Kuulostaa vähän siltä että sekoitetaan taas varuskunnat ja sodanajan kokoonpanot
24 ps-haupitsia per mekanisoitu tst-osasto olisi kyllä vaikuttava kokonaisuus.
24 ps-haupitsia per mekanisoitu tst-osasto olisi kyllä vaikuttava kokonaisuus.
Niinhän ne sinisetkin, ilmeisesti.Kuulostaa vähän siltä että sekoitetaan taas varuskunnat ja sodanajan kokoonpanot
Suomen varusmiesten määrä vähenee koko ajan joten millä ne uudet varuskunnat sitten täytettäisiin?
Tuota, mitä "laitonta" tuossa ammunnassa on, joka kieltää ammunnan rauhan aikana?
TAS-10 oli ja on edelleen ihan eto peli. Hyvää siinä on erityisesti se, että kaikki vehkeet ovat samassa paketissa ja siinä mielessä se ei ole samanlainen toteemipaalu kuin monet muut vehkeet. Kyseessä oli pitkään ainoa automaattihyrräsuuntakehällä varustettu laite ja siksipä sitä on käytetty useissa KRIHA-tehtävissäkin niin alkuperäisessä tarkoituksessaan kuin myös pelkästään tarkan suunnan hankkimiseksi. Lämpökameraa siinä ei muistaakseni ole kuten ei muutakaan pimeänäkövälinettä, mahtaakohan @Old Boy muistella myöhempää maalinpaikannuslaitetta jossa ei sitten tosin ollut hyrrää?
Oletan että tarkoita tätä kuvaa https://www.dvidshub.net/image/1992381/polish-forward-observer
Veikkaan että kyseessä ei ole TAS-10 vaan joku muu joskin hyvin saman näköinen laite. Oikella puolella oleva möhkäle ei ole samanlainen kuin TAS-10:ssä. Sitä en osaa arvella onko laitetta myyty tai lahjoitettu mihinkään, kyseessä on joka tapauksessa tarkin kannettava maalinpaikannuslaitteemme.
Se uudempi pelihän on tässä esitteessä tekstin "Système d’observation et d’acquisition de cibles de l’armée suisse" vieressä. Palikat ovat vasemmall HALEM laseretäisyysmittari, oikealla Matis-lämpöäkamera ja alla goniometri sekä lisäksi jalusta.
Parempi kuva TAS-10:stä on viimeisellä sivulla. Erityisen hyvää vekottimessa on myös se, että käyttöliittymä on hyvin pitkälti samanlainen kuin maanmittauksessa käytettävien laitteiden vastaava ja ominaisuudetkin olivat samat. Mittaat siis pisteeseen A ja B, laite kertoo kummankin pisteen sijainnin, suunnan ja etäisyyden niihin sekä lisäksi suunnan ja etäisyyden pisteestä A pisteeseen B. Tätä eivät kaikki laitteet tee.
Parempi kuva TAS-10:stä on viimeisellä sivulla. Erityisen hyvää vekottimessa on myös se, että käyttöliittymä on hyvin pitkälti samanlainen kuin maanmittauksessa käytettävien laitteiden vastaava ja ominaisuudetkin olivat samat. Mittaat siis pisteeseen A ja B, laite kertoo kummankin pisteen sijainnin, suunnan ja etäisyyden niihin sekä lisäksi suunnan ja etäisyyden pisteestä A pisteeseen B. Tätä eivät kaikki laitteet tee.
Onko otettava huomioon myös raketin joutuminen edellä lentävän perävirtaukseen? Persianlahti ykkösen aikaan muistelen tätäkin yksityiskohtaa käsitellyn jossain yhteydessä. Jos en väärin muista, niin riittävän tuoreeseen perävirtaukseen tuleva raketti voi menettää lentoholttinsa aivan tyystin?
Ymmärsinkö oikein, että raketinheittimet ampuvat kerran ja siinä tarkistus ja sitten vaikutus?
Komea valokuva.
Onpa hienoja kuvia !
Varomääräykset voi olla muuttuneetkin nykyisin, mutta aseiden tulee olla melkein rivissä kohtisuorassa ampumasuuntaa vastaan. Myös toisten aseiden/henkilöiden yli voidaan ampua, mutta silloin välillä pitää olla kilometrien etäisyys.
Ymmärsit ihan oikein!
Se "uudempi peli" on siis Afotas -Art, jonka Sveitsi oli ottanut samanlaisena käyttöönsä muutamaa vuotta aiemmin kuin me.
Hassua, hankintahan meni meillä Patrian kautta, ja Patria laittoi joskus käyttöohjeen julkisille nettisivuilleen.
Liitteet
BM-21:n/Tatran pakasta on lähtenyt raketteja taivaalle vuodesta 1963 puolen sekunnin välein. Rakettien sytytysjärjestyksellä on otettu huomioon pakan lämpeäminen, rekyylin (peräsuihkun pökkäys ajoneuvoon) ja edellisen raketin peräsuihkun vaikutukset.
Ei ole mitään väliä, missä kulmassa raketinheitinajoneuvo (122 RakH 89) on ampumasuuntaan nähden, kunhan järjestelmässä olevat sähköiset koro- ja sivuvarmistimet vain antavat laukaisuluvan.
Kuitenkaan ajoneuvot eivät saa olla ampumasuunnassa tuliasemaohjesäännössä määriteltyä määrää toistensa "ohi" (portaalla) ja sivusuunnassa samassa opuksessa määritelty minimietäisyys täyttyy.
Laukaisu tapahtuu kabiinista. Onnistuu toki kaapelilla kaukolaukaisulaitteella, mutta se on aina sitä vittumaista puljaamista lähivaroalueiden ja kaapeleiden kanssa.
Tässä asiassa en ottanut kantaa ajoneuvojen nokkien suuntiin vaan keskinäiseen sijaintiin, jonka siis täytyy olla lähellä ampumasuuntaan nähden kohtisuoraa riviä. Ja kun Maavoimien julkaisemassa kuvassa näin ei ollu on laukaisu siis tehty kaukolaukaisimella.
Ai, no sitten ohjaamoon on pakattu jotain lumipukuisia nukkeja. Jotain koetoimintaa, ehkä?
Usko pois. Ajoneuvot ovat oikein ja sisällä käännetään laukaisuavainta.
Over and out.
No näin on kun tarkkaan katsoo. Onneksi on eläke turvana, sillä en taitaisi enää työllistyä kuva-analyytikkona...
Kuvassa raketinheitinpatteri on siis ryhmittynyt eri lailla kun normaalisti sijoittamalla ajoneuvot aivan uran varteen jonomaisesti perät ampumasuuntaa kohti. Tällöin tuliasemista lähtö on nopeampaa, kun kankealiikkeisen kuorma-auton ympäri vekslaus jää pois. Samoin tuliasemia valmisteltaessa ei synny lumeen paljastavia ajojälkiä kun ollaan ihan tien vieressä. Vaatimus 5 min häipymisajasta on kova sillä siihen kuuluu ensin kaksi minuuttia odotusta raketin jälkisyttymisten varalta. Ainakin rauhan aikana.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Sanakirjan mukaan raketti on laajempi termi kuin ohjus (kuljetusväline, ohjus, lentokone tai avaruusalus).
Määritelmä taitaa olla kuin taivaalle piirtyvä tulivana.
Olisiko paras termi "tykistöohjus", jos niitä siilovehkeitä kutsutaan sitten "ballistisiksi ohjuksiksi" vaikka kaaressa ne kaikki lentää.