Onko siis suomalaisiin(kin) Kyseihin tulossa joku raskas kk katolle? Itko vaiko RSKK (M2)? Mitään apupyssyä en ainakaan itse ole vielä nähnyt Suomen vehkeissä.
 
En olisi tuosta lainkaan innoissani, PV:hän poisti aseen jo ainakin kertaalleen vanhentuneena. @CV9030FIN avasikin asiaa käytännön näkökulmasta hyvin, ja ei ole oikeastaan mitään syytä suosia M2:ta NSV:n kustannuksella.

Jos jostain syystä haluttaisiin vaihtaa länsimaiseen aseeseen, olisi M3M huomattavasti parempi vaihtoehto kuin M2.
Silti järkevintä lienee jatkaa NSV linjalla.
 
Jos jostain syystä haluttaisiin vaihtaa länsimaiseen aseeseen, olisi M3M huomattavasti parempi vaihtoehto kuin M2.
Silti järkevintä lienee jatkaa NSV linjalla.
Tai jos länsikaliiperisia halutaan, niin Kord läntisessä 12,7x99:ssä, millainen on myös kehitetty Venäjällä vientikauppoja varten.
Mutta itäkaliiperia puoltaa ammusten halvempi hinta, tai ainakin niin kauan kuin patruunavarastot riittävät, tai jostain vaihtoehtoisesta lähteestä saadaan patruunoita Venäjän sijaan.
 
En olisi tuosta lainkaan innoissani, PV:hän poisti aseen jo ainakin kertaalleen vanhentuneena. @CV9030FIN avasikin asiaa käytännön näkökulmasta hyvin, ja ei ole oikeastaan mitään syytä suosia M2:ta NSV:n kustannuksella.

...ja otti kuitenkin uudelleen käyttöön AMV:ssä?
 
...ja otti kuitenkin uudelleen käyttöön AMV:ssä?
Niin. Kyllähän tätä on täälläkin jotkut kantaupseerimmekin ihmetelleet.
Oma veikkaukseni on, että AMV:stä ajateltiin KV-tehtäviin yhteensopivaa kalustoa, mutta kuten monesti on sanottu, on sen käyttäminen paljon Pasia kalliimpaa, minkä vuoksi niitä ei varmaankaan ole ulkomaanoperaatioihin lähetetty. Tai toinen syy voi toki olla Protector, johon ei NSV:tä saanut ilman integroinnista maksettavia kustannuksia.

Käytännössähän M2:ssa ei ole mitään paremmin kuin NSV:ssä.
 
Niin. Kyllähän tätä on täälläkin jotkut kantaupseerimmekin ihmetelleet.
Oma veikkaukseni on, että AMV:stä ajateltiin KV-tehtäviin yhteensopivaa kalustoa, mutta kuten monesti on sanottu, on sen käyttäminen paljon Pasia kalliimpaa, minkä vuoksi niitä ei varmaankaan ole ulkomaanoperaatioihin lähetetty. Tai toinen syy voi toki olla Protector, johon ei NSV:tä saanut ilman integroinnista maksettavia kustannuksia.

Käytännössähän M2:ssa ei ole mitään paremmin kuin NSV:ssä.

Eikö a-tarvike ole aavistuksen parempi?
Onko erolla mitään merkitystä on toinen asia.
 
Eikö a-tarvike ole aavistuksen parempi?
Onko erolla mitään merkitystä on toinen asia.

A-tarvike on sinällään "parempi", että siihen saa SLAP -ammuksen, jonka ainakin periaatteessa pitäisi kyetä läpäisemään BMP-2:n edestä n. 500 metriin asti. Raufoss:n APHEI ammus kuuluu myös olevan suosittu tuossa aseessa, mutta en mene sanomaan onko sillä mitään merkittävää etua ylitse kilpailijaan saatavilla oleviin ammuksiin.
 
A-tarvike on sinällään "parempi", että siihen saa SLAP -ammuksen, jonka ainakin periaatteessa pitäisi kyetä läpäisemään BMP-2:n edestä n. 500 metriin asti. Raufoss:n APHEI ammus kuuluu myös olevan suosittu tuossa aseessa, mutta en mene sanomaan onko sillä mitään merkittävää etua ylitse kilpailijaan saatavilla oleviin ammuksiin.
Sivuhuomiona, että siinä vaiheessa kun K9 "Moukarin" miehistö joutuu hätistelemään vaunu-kk:llaan Keltaisen bemareita kauemmaksi, on tilanne jo vähän "reisillä" ;)
 
Sivuhuomiona, että siinä vaiheessa kun K9 "Moukarin" miehistö joutuu hätistelemään vaunu-kk:llaan Keltaisen bemareita kauemmaksi, on tilanne jo vähän "reisillä" ;)

Ja eiköhän tuollaisen vehkeen pääase ole täysin kykenevä siihen hommaan. Mutta joo, noiden tarkoitus ei ole taistella vihollisen vaunujen kanssa, joten se kk:n ei tarvitse omata maksimaalista panssarinläpäisyä. Ei sillä, että meillä olisi niitä SLAP ammuksia. Sitä mietin, että olisiko MG-3 parempi vaihtoehto, jos tarkoitus ei olisi myöskään ampua ilmamaaleja?
 
Tämä keskustelu raskaasta kk:sta näyttää lähteneen liikkeelle siitä, että korealainen pienoismallien valmistaja sattui sijoittamaan tuotteeseensa konekiväärin katolle. Onkohan HX täällä valittu jo sillä hetkellä, kun markkinoille ilmestyy eka pienoismalli esim F-35:ta Suomen tunnuksilla.
Raskaan konekiväärin mallin arvelu lähti liikkeelle pienoismallista hymiöllä varustettuna. Vaunu-kk mainittu Reserviläisen artikkelissa, tämän sivun alussa. :uzi:

Muoks: siis tämä @Kustaanmiekka linkkaama juttu: http://www.reservilainen.fi/uutiset/k9_thunder_ampuu_ja_poistuu_90_sekunnissa

K9:n panssarointi kestää keveiden konetuliaseiden ja sirpaleiden vaikutusta. Lisäksi ylipaineistettu vaunu tarjoaa suojaa kemiallisilta aseilta ja ydinlaskeumalta. Apuaseena on 12,7 mm konekivääri.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä keskustelu raskaasta kk:sta näyttää lähteneen liikkeelle siitä, että korealainen pienoismallien valmistaja sattui sijoittamaan tuotteeseensa konekiväärin katolle. Onkohan HX täällä valittu jo sillä hetkellä, kun markkinoille ilmestyy eka pienoismalli esim F-35:ta Suomen tunnuksilla.

Laivue 2020 -korvetista keskusteltaessa foorumilla on ainakin jatkuvasti lähteenä alustava havainnekuva :rolleyes: Siitä sitten mittaillaan hangaarin kokoa ja katsotaan mikä tutkajärjestelmä siinä näyttää olevan jne :D
 
Back
Top