crane
Ylipäällikkö
Ehkä vähän puntissa värähti tuohon mlrs:n ammuntapätkään. Aika vitsin komeaa filmipätkää
Falangi
Kenraali
https://maavoimat.fi/artikkeli/-/as...vikkeilla-entista-vaikuttavampaa-tulenkayttoa
Tykistöohjus on yhden määritelmän mukaan "taktinen ohjus, jonka kantama on muutamia satoja kilometrejä" ja sitähän GMLRS ei ole, mutta esim. ATACMS on. Mitään lähteitä tuolle ei Wikipediassa tosin ole, joten paha sanoa että onko esim. PV määritelmästä juuri samaa mieltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tykistöohjus
Ei tuo ihan yksiselitteinen asia ole. Tai ainakin aika on tehnyt tehtävänsä. Sellaiset vanhemmat välineet kuin USA:n Lance ja Neukkulan SS-21 kantoivat perusversiona vain sen saman noin 70km kuin GMLRS ja olivat yksiselitteisesti ohjuksia.
Kent Uranium
Kenraali
Yhtenä vuonna saatiin 30 000 nuorta miestä lisää. Sipilä lupaa taas kartanon tulijoille..
Muistaakseni taidettiin jo jonkun politiikon toimesta (en muista kuka), sanoa että nykyiset varuskunnat riittävät nykyiseen koulutusmäärään. 30000 miestä saavuttaa vuosittain asevelvollisuusiän, jost 20000 käy palveluksen ja loput sitten sivarin/vapautetaan terveydellisistä syistä palveluksesta. Enkä usko, että tuosta 20000sta sitä vuosittaista määrää saadaan sen enempää nostettua, koska ikäluokat pienenevät. Joten mitään syytä ei ole nykytilanteessa uusia varuskuntia perustaa ja se olisi rahan hukkausta. Jos naisille asetettaisiin asevelvollisuus ja naisista koulutettaisiin vaikka vuosittain 20000 niin silloin näkisin, että kuusi varuskuntaa voisi lisää perustaa, ja/tai nykyisiä laajentaa. Mutta tuskin vaikka asevelvollisuus tulisikin naisille, niin en kuitenkaan uskoisi, että sama määrä sitä suorittaisi kuin miehistä, koska vahvalla mututuntumalla isompi osa menisi siviilipalvelukseen.
Tykistön Tarkastajan eversti Pasi Pasivirran määräaikainen kausi päättyy 31.12. Hän suoritti viimeisen virkatoimensa Mikkelin valtakunnallisessa paraatissa 6.12. komeasti K9 panssarihaupitsilla. Pasivirta tuskin on ehtinyt hankkia ajajan tai johtajan ajokorttia, joten oletettavasti ainoastaan kyydissä. Tykkimiehet muistavat Pasivirran hyvänä esiintyjänä sekä taitavana julkisuuden käyttäjänä tykistön hyväksi.
Uuden tarkastajan tehtävään määräystä ei vielä ole annettu, mutta nimi tiedetään: hän on Pertti Holma, joka itsenäisyyspäivänä ylennettiin everstiksi. Hän siirtyy MaaVEen Mikkeliin PV:n tutkimuslaitoksen esikuntapäällikön paikalta. Aikaisemmin urallaan on Holma toiminut mm SatTR:n komentajana. Upseeriksi Pertti Holma valmistui v 1989.
Uuden tarkastajan tehtävään määräystä ei vielä ole annettu, mutta nimi tiedetään: hän on Pertti Holma, joka itsenäisyyspäivänä ylennettiin everstiksi. Hän siirtyy MaaVEen Mikkeliin PV:n tutkimuslaitoksen esikuntapäällikön paikalta. Aikaisemmin urallaan on Holma toiminut mm SatTR:n komentajana. Upseeriksi Pertti Holma valmistui v 1989.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 266
Guest
Shadowmon
Kenraali
Kustaanmiekka
Kenraali
Videon kohdasta 1:00-> näkee kuinka komeasti raketinheittimien raketit lähtee ja kohdasta 1:44-> näkee lintuperspektiivistä kuinka raketit ja tykistön/ heittimistön kranaatit osuvat maalialueelle
(Video on kuvattu siis viime vuonna 2017)
(Video on kuvattu siis viime vuonna 2017)
Ja mitä muuta kuvassa näkyy:
0:18 Poro on aina pakollinen näissä filmeissä
0:37 Sytytin lukitaan paikoilleen kiertämällä ruuvi kiinni Sytyttimen päällä tummanharmaa kärkitulppa, joka jätetään siihen jos halutaan rikkoa linnoitteita eli kranaatin pitää tunkeutua maahan ennen
räjähtämistä. Jos tulppa otetaan pois räjähtää kranaatti heti osuessaan johonkin , esim oksaan.
0:40 Näitä laitteita en tunnistanu. Varmaan joku osaa auttaa?
1:07 Sähköinen jakaja lähettää raketit matkaan 0,5 sek välein. Takaapäin ne näkyvät kauniina rivinä, sivukuvassa olisi enemmän hajontaa. Raketti palaa ainoastaan lentoradan nousevalla osalla.
1:26 Ruotsalainen tulenjohtaja "totemipaaluineen". Laitteet ylhäätä alas lämpökamera, laseretäisyysmittari sekä goniometri suunnunmittaukseen.
1:30 Ruotsin ylpeys Archer ajoneuvotykki.
JR49
Respected Leader
Kohdan 1:47 tienoon räjähdyksissä olen näkevinäni 17-tuuman näytölläni kranaattien vilahduksia ilmassa
ennen iskemää maassa. Onko tämä edes mahdollista? Näkeekö kukaan muu vai kuvittelenko vain?
D
Deleted member 266
Guest
Kohdassa 1:54 näkyy hyvin AMOS:in tuplalaukausten keskinäinen ajoitus, ensin vasen ja sitten oikea.
JR49, näkyyhän niitä, sellainen musta juova vilahtaa hankea vasten. Krh-ammukset näkyvät nykyvideoilla todella hyvin.
JR49, näkyyhän niitä, sellainen musta juova vilahtaa hankea vasten. Krh-ammukset näkyvät nykyvideoilla todella hyvin.
JR49
Respected Leader
Tämä oli helpotus, en nimittäin tiennyt että niitä voi nähdä, ja juurikin tuo musta juova, kuin ryöppyinä. Aloin jo epäillä näkimiäni tosissaan...
D
Deleted member 266
Guest
Tässä krh-esimerkki - anteeksi, tiedän ketjun olevan väärän, mutta asiayhteys on oikea - dronen kuvaamana Lohtajalta; musta juovamainen esine (neliössä) lähestyy keltaista maalitynnyriä kello 14 suunnasta:
Ja seuraavaksi alkaa tynnyrin lento tkr:n räjähtäessä takana/alla:
Huomioväriteippi jä matkalle, vain roippeita jäljellä ja reiät kertovat, miksi:
Ja seuraavaksi alkaa tynnyrin lento tkr:n räjähtäessä takana/alla:
Huomioväriteippi jä matkalle, vain roippeita jäljellä ja reiät kertovat, miksi:
Last edited by a moderator:
Panssari Salama
Respected Leader
Maavoimien lentävä suorituskyky, Ruotuväen artikkeli raskaiden raketinheittimien uusien kaukovaikutteisten a-tarvikkeiden testauksesta. Nostan silti:
Aiemmin tässä vitjassa toivottiin (ja toivoin) K9 -lisäoption laukaisemista (toiset 48 vaunua). Suap nähä. Mutta hankitaan ne vastatykistötutkat ensin, eikö niin. Alkaa olla tykistön pelote sitten jo ihan toista luokkaa kuin muutama vuosi sitten.
Koko artikkeli:
Aiemmin tässä vitjassa toivottiin (ja toivoin) K9 -lisäoption laukaisemista (toiset 48 vaunua). Suap nähä. Mutta hankitaan ne vastatykistötutkat ensin, eikö niin. Alkaa olla tykistön pelote sitten jo ihan toista luokkaa kuin muutama vuosi sitten.
Koko artikkeli:
14.12.2018 9.00
Maavoimien lentävä suorituskyky
TEKSTI: ROOPE KARINIEMI KUVAT: ROOPE KARINIEMI, PUOLUSTUSVOIMAT/THOMAS LITCHFIELD
Kaksi minuuttia ja 70 kilometriä. Maavoimat todensi raskaan raketinheittimen suorituskyvyn uusilla ampumatarvikkeilla.
Riisipuuroa, ikkunakoristeita ja tunnelmaa luova puuseinä. Sodankylän varuskunnan muonituskeskus huokuu joulukuuta. Varusmiehiä on paikalla vain muutama, vaikka pitäisi olla aamupalan ruuhkaisin hetki. Heidät pois muonituskeskusta on vienyt viikonloppuvapaat, mutta myös Arctic Shields -sotaharjoitus, joka järjestetään Rovajärvellä. Joulufiiliksen puolestaan pois vie ulossiirtyminen, sillä lumesta ei ole tietoakaan, vaikka on joulukuun ensimmäinen päivä.
Arctic Shield-harjoituksen taistelutantereesta noin 70 kilometriä luoteeseen ja Sodankyän varuskunnasta kahdeksan kilometriä länteen sijaitsee Kyläjärven harjoitusalue. Tänään Kyläjärven ja Rovajärven harjoitusalueilla on yhteys: Maavoimat testaa raskaiden raketinheittimien uusien ampumatarvikkeiden tehon ja tarkkuuden. Ampuminen tapahtuu Kyläjärveltä, ja maalialue sijaitsee Rovajärvellä.
– Tänään testataan puolustusvoimien kaukovaikuttamiskykyä. Päivä on harvinainen, sillä tällaista ei ole ennen tehty Suomessa, vaan tänään on ensimmäinen kerta koskaan, tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta kertoo.
Päivän testiammunta juontaa juurensa vuoden 2016 helmikuuhun. Tuolloin puolustusministeri Jussi Niinistö hyväksyi hankintaesityksen, jonka mukaan Suomeen tullaan hankkimaan FMS-kauppana raskaan raketinheitinjärjestelmän ampumatarvikkeita. FMS-kaupalla tarkoitetaan tarvikkeiden hankkimista Yhdysvaltain puolustushallinnolta, eikä suoraan ampumatarvikkeen valmistajalta, joka tässä tapauksessa on Lockheed Martin.
Tilatut tarvikkeet on toimitettu Suomeen viime kesänä. Sodankylässä niitä siis käytetään raskaassa raketinheittemissä, jotka on ostettu puolestaan jo vuonna 2006.
Raketin taivaalle lähettää heitinmiehistö, johon kuuluu ajaja, ampuja ja johtaja. "Ampuessa vaunu nytkähtää ja heilahtaa. Siellä on todella pimeää, sillä kaihtimet ovat kiinni. Laukaisuääni on ulkopuolella kovempi kuin sisällä", kuvailevat heitinmiehistön jäsenet, jotka ovat Satakunnan tykistörykmentin henkilökuntaa.
Vuonna 2016 solmittu kauppa piti sisällään kahdenlaisia ampumatarvikkeita: pistemaaliin vaikuttavia GMLRS Unitary -ampumatarvikkeita sekä aluevaikutteisia GMLRS AW- ampumatarvikkeita. Sodankylän Kyläjärvellä testiammuttiin näistä jälkimmäistä. Aluevaikutteinen ampumatarvike levittää sirpaleita räjähtäessään kohteen yläpuolella. Kansainvälisten sopimukset määräävät, että maahan ei saa jäädä räjähtäviä kappaleita.
Järjestelmäkeskuksen maajärjestelmäosaston tekninen päällikkö, insinöörieverstiluutnantti Lauri Rajala vakuuttaa, että raketinheitinjärjestelmään, jota myös Sodankylässä käytetään, ei ole missään vaiheessa hankittu sellaisia ampumatarvikkeita, jotka olisivat miinakieltosopimusten vastaisia.
– Tässä aseessa on nimenomaan sellainen hyötykuorma, josta ei jää mitään räjähtävää maahan, vaan se on täysin inertti (reagoimaton). Maalialueelle räjähtää metallisirpaleita ja sinne on täysin turvallista mennä ampumisen jälkeen, Rajala kertoo.
Käytettävällä raketinheitinjärjestelmällä on vuodesta 2005 alkaen ammuttu GMLRS-raketteja tuhansia laukauksia Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian operaatioissa. Sitä voidaan käyttää tuhoamaan tuliasemia, johtopaikkoja, bunkkereita ja rakennuksia. Ampumaetäisyys raketilla on 15-80 kilometriä.
– Heitinjärjestelmä koostuu alustasta, asejärjestelmästä ja ammunnanhallinnasta. Rakettimoottori antaa raketille lähtökiihtyvyyden ja sen jälkeen raketti alkaa ohjautumaan maalin koordinaattien mukaan. Kyseisessä raketissa on inertiaohjaus, jota avustaa GPS, Rajala kertoo.
Kyläjärven harjoitusalueelle saapuessa Jääkäriprikaatin sotilaspoliisi nostaa kätensä lippaan kunniakkaasti, kun ajoneuvoja siirtyy porttien läpi kohti laukaisualuetta. Tapahtuman operaatioturvallisuudesta on huolehdittu tarkasti, eikä siitä ole tiedotettu etukäteen, joka ilmenee myös laukaisualueen yksinkertaisuutena: Vesisateen synnyttämien mutalammikoiden ympärillä on kaksi maavoimien raketinheitintä, ja kaksi telttaa. Muuten maisemaa täyttävät vain sumun sävyttävät matalat tunturit.
Yhteensä päivän aikana Lapin taivaalle tullaan ampumaan kuusi rakettia, joista ensimmäinen silloin, kun auringon nousemiseen on vielä yli tunti aikaa. Seuraamme laukaisua muutaman sadan metrin päästä. Ajatus siitä, että raketin kantama on 80 kilometriä kasvattaa jännitystä, sillä laukaisun on pakko olla näyttävä.
Radiopuhelimesta kuuluu: "lupa ampumiseen myönnetty". Hetken kuluttua voimakkaan äänen saattelemana muutaman metrin pituinen raketti nousee viistosti ilmaan, perässään itseään monta kertaa pidempi tulivana. Näky on vaikuttava: epäilys siitä, voisiko raketti todella lentää yhdellä laukaisulla 80 kilometriä, hälvenee mielestä hetkessä. Raketti katoaa parissa sekunnissa pilviverhon toiselle puolelle.
Välittömästi laukaisun jälkeen siirrymme telttaan katsomaan live-kuvaa Rovajärven maalialueelta. Aikaa on kulunut lähes tarkalleen kaksi minuuttia, kun videokuvassa näkyy valon välähdys. Raketti on osunut kohteeseensa.
Muutamaa tuntia myöhemmin ammutaan viisi rakettia lisää kolmen ja kahden raketin sarjoina. Myös nämä ammunnat onnistuvat.
Raskaalla raketinheittimellä ampuminen vaatii suuren alueen toteutuakseen. Kyläjärveltä raketit ammuttiin Rovajärvelle, sillä siellä järjestettiin samanaikaisesti Arctic Shield-harjoitus, ja alue oli näin ollen eristetty. Arctic Shield-harjoitukseen osallistui eri vaiheissa noin 4800 henkilöä.
Paikan päälle ammuntoja seuraamaan saapui myös puolustusministeri Niinistö.
– Minua kiinnostaa erityisesti uuden ammuksen huomattava aluevaikutus. Sillä pystytään osaltaan korvaamaan jalkaväkimiinojen kieltämisen myötä poistunutta aluevaikutuskykyä. Tämä on hyvä lisä suomalaiseen maanpuolustukseen, Niinistö painottaa.
Asevarustelua koskevissa hankinnoissa on tällä vaalikaudella ollut Niinistön mukaan maavoimien vuoro.
– Tänään testatut ampumatarvikkeet ovat yksi esimerkki maavoimien kehittämisestä tällä vaalikaudella. Ehkä tätäkin hankintaa isompi asia oli Etelä-Koreassa tehdyt kaupat 48:sta K9 Moukari panssarihaupitsista, jotka tulevat olemaan todella iso osa liikuteltavaa tykistöä, joka on nykyaikaisessa sodankäynnissä aivan olennainen osa.
Puolustusministeri sanoo olevansa tyytyväinen, kun saa vielä maaliin vastatykistötutkahankkeen. Sitten on muiden vuoro.
– Ensi vaalikaudella pamahtaa täysillä käyntiin merivoimien Laivue 2020 -hanke ja vähän myöhemmin Hornetit korvaava HX-hanke, Niinistö sanoo.
– Maavoimien kehityksen pitäisi kuitenkin jatkua samaan tapaan myös 2020-luvulla. Sen mahdollistaa se, että Laivue 2020- ja HX-hankkeet tehdään erillisrahoituksella, hän jatkaa.
Historiallista testiammuntaa tulivat seuraamaan puolustusministerin lisäksi muun muassa maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko sekä maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Markku Myllykangas. Vieraat saapuivat helikoptereilla.
Niinistö sanoo, että lauantaina testattu ampumatarvikehanke on pistetty liikkeelle kauan ennen hänen ministeriyttään. Kauppasopimusta kirjoitettaessa hankintaprosessi on lähempänä loppua kuin alkua.
– Kaikki lähtee strategisesta suunnittelusta, jolloin tunnistetaan suorituskyvyn tarve. Kun tarve on tunnistettu, erilaiset ratkaisut analysoidaan ja tehdään markkinatutkimus, jolla kartoitetaan sitä, millaisia järjestelmiä on olemassa, Pasivirta kertoo.
Markkinatutkimuksen perusteella valituille teollisuusyrityksille lähetään tuotteistaan tietopyynnöt. Pasivirran mukaan tämä kestää kuudesta yhdeksään kuukautta. Tietopyyntöjen analysoinnin perusteella käynnistetään tarjouspyyntöprosessi, joka niin ikään kestää vähintään puoli vuotta. Tämän jälkeen aloitetaan arviointi siitä, onko tarjotun suorituskyvyn hankkimiseen, sekä sen ylläpitämiseen varaa. Niinistön vuonna 2016 valtuuttaman hankinnan kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa.
– Sopimukset kirjoitetaan mikäli kaikki nämä palaset loksahtavat kohdalleen. Tavarantoimituksessa kestää noin kaksi vuotta, Pasivirta jatkaa.
Pasivirta arvioikin, että Sodankylässä testattujen ampumatarvikkeiden kohdalla alkuperäiset juuret juontavat todellisuudessa lähes kymmenen vuoden päähän.
– Iskukykytutkimuksia tehtiin noin viisi vuotta, kun mietittiin kaukovaikuttamiskyvyn rakentamista. Siispä työ tässä hankkeessa on aloitettu noin vuonna 2010.
Päivän päätteeksi tykistön tarkastaja on tyytyväinen.
–Uusien ampumatarvikkeiden toimintakyky on nyt todennettu. GMLRS-raketit parantavat puolustusvoimien valmiutta kauaskantoiseen tulenkäyttöön, eversti Pasivirta toteaa.
Kustaanmiekka
Kenraali
0:18 Poro on aina pakollinen näissä filmeissä
. -> Ja heti poron jälkeen pakollinen makkaranpaistonuotio josta nyt sattuu kuvassa makkarat puutumaan
0:37 Sytytin lukitaan paikoilleen kiertämällä ruuvi kiinni Sytyttimen päällä tummanharmaa kärkitulppa, joka jätetään siihen jos halutaan rikkoa linnoitteita eli kranaatin pitää tunkeutua maahan ennen
räjähtämistä.
-> Onkos tämä sama asia kuin että kranaatti ammutaan jäykkänä?
- Mites jos kranaatin halutaan räjähtävän 2-4m maanpinnan yläpuolella jotta sirpalevaikutus olisi elävään voimaan mahdollisimman tehokas?
Ilmeisesti tällaiseen on sitten ihan omat sytyttimensä? Niinkö?
-> Piti ihan itsekkin katsoa. Ja joo. Ammukset vilahtavat mustina viivoina. Etenkin kohdassa 1:52 - 1:53 ammukset näkyvät hyvinKohdan 1:47 tienoon räjähdyksissä olen näkevinäni 17-tuuman näytölläni kranaattien vilahduksia ilmassa
Eikös se ole niin että kärkitulppaa käytetään aina rauhanaikana tai toisinpäin eli ei saa ampua ilman sitä? Siitä ruuvista mitä tää kaveri ruuvas TAKAISIN SIIHEN KRANAATIN KYLKEEN, onko tää joku oikea toimintatapa maavoimissa???!!!!
0:40 kohdassa on M18 viestijärjestelmän antenneja. Kyllä noita on valmistaja ja PV esitellyt jo useaan otteeseen. Vähän kuin hävittätutkien AESA antennit eli keilan leveyttä ja suuntaa voidaan muokata elektronisesti.
Ruotsalaisille tuo koko eli korkeus on ilmeisesti tärkein tekijä. Toteemiin taisi saada vielä lasermaalinosoittimenkin jos videon korkeus ei ole riittävä.
Toteemi mollaukseen pitää sen verran todeta että näissä systeemeissä (kuten myös AFOTAS kokonaisuudessa) yksittäisten komponenttien ominaisuudet verrattuna esim. MPL15 on aivan toista luokkaa. Toki jos ei ole tarvetta mitata todella kauas tai paremmalla suunnanmääritystarkkuudella (Jääkjoukkueen TJllä varmaan harvemmin on) niin MPL15 pärjää tietysti erinomaisesti.
AFOTAS-ART maalinpaikannuslaitteen komponenteista magneettikompassi on kyllä heikompi kuin MPL15:n vastaava. Päivittelin aikoinaan paljonki miksei sen sijaan laitteessa ole hyrrää, nythän paikannuksen tarkkuus ei ole kovin kaksinen jos muuta suunnan määritystapaa ole käytettävissä. AFOTAS-ART ei siis ole tarkempi muutoin kuin siltä osin että HALEM mittaa kauemmas ja MATIS näkee paremmin kuin MPL15:n laseretäisyysmittari ja lämpökamera. TAS10 taas on tarkempi mutta siinä ei ole minkäänlaista pimeätoimintakykyä
MPL15 oli/on osa SFO-hanketta jossa S = Short range. Tätä silmällä pitäen jäähdyttämätön lämppäri on ihan OK, laseretäisyysmittarista taas haluttiin silmäturvallinen joka myötään saatta rajoituksia suorituskyvyssä.
MPL15 oli/on osa SFO-hanketta jossa S = Short range. Tätä silmällä pitäen jäähdyttämätön lämppäri on ihan OK, laseretäisyysmittarista taas haluttiin silmäturvallinen joka myötään saatta rajoituksia suorituskyvyssä.
Olen ollu ampumassa sekä kärkitulpilla että ilman, mutta nykykäytännöstä pitää kysyä nuoremmilta. Kulovaaran aikana ammutaan aina tulpat paikoillaan. 130:ten sytyttimen alapuolella olevasta ruuvista muistelen kyllä että se ruuvattiin kiinni ennen ampumista. Kohdan 0:40 kaluista ne näytti linkiltä ennen sen nostamista puiden yläpuolelle, mutta antennit oli oudon näköisiä. Arvelinkin jonkun tietävän.
Mun mielestä Ruotsin Maavoimien tilaa kuvaa hyvin tuo totemipaalua käyttävä tulenjohtaja. Mutta omassa maassamme sodittaessa tulenjohto on usein liikkuvaa, sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä. Kun jokainen totemin osa vielä on pakattu omaan laukkuunsa voi miettiä, kuinka pian se on käyttövalmiina. Kansainvälisissä tehtävissä meilläkin on samankaltaiset yhdistelmälaitteet. MPL15 filosofiaa on jäsen @Stokes edellisessä postauksessa käsitelly.