Tykistö

Se normi 2 x 2 km kohdealue oli aika jytkäys 228 puikolle. Ei kuitenkaan sanonut että kuinka pistemäiseksi tuota saa sitten nysvättyä.

Jos maali on tuota kokoa, niin ehdottaisin käyttämään kokonaista patteria tuollaisia. Tämä siis ihan sillä mitä voin tulkita siitä youtubesta löytyvästä videosta jossa ammutaan yhdellä patterilla. Mutta toki siitä videolta on vaikea päätellä maalialueen kokoa.
 
Oletko sinä?
Tuskin, jos vertaat meikäläistä tukkirekkaa tuon yhdistelmän pituuteen.

Olen! En tosin pisimpiä.

Ei tuossa videossa ollut mittoja mainittu... mutta eräs lähde antaa pituudeksi 29 metriä ja leveydeksi 4 metriä.

https://www.armyrecognition.com/uni..._data_sheet_specification_pictures_video.html

Kun tavanomaiset säännökset sallii sen 25 metriä ja risat, niin onhan se vähän pitkä, mutta tuskin mahdoton ajettava. Toisaalta oletan, ettei sitä yritetä saada ympäri ihan samoissa paikoissa kuin tavanomaista tukkirekkaa.
 
Oletko koskaan nähnyt tukkirekkaa?
Kyllä olen. Mielessäni vertailin tuota monsteria tukkirekkaan. Mittoja en tiedä mutta sellainen vaikutelma mulle tuli, että tukkirekkakin on pienempi. Joka tapauksessa pidän parempana Suomen PV:n mallia jossa raketinheittimet ovat hajautettuna pienemmiksi yksiköiksi.
 
Ja käsittääkseni metsäautoteiltä vaaditaan tietty kuntoluokitus, että tukkirekalla uskaltaa ajamaan. PVn pienemmillä raketinheitinajoneuvoilla tällaista ongelmaa ei ole.
 
Varsin haavoittuva väline tuommoinen raketinheitinpatteriajoneuvo. Yksi miina tai tykistön kranaatti lähelle ja koko patteri on pois pelistä. Neljälle ajoneuvolle jaettuna kolme jatkaa sen osuman jälkeen toimintaansa. Kun säästöäkin tulee vain pari kuorma-autoalustaa ( jos sitäkään ) ja muutama reserviläiskuljettaja niin ei mitään järkeä.

Piiritystykistölle tuollainen voisi olla messevä peli :unsure:
 
käsittääkseni metsäautoteiltä vaaditaan tietty kuntoluokitus, että tukkirekalla uskaltaa ajamaan
Tämä vimpain tuo mieleen , kun Ruotsi rakensi maailman ensimmäisen panssarihaupitsin jotain 1960+. Eikä ollu edes haupitsi vaan kunnon pitkän kantaman kanuuna aseena. Vehje painoi yli 50 tonnia ja suurin nopeus ei ylittäny polkupyorävauhtia. Niilä ei ollut mitään asiaa Etelä-Ruotsin (siis heidän painopistealue) pelloille ja metsäteille. Bandkanon nimen saanutta telatykkiä tehtiin vain runsaat kaksikymmentä ja niiden sa-käyttö siirrettiin Pohjois-Ruotsin (siis heidän sivusuunta) kantavammille maille. Jenkkien samanaikainen M109 painoi (eka versio) alle puolet Bandkanonin massasta ja tuli nopeasti NATO:n standardiaseeksi.
 
Varsin haavoittuva väline tuommoinen raketinheitinpatteriajoneuvo. Yksi miina tai tykistön kranaatti lähelle ja koko patteri on pois pelistä. Neljälle ajoneuvolle jaettuna kolme jatkaa sen osuman jälkeen toimintaansa. Kun säästöäkin tulee vain pari kuorma-autoalustaa ( jos sitäkään ) ja muutama reserviläiskuljettaja niin ei mitään järkeä.
Juuri näin. Hajautus neljälle pienemmälle yksikölle on parempi.
 
Tämä vimpain tuo mieleen , kun Ruotsi rakensi maailman ensimmäisen panssarihaupitsin jotain 1960+. Eikä ollu edes haupitsi vaan kunnon pitkän kantaman kanuuna aseena. Vehje painoi yli 50 tonnia ja suurin nopeus ei ylittäny polkupyorävauhtia. Niilä ei ollut mitään asiaa Etelä-Ruotsin (siis heidän painopistealue) pelloille ja metsäteille. Bandkanon nimen saanutta telatykkiä tehtiin vain runsaat kaksikymmentä ja niiden sa-käyttö siirrettiin Pohjois-Ruotsin (siis heidän sivusuunta) kantavammille maille. Jenkkien samanaikainen M109 painoi (eka versio) alle puolet Bandkanonin massasta ja tuli nopeasti NATO:n standardiaseeksi.
Osaan vain kuvitella tilanteen keväällä. Vetiset pellot ja kelirikosta kärsivät hiekka- ja metsätiet.
 
Tämä vimpain tuo mieleen , kun Ruotsi rakensi maailman ensimmäisen panssarihaupitsin jotain 1960+. Eikä ollu edes haupitsi vaan kunnon pitkän kantaman kanuuna aseena. Vehje painoi yli 50 tonnia ja suurin nopeus ei ylittäny polkupyorävauhtia. Niilä ei ollut mitään asiaa Etelä-Ruotsin (siis heidän painopistealue) pelloille ja metsäteille. Bandkanon nimen saanutta telatykkiä tehtiin vain runsaat kaksikymmentä ja niiden sa-käyttö siirrettiin Pohjois-Ruotsin (siis heidän sivusuunta) kantavammille maille. Jenkkien samanaikainen M109 painoi (eka versio) alle puolet Bandkanonin massasta ja tuli nopeasti NATO:n standardiaseeksi.

Olen hieman itselle tuntemattomilla vesillä joten kysyn ihmetellen, mitäs toisen maailmansodan teloilla varustetut, panssaroidut tykistöaseet sitten olivat jos eivät panssarihaupitseja? Sellaiset kuin Grille, Hummel, Wespe, M7 Priest ja Sexton?
 
Olen hieman itselle tuntemattomilla vesillä joten kysyn ihmetellen, mitäs toisen maailmansodan teloilla varustetut, panssaroidut tykistöaseet sitten olivat jos eivät panssarihaupitseja? Sellaiset kuin Grille, Hummel, Wespe, M7 Priest ja Sexton?
Nämä olivat tela-alustaisia tykkejä. Panssarihaupitsi taas on varustettu ympäripyörivällä tornilla. Ruotsalaiset pitävät omaa Bandkanoniaan maailman ekana, koska proto tuli valmiiksi vähän ennen M109:a.
Nimi haupitsi taas jäi käyttöön siitä M109:stä, jonka ekoissa versioissa oli 24 cal putki.

Edit Meillä olisi ehditty noin 20 v aikaisemmin, jos Suomessa suunnittelua huono-onnista BT-42:sta olisi käytetty tässä tekeleelle sopivammassa roolissa. Tätä ehdotettiinkin mutta ei menny läpi ylemmissä portaissa.
 
Viimeksi muokattu:
Nämä olivat tela-alustaisia tykkejä. Panssarihaupitsi taas on varustettu ympäripyörivällä tornilla. Ruotsalaiset pitävät omaa Bandkanoniaan maailman ekana, koska proto tuli valmiiksi vähän ennen M109:a.
Nimi haupitsi taas jäi käyttöön siitä M109:stä, jonka ekoissa versioissa oli 24 cal putki.

Edit Meillä olisi ehditty noin 20 v aikaisemmin, jos Suomessa suunnittelua huono-onnista BT-41:sta olisi käytetty tässä tekeleelle sopivammassa roolissa. Tätä ehdotettiinkin mutta ei menny läpi ylemmissä portaissa.

Hyvä selitys. Määritelmä on ilmeisesti muuttunut, kun sotien aikaan panssarihaupitsiksi kutsuttiin myös kääntymättömällä tornilla varustettuja vehkeitä.

"Panzerfeldhaubitze 18M auf Geschützwagen III/IV (Sf) Hummel, Sd.Kfz. 165."
 
Back
Top