Tykistö

Falangi

Kenraali
Venäjä vissiin tehnyt uudempiakin kokeita:

Vastatykistötutka kuittaa ja eikun Bonusta pesään. :cool:
 

ip

Korpraali
Toisen maailmansodan aikana tankkeja käytettiin ampumaan epäsuoraan, vissiin harvoin ja huonolla menestyksellä.
Jenkeillä tuo oli jossain määrin käytössä. Vaikutus per kranaatti oli toki kevyt, mutta kun vaunuja ja A-tarviketta oli, niin toki kannatti ampua. Oli käytössä vielä Koreassakin.

Osin tuosta juontaa juurensa US tankkien huono PST kyky. Army katsoi, että kun tankissa on tykki, niin se hankitaan tykin perinteisellä speksillä. Eli putken kestoksi vaadittiin muistaakseni 5k laukausta. Tuo taas leikkasi mahdollisia paineita ja lähtönopeuksia se. panssarinläpäisy kärsi... Vaunut eivät useinkaan päässeet ko. laukausmäärään. Osalle vaunuista ensimmäinen taistelutäyttö jäi viimeiseksi kun olivat alivoimaisia vaunujen välisessä suora-ammuntaympäristössä. Sopiva speksi kestolle olisi varmaan ollut joitain satoja laukauksia.

Kämmäsivät toiseen suuntaan 105mm telahaupitsien kanssa. Huolto pelasi ja tulta käytettiin. Miehistöt myös ampuivat selkeästi yli speksatun tulinopeuden... Lopputuloksena putket kuluivat se. kantama ja tarkkuus menetettiin jo ennen speksattua laukausmäärää. Ja Army ei edes uskonut asiaa, vaan lähetti valtuuskunnan selvittämään "perättömiä" väitteitä.

Kannattaa miettiä vähän avarammin mielin mitä ominaisuuksia speksaa. Kaikkea ei voi saada...
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mikähän hyöty alikaliiberista ammusta on ampua epäsuorana panssarivaunukanuunalla? Tai edes onteloa?
Epäsuoraa ei varmaankaan mitään, mutta entäpä jos ampuu merimaaleja alikalilla, niin pyyhkäisyalan pitäisi olla varsin edukas. Ammuksia menisi toki paljon, mutta ehkäpä tuollaisella ammuksella kykenisi hieman valkkaamaan mihin ammus osuu (vaatii varmaan sen, että kykenet näkemään iskemät) ja konehuone tai polttoainesäiliöt eivät varmana tykkää osumista. Saati jos pääsisi ampumaan laivan pituussuunnasta, jolloin alikali lentäisi potentiaalisesti koko laivan halki.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Osin tuosta juontaa juurensa US tankkien huono PST kyky. Army katsoi, että kun tankissa on tykki, niin se hankitaan tykin perinteisellä speksillä. Eli putken kestoksi vaadittiin muistaakseni 5k laukausta. Tuo taas leikkasi mahdollisia paineita ja lähtönopeuksia se. panssarinläpäisy kärsi... Vaunut eivät useinkaan päässeet ko. laukausmäärään. Osalle vaunuista ensimmäinen taistelutäyttö jäi viimeiseksi kun olivat alivoimaisia vaunujen välisessä suora-ammuntaympäristössä. Sopiva speksi kestolle olisi varmaan ollut joitain satoja laukauksia.


Kannattaa miettiä vähän avarammin mielin mitä ominaisuuksia speksaa. Kaikkea ei voi saada...
No joo nää on näitä ikuisia väännön kohteita, Amerikkalaiset osasivat kyllä jälkiviisastelunakin speksata vaununsa ihan oikein. Kenttäkomentajat halusivat vaunuja jotka soveltuivat jalkaväen tukemiseen he-kranaateilla - - > lyhyt putki, hidas lähtönopeus. Toteutunut ammuskulutus per vaunu oli muistaakseni noin 7 he:tä jokaista ammuttua panssarikraanaattia kohden, joten painotus oli aivan oikea. Varsinkin kun työkalupakista löytyi muita kaluja vihollisten vaunujen tuhoamiseen.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
No joo nää on näitä ikuisia väännön kohteita, Amerikkalaiset osasivat kyllä jälkiviisastelunakin speksata vaununsa ihan oikein. Kenttäkomentajat halusivat vaunuja jotka soveltuivat jalkaväen tukemiseen he-kranaateilla - - > lyhyt putki, hidas lähtönopeus. Toteutunut ammuskulutus per vaunu oli muistaakseni noin 7 he:tä jokaista ammuttua panssarikraanaattia kohden, joten painotus oli aivan oikea. Varsinkin kun työkalupakista löytyi muita kaluja vihollisten vaunujen tuhoamiseen.
Edelliseen vielä vertailua a-tarvikkeista:

Sherman:

The primary round was the 6.76 kg (14.9 lb) M48 High Explosive round, which travelled at 625 m/s (2,050 ft/s) and contained 1.5 pounds (680g) of TNT filling (2845 kilojoules of explosive energy)

Pantteri:

Sprenggranate 42 (Sprgr. 42)
  • Type: High Explosive
  • Projectile weight: 5.74 kg (12.7 lb)
  • Explosive weight: 0.650 kg (1.66 lb) (2720 Kilojoules)
  • Round weight: 11.14 kg (24.6 lb)
  • Round length: 929.2 mm (3 ft 0.58 in)
  • Cartridge case length: 640 mm (2 ft 1 in)
  • Muzzle velocity: 700 m/s (2,300 ft/s)
Panssari nelonen:

7.5 cm Sprgr.Patr.34 KwK 40 (High Explosive) L/48
  • Muzzle velocity: 550 m/s
  • Projectile: Sprgr. 34
  • Projectile weight: 5.75 kg
  • Explosive filler: 0.66 kg of amatol (2760 Kilojoules)
Suurimman osan ajasta vaunut tukivat jalkaväen taistelua. Siihen amerikkalaisten tykki ja a-tarvike olivat paremmat. Joten herää tosiaan kysymys miksi amerikkalaisten painotus oli huonompi?
 

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
En usko, että on mahdollista. Katselin raidetykin wikijuttuja ja siinä kerrottiin ruutiaseiden mahdollisuuksien olevan alle 100 km. Tosin Rheinmetall Rh-120 rikkoo fysiikan lakeja. :)

https://en.wikipedia.org/wiki/Railgun

Edit. Löysin vastauksen. https://docplayer.fi/45969139-Tykilla-ampuminen-2-missa-b-on-ilmanvastuskerroin-v-skalaarinen-nopeus-nopeus-vektorina-ja-nopeuden-suuntainen-yksikkovektori.html:)
Kuuntele kohdasta 23.10 eteenpäin. Arvio noin 180 km.
 

ip

Korpraali
Suurimman osan ajasta vaunut tukivat jalkaväen taistelua. Siihen amerikkalaisten tykki ja a-tarvike olivat paremmat. Joten herää tosiaan kysymys miksi amerikkalaisten painotus oli huonompi?
US vaunun kyky jv tukemiseen heikkeni oleellisesti, jos vastustajalla oli vaunuja tai pst aseita käytettävissä. Ja painotus jv tukee oli ilmeinen, koska ps tst kyky oli vajavainen. Vuotta myöhässä saatiin linjaan vaunuja, joiden jo aloitettu tuotanto arvioitiin keväällä 44 tarpeettomaksi. Parempi vaunukalusto olisi voinut mahdollistaa röyhkeämmät operaatiot kesällä 44.

Kompromissi, jossa ps läpäisykyky olisi ollut parempi edes jollain A-tarvikkeella olisi ollut perusteltu. HE kranaatteja olisi voinut ampua pienemmällä v0:lla pidemmästäkin putkesta. Nyt etenkin putken elinkaaren optimointi oli turhaa koska iso osa vaunuista ampui alle 1% putken elinkaaren laukauksista, ennen vaunun tuhoutumista. Olisivat sitten tehneet vaikka samalla suorituskyvyllä halvempia putkia.

No, näkemystä on värittänyt vaunumiehistöjen kirjailut. Vuoden 44 jälkipuoliskon vaunumiehistössä oleminen oli kuitenkin vaarallisempaa kun laskuvarjojääkärinä tai vaikka pommikoneen miehistönä.

Tappiolukuja ja vaunujen elinkaarta rasitti toki mierkittävästi, että vaunuja miehitettiin ps kouluttamattomilla kiväärimiehillä yms. Vaunumiehistön täydennystarve arvioitiin niin väärin, että koulutusta skaalattiin etupainotteisesti alas. Eli kokonaisarviossa oli heikkouksia, joista voi oppia.

Kokonaisuuteen asialla ei ollut toki vaikutusta eli pähkäily on jälkiviisastelua nippeleillä.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olisikohan joku 20 km realistinen tikan lentomatka?
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Suurimman osan ajasta vaunut tukivat jalkaväen taistelua. Siihen amerikkalaisten tykki ja a-tarvike olivat paremmat. Joten herää tosiaan kysymys miksi amerikkalaisten painotus oli huonompi?
Paremmallakin PST-tykillä tukee kyllä jalkaväkeä. Mutta jalkaväkitykki on kovin vajavainen panssareita vastaan.

Eiköhän asia selviä myös siitä, että jostain syystä pitkätykkisiä shermaneja tuotiin vauhdilla rintamalle ja niiden osuutta kokoonpanoissa kasvatettiin v. 1944 aikana. Tuskin näin olisi tehty, jollei se olisi ollut se fiksumpi vaihtoehto.
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Paremmallakin PST-tykillä tukee kyllä jalkaväkeä. Mutta jalkaväkitykki on kovin vajavainen panssareita vastaan.

Eiköhän asia selviä myös siitä, että jostain syystä pitkätykkisiä shermaneja tuotiin vauhdilla rintamalle ja niiden osuutta kokoonpanoissa kasvatettiin v. 1944 aikana. Tuskin näin olisi tehty, jollei se olisi ollut se fiksumpi vaihtoehto.
Vielä 44 suurin osa vaunuista oli lyhyellä putkella. Suositeltava suhde yksiköissä taisi olla yksi 76mm vaunu kolmea 75mm kohden.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
http://www.convertalot.com/ballistic_trajectory_calculator.html

Tämä laskin antaa (ilman ilmanvastusta) 1800 m/s lähtönopeudella 330km.
Keisari Vilhelm -tykillä testattiin kanuunan kantamaa jo ensimmäisessä maailmansodassa.
  • Järeä pitkän kantaman kanuuna
  • Kaliiperi: 210 mm
  • Suurin kantama: 126–131 km
  • Ampumatarvike: sirpalekranaatti
  • Kranaatin paino: 120 kg (vaihteli ammuksesta riippuen)
  • Kranaatin lähtönopeus suurimmalla panoksella: 2000 m/s (7 200 km/h)
  • Paino: noin 750 000 kg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paris-Gesch%C3%BCtz

Kun kranaatteja ammuttiin stratosfäärin kautta Pariisiin, nautittiin yläilmakehän vähäisemmästä ilmanvastuksesta.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
^ Tuo voi olla maailmanhistorian paras tykki tappoja/ammuttuja kranaatteja. Uhrit siviilejä tosin.
 

peelo

Ylipäällikkö
Millä korolla nuoliammus ammutaan vaikka 4 km? Se on joku hyvin pieni luku, mutta antaa vähän lisämahdollisuuksia arvioida kantamaa 45-asteen kulmalla
 
Top