Tykistö

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Helponnäköisesti liikkuu 91 kiloa? Ei edes mitenkään riskin näköisiä kavereita? Itse salilla jossain vaiheessa käynyt ihan semiaktiivisestikin, enkä oikein pysty näkemään itseäni heittelemässä noin vaivattomasti 91 kilon möykkyä :confused:
Joo ihmeen kevyesti murkula liikkui. Mitä haupitsista luin, niin sen laukaisunopeus oli noin 1 ls/min koska esimerkiksi putki piti laskea vaakatasoon lataamisen ajaksi. Olisiko jotain "harjoitusammuksia" kuvauksen kunniaksi?
 

Kortexx

Korpraali
Raskaan moottorisoidun tykistön toiminta entiseen malliin tarkasti selostettuna.
Moottoroitu raskas tykistö osallistuu taisteluun, asemiin siirtyminen. Viestimiehet vievät tapsia maastoon.

Hieman huvittaa kun selostaja kertoo ammusten saapuneen ja 100kg painavien kappaleiden siirtämiseen tarvitaan vahvoja käsivarsia.
Ja silti ammuksia siirtelee yksi ukko kerrallaan. Sitä oli miehet ennen riskissä kunnossa ;) Metsätöitä on tehty. Hieman eri meininki kuin nykyään K9 Moukarien aikana.

Minkä olkitupon kaveri heittää kranaatin perään panokseksi? Erikoisen näköinen.
 

PH

Korpraali
Kyseessä saattaa olla jonkinlainen latausharjoitus treenimurkuloilla, jos panoskin näyttää epämääräiseltä mättäältä.
 

Old Boy

Kenraali
Joo ihmeen kevyesti murkula liikkui. Mitä haupitsista luin, niin sen laukaisunopeus oli noin 1 ls/min koska esimerkiksi putki piti laskea vaakatasoon lataamisen ajaksi. Olisiko jotain "harjoitusammuksia" kuvauksen kunniaksi?
Filmitähtinä on Kannakselle Valkeasaaren lohkolle sijoitettu Järeä Psto 1 ja sen tykkimiehet. Ei siis kuulunu sen ajan terminologiassa raskaaseen vaan järeään tykistöön. Mistä löysit tulinopeuden 1 ls/min, sillä tykissä oli ns pikavipu jolla putki laski latausasentoon sekä palautui takaisin samoin yhdellä vedolla? Paulaharjun tykkityyppikirjassa ei ollu mainintaa tulinopeudesta.
 

soittaja

Kersantti
Minulla on tykistöön liittyvä sotahistorian aihe vuodelta 1940.

Sain kirjan V.K. Vatanen: ”Kriisien ja sodan maailma, toinen osa (1943)”. Se on vanha, mutta mielenkiintoinen ja tehty Suomen näkökulmasta. Poimin sieltä kohdat, joissa kerrotaan saksalaisten hyökkäyksestä suoraan Maginot-linjaa vastaan. Kuvauksen perusteella tykistöllä oli sen murtamisessa tärkeä osa:

Maginot-systeemin suojaan keskitetyt vahvat ranskalaiset armeijat oli eristetty selustaan jättiläismottiin, jossa yli puoli miljoonaa sotilasta kävi kohti tuhotaan. Maginot-asema, maailmansodan jälkeisen Ranskan ylpeys, oli tuomittu sortumaan ”laukaustakaan ampumatta”. - - - - -

Kun kesäkuun 15 pnä verrattain vahva sumu peitti linnakkeet ja pesäkkeet, niin etteivät ne voineet tukea tehokkaasti toisiaan, saksalaiset avasivat yhtäkkiä tavattoman voimakkaan suorassuntaustulen ranskalaisten pesäkkeitä vastaan. Varsinkin massoittain paikalle keskitetyn raskaan it.tykistön panssarikranaatit osoittautuivat hirvittävän tehokkaiksi.

Jo kahdenkymmenen minuutin kuluttua ranskalaisten ensimmäinen pesäkelinja oli vaiennettu ja jalkaväki kävi hyökkäykseen. Pioneerit ja jalkaväkisotilaat valtasivat kasapanoksin, konepistoolien ja liekinheittimin pesäkkeet toisensa jälkeen, avasivat täten aukkoja linnakejärjestelmän selustaan saakka. Ranskalaiset varuskuntajoukot jäivät monasti satimeen maanalaisiin linnoituskaupunkeihinsa.

Vielä uhkarohkeampi oli oikeastaan hyökkäys Maginot-asemaa vastaan yli Reinin Colmarin kohdalla, mutta sekin onnistui täydellisesti. Taaskin tykistön raju suorasuuntaustuli suoraan ”silmiin tähdättynä” murskasi pesäkkeiden ampuma-aukot ja panssarikuvut. Se pakotti ranskalaisen etulinjan vaikenemaan, ja heti sen jälkeen saksalaiset iskujoukko menivät syöksyveneillä Reinin ylitse ryhtyen vyöryttämään koko linnakejärjestelmää.

Lainaus loppuu tähän. Tässä vaiheessa vastarinta muualla Ranskassa oli sortumassa. Myöhemmin kesäkuun 25 pnä aamulla annettiin kaikkialla lännen rintamilla käsky: tuli lakkaa! Aselepo astui voimaan ja Ranska antautui.
 
Viimeksi muokattu:

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Filmitähtinä on Kannakselle Valkeasaaren lohkolle sijoitettu Järeä Psto 1 ja sen tykkimiehet. Ei siis kuulunu sen ajan terminologiassa raskaaseen vaan järeään tykistöön. Mistä löysit tulinopeuden 1 ls/min, sillä tykissä oli ns pikavipu jolla putki laski latausasentoon sekä palautui takaisin samoin yhdellä vedolla? Paulaharjun tykkityyppikirjassa ei ollu mainintaa tulinopeudesta.
Maininta laukaisunopeudesta löytyi erinomaiselta jaegerplatoon.net -sivustolta:

The howitzer had large box trail, no gun shield of any type and recoil system with hydraulic buffer and hydraulic/pneumatic recuperator located below barrel. Wheels were WW1 era tractor wheels made from steel. Breech system used Asbury interrupted screw breech. The howitzers were suitable for both motorised towing and towing with horses, but limber needed to be used for both towing methods. The tractor wheels were 30-cm wide and 170-cm in diameter. Super-heavy was a fitting term for the howitzer: Its barrel and breech weight together 2,978 kg and just screw part of the breech weight 174 kg. Rate of fire was only about 1 shot/minute, this was mostly due weight of the projectiles, which demanded leveling the barrel to zero-elevation for reloading process.
Saitti on laadukas ja sitä ylläpidetään ja päivitetään edelleen. Tarkkoja lähdeviitteitä ei ole, mutta yleisesti tieto on tasokasta. Saitin ylläpitäjä JTV on aktiivinen myös Axis History Forumilla, sitä kautta voi mahdollisesti kysyä lähdettä laukausnopeuden arviolle.

Muoks: Tai siis lähdeviitteet per sivu kattaen kaikki sivulla kuvat tykit, ei per artikkeli tai maininta. Laukausnopeuden lähde ei siis suoraan löydy, mutta ehkä osa lähteistä on jo tuttuja sinulle? Siellä löytyy myös hänen sähköpostiosoite.
 
Viimeksi muokattu:
Minkä olkitupon kaveri heittää kranaatin perään panokseksi? Erikoisen näköinen.
Kyseessä saattaa olla jonkinlainen latausharjoitus treenimurkuloilla, jos panoskin näyttää epämääräiseltä mättäältä.
Tarkoitatte varmaankin videossa kohtaa 9:28?
On tosiaan oudon näköinen tuppo.
Saattas tosiaan olla latausharjoitus kyseessä. Osaako @Old Boy sanoa mikä tuo tuppo oikein on / mikä sen tehtävä on?
 

veeteetee

Eversti
Maininta laukaisunopeudesta löytyi erinomaiselta jaegerplatoon.net -sivustolta:



Saitti on laadukas ja sitä ylläpidetään ja päivitetään edelleen. Tarkkoja lähdeviitteitä ei ole, mutta yleisesti tieto on tasokasta. Saitin ylläpitäjä JTV on aktiivinen myös Axis History Forumilla, sitä kautta voi mahdollisesti kysyä lähdettä laukausnopeuden arviolle.

Muoks: Tai siis lähdeviitteet per sivu kattaen kaikki sivulla kuvat tykit, ei per artikkeli tai maininta. Laukausnopeuden lähde ei siis suoraan löydy, mutta ehkä osa lähteistä on jo tuttuja sinulle? Siellä löytyy myös hänen sähköpostiosoite.
203 H/17:n osalta Jaegerplatoonin lähdeviite selvästikin on "Military manual: 203 mm:n raskas haupitsi v:lta 1917 lajimerkki VI by Puolustusvoiman Pääesikunta Taisteluväliosasto (printed 1941)." Itselläkin tuo on JTH, joten täytyypä katsoa...EDIT: Löytyi, mutta ei kerro tulinopeudesta mitään.

Lisädataa löytyy, kun KVG:iin kirjoittaa filmilläkin sulkukappaleessa näkyvän tekstin "Howitzer Model of 1917 Vickers Mark VI":
http://bulletpicker.com/pdf/ODN1798, Handbook of the 8 Inch Howitzer Material, Model 1917 (Vickers Mk VI).pdf
https://www.forgottenweapons.com/wp-content/uploads/manuals/8inhowitzermanual.pdf
 
Viimeksi muokattu:

Old Boy

Kenraali
Normaali irtopanoslaukaus näyttää juri tuolta. Panospussit on peräkkäin kangaspakkauksessa joka suljetaan nyöreillä. Tässä ilmeisesti vain pienin panos käytössä eli jätetään yksi panospussi. Runsaasti tyhjää tilaa sisältävä kangassäiliö suljetaan nyörein jolloin se näyttää tosiaan hyvin kurttuiselta. Panostaja pitää pakkausta pystyssä eli väärin päin sillä alimmaisen (nyt siis ainoan) panospussin pohjassa on tärkeä virikepanos. Sen mustaruuti sytyttää nallin liekistä ruutipanoksen. Ilmeisesti kääntää kuitenkin putken suuntaiseksi eli oikein päin kuvassa näkymättömissä. Kranaatti myös ihan oikean näköinen johtorenkaineen. Kun neljä miestä nostaa niin eihän siinä painoa tule kuin 22.5 kg/mies plus neljännes lataushäkin painosta. Jos näyttää liian helpolta niin miettikää mitä ovat tehneet edelliset 3 vuotta. Kuvaus tehtiin muistaakseni keväällä 1944.

Sama juttu kranaatin tuomisessa. Tämän tykkimallin kranaatit ei ollu laatikoissa vaan irtotavarana. SA-kuvia on Rautakorvesta. Miehet laskee 90 kg kranaatin maahan lavalta. Itekin muistan nuoruudesta kun kaikki irtotavara oli eri painoisissa säkeissä eikä mitää nostovehkeitä ollu niin kyllä siinä oppi käsittelemaan painavia taakkoja.
 

Old Boy

Kenraali
Täältäkin voi löytyä lisädadaa
Äkkiä luettuna manuaaleissa ei puhuttu mitään tulinopeudesta. Ehkä se oli vuonna 1917 epäoleellinen asia kun tulivalmistelut kesti 3 päivästä viikkoon....
Sen sijaan kannattaa katsoa jälkimmäisen manuaalin sivu 51 oleva kuva 20. Jos sen mukaan valmistaisi tuliasemat syntyisi ekasta laukauksesta hammastikkuja koko patterille. Toista kutia ei sitten enää ammuttaisikaan. Ite tosin ollu ampumassa ainoastaan vastaavanlaisella lavetilla varustetulla 155H:lla. Sen kannuspuut (tukipuu johon lavetin kannus tukeutuu/peräytyy ammutaessa) valmistettiin tuoreesta puusta veistetystä 25 cm hirrestä. Puut haettiin valtion metsästä ja hirret veisti kirveillä sen ajan varusmiehet vaivattomasti. Ja ilman tapaturmia.
 
Viimeksi muokattu:

vlad

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jenkit käytti jo Vietnamissa ilmapudotteisia M551 Sheridan tankkeja. Myöhemmin C5 B Galaxy pystyi tiputtamaan niitä 4 kerrallaan.

Nykyisistä Stryker ja LAV ovat testattu onnistuneesti, mutta eivät sertifioitu. Eli jenkit ovat osanneet homman jo 50 vuotta.

Itse ymmärsin, että halutaan tietää onko muilla mailla käytössä vastaavaa asejärjestelmää, joka voidaan pudottaa koneesta.

Ei venäläisillekään rynnäkkövaunujen etc pudottaminen uutta ole. VDV:n käytössä olevia BMD-rynnäkkövaunuja on pudotettu kuljetuskoneista maahanlaskuharjoitusten yhteydessä niin kauan kuin muistan.

Taisivatpa jo käytöstä poistetut Asu-57 ja - 85 myöskin olla pudotettavissa, jos en väärin muista. Samoin edelleen käytössä oleva 2S9 Nona 120 mm tela-alustalle sijoitettu krh on mahdollista pudottaa kulj.koneesta, mikä vastannee jossain määrin tätä uutta järjestelmää.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Sanokaapas tykkimiehet mielipiteenne:

jos 122H katsotaan aikanaan tarpeelliseksi korvata vedettävällä -kevyehköllä- haupitsilla tai kanuunalla?, painoraja jotain kolme ja puoli tonnia, kantama parempi, kaliiperi?, kääntyykö täyden ympyrän asemassaan, kuorma-ammusmahdollisuus?????

Onko tällä hetkellä mielestänne vastaavaa asetta, joka olisi -merkittävästi- parempi, noin suunnilleen samassa luokassa painien?
 

PH

Korpraali
Sanokaapas tykkimiehet mielipiteenne:

jos 122H katsotaan aikanaan tarpeelliseksi korvata vedettävällä -kevyehköllä- haupitsilla tai kanuunalla?, painoraja jotain kolme ja puoli tonnia, kantama parempi, kaliiperi?, kääntyykö täyden ympyrän asemassaan, kuorma-ammusmahdollisuus?????

Onko tällä hetkellä mielestänne vastaavaa asetta, joka olisi -merkittävästi- parempi, noin suunnilleen samassa luokassa painien?
Tykistön osalta kannattanee pitäytyä 155mm vehkeissä tulevaisuudessa. Ainoa länsimainen kevyt vaihtoehto lienee joku 105mm (esim. M119), jonka vaikutusmahdollisuudet mekanisoitua vihollista vastaan ovat heikot ja kantamassa ei ole hurraamista. Keveys lienee ainoa hyvä puoli noissa.

M777 on ainakin moderni alle viiden tonnin 155mm vedettävä tykki, mutta hinta lienee uutena melko suolainen.
 

magitsu

Ylipäällikkö
Ranskalainen (80-lukulainen. joten CESARiin jo siirtymää):
https://en.wikipedia.org/wiki/TRF1

Israelilainen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Rascal_(artillery)

Turkkilainen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Panter_howitzer

Intialainen:
https://en.wikipedia.org/wiki/DRDO_Advanced_Towed_Artillery_Gun_System_(ATAGS)

Kiinalainen ( :p )
https://en.wikipedia.org/wiki/Norinco_AH4_155mm_Howitzer

Etelä-Koreassa ei yllättäen ole kelpo ehdokasta perästä vedettävissä. Liikaa ollut vanhoja, joten tuorein on 80-lukulainen KH179. Sieltä siis K9 optio lunastus tai ei mitään. http://www.army-guide.com/eng/product1169.html Tosin on myös tuore rekan päälle laitettu M101 eli K105HT. Näyttää kuitenkin kehitysmaa-aseelta. https://armyrecognition.com/adex_2017_online_show_daily_news/adex_2017_hanwha_land_systems_new_k105ht_self-propelled_howitzer.html
 
Viimeksi muokattu:

veeteetee

Eversti
Äkkiä luettuna manuaaleissa ei puhuttu mitään tulinopeudesta. Ehkä se oli vuonna 1917 epäoleellinen asia kun tulivalmistelut kesti 3 päivästä viikkoon....
Sen sijaan kannattaa katsoa jälkimmäisen manuaalin sivu 51 oleva kuva 20. Jos sen mukaan valmistaisi tuliasemat syntyisi ekasta laukauksesta hammastikkuja koko patterille. Toista kutia ei sitten enää ammuttaisikaan. Ite tosin ollu ampumassa ainoastaan vastaavanlaisella lavetilla varustetulla 155H:lla. Sen kannuspuut (tukipuu johon lavetin kannus tukeutuu/peräytyy ammutaessa) valmistettiin tuoreesta puusta veistetystä 25 cm hirrestä. Puut haettiin valtion metsästä ja hirret veisti kirveillä sen ajan varusmiehet vaivattomasti. Ja ilman tapaturmia.
Suomalainen tyylinäyte 203 H/17:lla; pyörien takana kiilat (kuten SA-filmissäkin) ja kannusta ei ole kaivettu lainkaan maahan (SA 56815)



56815 (1).jpg
SA 5681456814.jpg
 

peelo

Ylipäällikkö
Suomalainen tyylinäyte 203 H/17:lla; pyörien takana kiilat (kuten SA-filmissäkin) ja kannusta ei ole kaivettu lainkaan maahan
Kannuslevyt kaivetaan maahan ampumalla :D eiköhän se meilläkin tositilanteessa ainakin osittain näin tehtäisi, vaikka se ei RA harjoituksissa olekaan jees. Tosin 130 K jälkeen ei taida olla enää tähän soveltuvia tykkejä, mutta KRH:lla ehkä?

Minkäslaisia noi vanhempien tykkimallien panosten painot noin yleisesti olivat? Mietityttää vain tuo 203 mm vain 4 kg (vai 4,5 kg) TÄYSsarjapanos, aika vaatimaton näin nykymittapuulla.

Putken pituushan ei tuossa ole enää se suurin rajoittava tekijä kantaman osalta jos panokset ovat tuota luokkaa ja minkä tasoisia ruuditkaan ovat olleet. Kehitys kehittyy.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Sanokaapas tykkimiehet mielipiteenne:

jos 122H katsotaan aikanaan tarpeelliseksi korvata vedettävällä -kevyehköllä- haupitsilla tai kanuunalla?, painoraja jotain kolme ja puoli tonnia, kantama parempi, kaliiperi?, kääntyykö täyden ympyrän asemassaan, kuorma-ammusmahdollisuus?????

Onko tällä hetkellä mielestänne vastaavaa asetta, joka olisi -merkittävästi- parempi, noin suunnilleen samassa luokassa painien?
@magitsu listasikin jo ansiokkaasti isompia aseita, ja @PH mainitsi 105 mm M119:n/L118:n ja isommista M777:n. 122 H 63:n lähin vastine saattaa kuitenkin löytyä Etelä-Afrikasta.

105 mm G7 pääsee jopa 32 km kantamaan perävirtauskranaatilla, painoa on alle neljä tonnia ja tulinopeus on vähintäänkin kohtuullinen. Amerikkalaiset kokeilivat myös mahdollisuutta asentaa tykki ajoneuvoalustalle, ja kalvosulkeisten perusteella aseella on mm. hyvä tarkkuus (perävirtausyksiköllä alle 30 km etäisyyksillä CEP alle 120 metriä). Kaliberille on myös olemassa moderni ja laajahko ampumatarvikevalikoima: sekä valaisua että savua saa niin näkyvän valon kuin infrapunan alueella, epäherkkää ampumatarviketta löytyy myös, samoin kuin tasaisesti sirpaloitumaan suunniteltua.
 
Top