Tykistö

@SJ panssariseminaarissa 2013 kerrottiin ( sivu 7 ) DDR:n 2S1-tykkien määräksi 376kpl.
Katsos vaan, kaikkea sitä oppii. Meille oli siis tarkoitus hankkia Uragania. En tiennyt tätä.
"Vuonna 1989 Suomeen hankittiin Neuvostoliitosta 152 mm:n 2A36-tyyppisiä " ГиацинтБ "eli Giazint-B" -kanuunoita, jotka nimettiin Suomessa 152 K 89:ksi. Keväällä 1990 suomalainen valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T-72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen, mm. BTR-80-kuljetuspanssarivaunuja 140 kpl. Joulukuussa 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi hankinta toteutui vain osittain." sivu 6
https://en.wikipedia.org/wiki/BM-27_Uragan
 
Tämä saattaa hyvinkin olla oikea tieto. Suomi osti ruotsalaisilta yli jääneitä osia mutta purkaamon sijaintia ei kirjoissa mainita. Olen päissäni kuvitellut sen olevan Ruotsissa kun muutakaan ei mainita

Lisätorniasiakin voi selittyä sillä että purkaamo myi Suomelle tornit kokonaisuudessaan ja Suomi sitten teetti tarvitsemiensa kriittisten varaosien irrotuksen varsinaisten tornien/tykkien jäädessä Saksaan. Jos tornit ovat myyntihetkellä olleet toimintakuntoisia kokonaisuuksia niin byrokratia on voinut edellyttää niiden kirjaamisen tms?

Miksi muuten Suomeen ei olisi otettu kokonaisia torneja? Luulisi olleen käyttöä varaputkillekin. Ja onkohan koskaan protottu tornin asennusta MT-LB:n päälle, hmm... tornit rungoista irrallaan luolastoissa odottavat vaunut saavat ihan uuden merkityksen. :love:
 
Miksi muuten Suomeen ei olisi otettu kokonaisia torneja? Luulisi olleen käyttöä varaputkillekin. Ja onkohan koskaan protottu tornin asennusta MT-LB:n päälle, hmm... tornit rungoista irrallaan luolastoissa odottavat vaunut saavat ihan uuden merkityksen. :love:

Eiköhän foorumiveteraanit ja muut luolastouskovat osaa ohjeistamattakin yhdistää irtotornit ja Hanko-Nuorgam -tunneliverkoston. Tämähän avaa myös huimia näköaloja rantapyssyn todellisen tilanteen osalta. Lakkautettu? HAH!
 
Oma kerettiläinen ja harhaoppinen mielipide on se että 90-luvulla tehtiin paljon hyviä ostopäätöksiä. Esimerkiksi koko SA-kenttäarmeijan jv-aseistuksen saattaminen 1920-40 -luvulta 60-luvun kiväärikantaan (AKM sukuinen RK56TP) sekä suurelta osin DDR hankinnat maavoimien tulivoiman kasvattamiseksi.
Otanpa nyt vain kantaa tähän Norincojen hankintaan, niin se ei ollut missään mielessä hyvä hankinta. Ensinnäkään kiväärit eivät olleet kovin laadukkaita vs. DDR:n jäämistöstä hankitut MPi-KM:t ja MPi-KMS-72:t, ja se, että niiden lukkoihin piti tehdä muokkaukset nallipiikkien jousten vuoksi, teki todellisista kustannuksista moninkertaiset, kun jokainen kivääri piti muokata, koeampua ja varastoida uudelleen.

Olisi ollut halvempaa tehdä RK 56 TP:n sijaan lisäostoksia rynnäkkökivääreistä DDR:n jäämistöstä tai jopa ostaa suoraan Venäjältä tai Ukrainasta Neukkulan pitkäaikaisvarastoituja AKM:iä.

Hyvä hankinta sen sijaan olivat nuo itäsaksalaiset rynnäkkökiväärit, jotka olivat paljon laadukkaampia kuin Norincot. Samoin hyvä hankinta oli valtavat patruunamäärät DDR:n jäämistöstä.
 
Otanpa nyt vain kantaa tähän Norincojen hankintaan, niin se ei ollut missään mielessä hyvä hankinta. Ensinnäkään kiväärit eivät olleet kovin laadukkaita vs. DDR:n jäämistöstä hankitut MPi-KM:t ja MPi-KMS-72:t, ja se, että niiden lukkoihin piti tehdä muokkaukset nallipiikkien jousten vuoksi, teki todellisista kustannuksista moninkertaiset, kun jokainen kivääri piti muokata, koeampua ja varastoida uudelleen.

Olisi ollut halvempaa tehdä RK 56 TP:n sijaan lisäostoksia rynnäkkökivääreistä DDR:n jäämistöstä tai jopa ostaa suoraan Venäjältä tai Ukrainasta Neukkulan pitkäaikaisvarastoituja AKM:iä.

Hyvä hankinta sen sijaan olivat nuo itäsaksalaiset rynnäkkökiväärit, jotka olivat paljon laadukkaampia kuin Norincot. Samoin hyvä hankinta oli valtavat patruunamäärät DDR:n jäämistöstä.

Joo olet oikeassa ja tätä mitä sinä kirjoitit auki, olen itse samaa mieltä. Ajatus jäi kirjoitettaessa pyörimään RK56TP:n ympärillä kun se on nykyään ilmeisesti se runsain AKM variantti mitä meiltä varastoista löytyy. Mutta mielummin harppisaksan kaalihakkuri kun kiinalainen RK56TP. Mutta mielummin RK56TP, kun tryokhlineynaya vintovka obratzsa M1891 goda. ;)

Tarkoitan juuri sitä kerettiläisellä ja harhaoppisella mielipiteelläni, että kotimaisen tuotannon kanssa 60-luvulta jatkunut näpertely pienien valmistuserien parissa päätettiin lopettaa ja hoitaa kerralla rynnäkkökivääriasia pois päiväjärjestyksestä. Täysin kestämätön ajatus, että 80-90 -lukujen taitteessa vielä miehiä oltaisiin lähetetty sotaan museoaseilla (Sten, Suomi-kp, Mosinit eri variaatioineen, Emmat jne.) modernia suurvaltavastustajaa vastaan. Vaikka moni Valmet-kirkon fanaattinen uskontunnustaja on tehdyistä kaupoista pahoillaan ja sen seurauksena päättyneestä kotimaisesta RK tuotannosta, niin tämä oli täysin oikea päätös eikä tullut hetkeäkään liian aikaisin.
 
Mikä muuten siinä Norincojen muutoksissa oli pääsyy? Kestävyys vissiin, mutta ei kai ne valmistusmaassakaan ihan lussuja 7.62 kuteja lataa.. Kesto vm-kierrossa vs. oletetut laukaukset sodassa?
 
Keskustellaan sitten maavoimien rahoituksesta. Kyse on siitä, että määrä on rajallinen ja muihin demokraattisiin kohteisiin on erilsiset intressit ja päätökset. En ota kantaa ovatko oikeita tai vääriä. Mutta kansa on puhunut, kiitos tästäkin...

Etkö usko luotettavan Ylen uutiseen, että valtiomme saa pian 6 miljardia jakovaraa lisää, jota voidaan käyttää vaikka maavoimien uudistamiseen?

Kyseessä on Ylen uutinen, ei mikään fakenews! ;)
 
Otanpa nyt vain kantaa tähän Norincojen hankintaan, niin se ei ollut missään mielessä hyvä hankinta. Ensinnäkään kiväärit eivät olleet kovin laadukkaita vs. DDR:n jäämistöstä hankitut MPi-KM:t ja MPi-KMS-72:t, ja se, että niiden lukkoihin piti tehdä muokkaukset nallipiikkien jousten vuoksi, teki todellisista kustannuksista moninkertaiset, kun jokainen kivääri piti muokata, koeampua ja varastoida uudelleen.

Olisi ollut halvempaa tehdä RK 56 TP:n sijaan lisäostoksia rynnäkkökivääreistä DDR:n jäämistöstä tai jopa ostaa suoraan Venäjältä tai Ukrainasta Neukkulan pitkäaikaisvarastoituja AKM:iä.

Hyvä hankinta sen sijaan olivat nuo itäsaksalaiset rynnäkkökiväärit, jotka olivat paljon laadukkaampia kuin Norincot. Samoin hyvä hankinta oli valtavat patruunamäärät DDR:n jäämistöstä.

Kummassa järjestyksessä nuo aseet ostettiin, Kiina vai DDR ensin?
 
Muistaakseni ensin kerettiin juuri tilata kiinasta:solthum: ja siten vasta rautaesirippu avautui,
Ja norincot (muistaakseni) haluttiin jossain vaiheessa lahjoittaa Afganistanin poliisille, mutta se ei käynyt Tuomiojalle (muoks tai Haloselle, tai kummallekaan), joten ne (muistaakseni) vietiinkin sitten stenalle. Sorry OT:n jatkaminen.
 
Viimeksi muokattu:
Saadaan siis uudet hävittäjät periaatteessa ilmaiseksi ! Hyvä homma. Odotellaan nyt kumminkii niitä rahoja takaisin ennen kuin sijoitetaan lisää ! Ei ehkä hengitystä kannata pidättää tätä odottaessa.
Kuka olisi uskonut, että pikkutyttöjä metsästävät mohamedit maksavat meidän HX projektin? Montako täytyy ottaa lisää jotta saataisiin sutokopterit?
 
Mikä muuten siinä Norincojen muutoksissa oli pääsyy? Kestävyys vissiin, mutta ei kai ne valmistusmaassakaan ihan lussuja 7.62 kuteja lataa.. Kesto vm-kierrossa vs. oletetut laukaukset sodassa?
Niihin asennettiin iskurin pidätinjousi, joka estää nallipiikin vapaan "hölskymisen" lukon sisällä. Ilmeisesti pelkona oli että rauhanaikana joku mortti tai ressu saa siipeensä kun ase laukeaa vahingossa latausliikkeen seurauksena. Kotimaisen a-tarvikkeen nallit nimittäin ovat vähän herkempiä kuin itästandardin jäykkäpeltiset. Melko turha modi isoa kuvaa ajatellen, mutta safety first.
 
Onkos noita Kiinan ja DDR:n rynkkyjä muuten missään (varusmiehillä/muilla) käytössä näin rauhan aikana?
En siis vähättele. On hyvä, että kaikille nykyään on rynkky.
 
Tämä saattaa hyvinkin olla oikea tieto. Suomi osti ruotsalaisilta yli jääneitä osia mutta purkaamon sijaintia ei kirjoissa mainita. Olen päissäni kuvitellut sen olevan Ruotsissa kun muutakaan ei mainita

Lisätorniasiakin voi selittyä sillä että purkaamo myi Suomelle tornit kokonaisuudessaan ja Suomi sitten teetti tarvitsemiensa kriittisten varaosien irrotuksen varsinaisten tornien/tykkien jäädessä Saksaan. Jos tornit ovat myyntihetkellä olleet toimintakuntoisia kokonaisuuksia niin byrokratia on voinut edellyttää niiden kirjaamisen tms?

Kokonaisia/toimintakuntoisia tai ei, niin voi olla että kirjattu varaosiksi 157:stä vaunusta siitä huolimatta. Määrä on melko huomattava, mutta osat lienevät lähteneet varmasti niin halvalla (kilohinnalla) että otettu kaikista tarjolla olleista torneista tarpeelliseksi katsotut osat. Oletin että määrän perusteella siellä olisi esim putketkin jotka ovat kuluvia osia ja mitä ilmeisimmin yhteensopivia määrällisesti runsaanpien vedettävien 122mm kanssa... luulisi olleen mainittu kun kerran pienempiäkin nippeleitä, mutta mistä noista tietää...
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Miksi muuten Suomeen ei olisi otettu kokonaisia torneja? Luulisi olleen käyttöä varaputkillekin. Ja onkohan koskaan protottu tornin asennusta MT-LB:n päälle, hmm... tornit rungoista irrallaan luolastoissa odottavat vaunut saavat ihan uuden merkityksen. :love:

Torni voi olla sellaisenaan vaunusta ulos nostettuna (ainakin bmp-2:ssa mukana pyörii rungon syvyydeltä melkoinen häkkyrä) kinkkinen/kiikkerä lastattava kuljetusta ajatellen tai/ja vie rutosti enemmän tilaa/kantavuutta kuin jokunen irtohilu, lienee ollut järkevämpää tosiaan purkauttaa tarvittavat osat siellä kun siihen hommaan oli olemassa/tulossa organisaatio. Putkille luulisi tosiaan olleen ollut tarvetta:rolleyes:
 
Torni voi olla sellaisenaan vaunusta ulos nostettuna (ainakin bmp-2:ssa mukana pyörii rungon syvyydeltä melkoinen häkkyrä) kinkkinen/kiikkerä lastattava kuljetusta ajatellen tai/ja vie rutosti enemmän tilaa/kantavuutta kuin jokunen irtohilu, lienee ollut järkevämpää tosiaan purkauttaa tarvittavat osat siellä kun siihen hommaan oli olemassa/tulossa organisaatio. Putkille luulisi tosiaan olleen ollut tarvetta:rolleyes:

Tai saattoiko olla, että tykkien putket olivat niin hyvässä kunnossa ja ammuksia toisaalta sen verran vähän per tykki, että varaputkille ei nähty tarvetta? DDR:stä hankittujen ampumatarvikkeiden määrää ei kai ole avattu ainakaan tykistön osalta.
 
Tai saattoiko olla, että tykkien putket olivat niin hyvässä kunnossa ja ammuksia toisaalta sen verran vähän per tykki, että varaputkille ei nähty tarvetta? DDR:stä hankittujen ampumatarvikkeiden määrää ei kai ole avattu ainakaan tykistön osalta.
Pelkkiä vedettäviä taisi olla hankinnan jälkeen vahvuuksissa 510kpl ja ammuksia tuli ennennäkemättömiä tonnimääriä, eikös niiden turvin kyseinen kalusto keiku edelleen vahvuuksissa ties minne asti ... Putkille luulisi olleen ollut tarvetta vaikka sa-varaosa varauksiin. Osaako joku tietäjä kertoa onko psh putki yhteensopiva vedettävän kanssa?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top