Jep. Tai sitten se tornimäärä ei liity asiaan mitenkään. Monenlaisia lukuja on heitetty mukaan. Ihan fiksuja liikkeitä ovat joka tapauksessa tehneet.
Näin se taitaa mennä että sijaiskaluiksi hankitut vehkeet ovatkin äkkiä pääkalustona vuosikymmeniä.
Jep. Tai sitten se tornimäärä ei liity asiaan mitenkään. Monenlaisia lukuja on heitetty mukaan. Ihan fiksuja liikkeitä ovat joka tapauksessa tehneet.
Näin se taitaa mennä että sijaiskaluiksi hankitut vehkeet ovatkin äkkiä pääkalustona vuosikymmeniä.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Tuo 157 on ollut ainakin itselle melkoinen mysteeri kaikki nämä vuodet, uskon että asia on nyt melko pitkälle ratkaistu!
Niin, kuinkahan olisi käynyt jos olisi saatu niitä toivottuja hyväkuntoisia 2s3 ps-haupitseja 152mm kaliberissa... vedettävät 152mm lähti poistoon jo vuosia sitten, ymmärsin että yksi iso syy oli a-tarvikkeet hupeneminen alle SA-vaateiden, jos tuo pitää kutinsa niin heikosti olisi käynyt ps-joukkojen tykistöllekin... vai olisiko tässä tapauksessa lastattu junakuormiin silloin aikoinaan enemmän tonneja 152mm kaliberissa
122mm:hän tosiaan porskuttaa vielä ties minne asti!Asiaan liittyen törmäsin tämmöiseen:
https://journal.fi/ta/article/view/...Vaw1o-kw_jxiRjbpNTInUacaf&cshid=1565023902215
Edit: en saa linkkiä toimimaan, löytyy googlesta:
TYKISTÖN JA KRANAATINHEITTIMISTÖN 2010-LUVUN
AMPUMATARVIKKEET JA NIIDEN MAHDOLLISUUDET
TULENKÄYTÖN KEHITTÄMISELLE
Jossa mainitaan a-tarvikkeisiin liittyen:
"Toisinaan teknologisesti edistyk-
sellinen tai jopa ylivoimainen ratkaisu ei
kuitenkaan johda tuotteeseen, joka otet-
taisiin operatiiviseen käyttöön. Syy tähän
on se, että valtiot ovat lukittautuneet ai-
kaisemmin hankittuihin järjestelmiin ja
ampumatarvikkeisiin. Lukittautumissyk-
lit saattavat olla kymmeniä vuosia pitkiä.
Suomesta esimerkiksi käy edelleen käytössä oleva 122H63 tykki, joka hankittiin Suomeen jo 1960-luvulla. Jotta uusi tuote otettaisiin operatiiviseen käyttöön, kustannusten ja hyötyjen välisen suhteen tulee olla edullisempi kuin jo käytössä olevilla järjestelmillä."
Lisäksi nostaisin tuolta esiin epäsuoran sirpaleiden kyvyn läpäistä ps-kalustoa:
"Kranaatinheittimen ammuksen vaiku-
tusetäisyys on 13 metriä. Vaikka osa
sirpaleista on tehokkaita, jopa 40 met-
riin, tehokkaiden sirpaleiden määrä
laskee suurimmassa osassa kranaateista
alle kolmeen neliömetriä kohden yli
15 metrin etäisyydellä. Puolipehmeään
maaliin ammuksen tulee saada täysosu-
ma, jotta sillä olisi tehoa panssarointia
vastaan.30
6. Tykistön ampumatarvikkeen vaikutus-
etäisyys pehmeään maaliin on 17 met-
riä ja puolipehmeään (rynnäkkövaunu)
kolme metriä, jolloin ammuksesta voi
muodostua muutama sellainen sirpale,
joka pystyy läpäisemään panssaroinnin."
Tutkimuksessa käsitellään siis 120mm heittimen ja 155mm tykistön sirpalekranaatteja... kun välillä on ollut ilmoilla melko huimia väittämiä raskaan kaliberin tehosta esim. tst-vaunuja vastaan, jossa on esim kyljet helposti 50mm luokkaa vs. ryntö/kuljetusvaunujen 10-20mm...
Mielenkiintoista olisi ollut saada mukaan 122mm tykistön sirpaleiden muodostus/läpäisy kyky vs. kevyt vaunu!
Edit: lyhyesti tuolla vertaillaan lähinnä hajonnan (moderneimmilla a-tarvikkeilla) kuriin saamisen merkitystä tappioiden tuottamiseen (hyvin suomalaisessa uuden tst-tavankin mukaisessa tilanteessa), josta päästään helposti myös siihen että mitä lähempää ammutaan/suuremmalla putkimäärällä (perinteisellä a-tarvikkeella), sitä pienempään hajontaan ja suurempaan tulentiheyteen päästään... joka ei kyllä ollenkaan taas toisaalta puhu lainkaan 122mm kaliberin säästymistä (vs.152mm) vastaan.
Viimeksi muokattu:
Tuo 157 on ollut ainakin itselle melkoinen mysteeri kaikki nämä vuodet, uskon että asia on nyt melko pitkälle ratkaistu!
Niin, kuinkahan olisi käynyt jos olisi saatu niitä toivottuja hyväkuntoisia 2s3 ps-haupitseja 152mm kaliberissa... vedettävät 152mm lähti poistoon jo vuosia sitten, ymmärsin että yksi iso syy oli a-tarvikkeet hupeneminen alle SA-vaateiden, jos tuo pitää kutinsa niin heikosti olisi käynyt ps-joukkojen tykistöllekin... vai olisiko tässä tapauksessa lastattu junakuormiin silloin aikoinaan enemmän tonneja 152mm kaliberissa
Asiaan liittyen törmäsin tämmöiseen:
https://journal.fi/ta/article/view/...Vaw1o-kw_jxiRjbpNTInUacaf&cshid=1565023902215
Jossa mainitaan a-tarvikkeisiin liittyen:
"Toisinaan teknologisesti edistyk-
sellinen tai jopa ylivoimainen ratkaisu ei
kuitenkaan johda tuotteeseen, joka otet-
taisiin operatiiviseen käyttöön. Syy tähän
on se, että valtiot ovat lukittautuneet ai-
kaisemmin hankittuihin järjestelmiin ja
ampumatarvikkeisiin. Lukittautumissyk-
lit saattavat olla kymmeniä vuosia pitkiä.
Suomesta esimerkiksi käy edelleen käytössä oleva 122H63 tykki, joka hankittiin Suomeen jo 1960-luvulla. Jotta uusi tuote otettaisiin operatiiviseen käyttöön, kustannusten ja hyötyjen välisen suhteen tulee olla edullisempi kuin jo käytössä olevilla järjestelmillä."
Lisäksi nostaisin tuolta esiin epäsuoran sirpaleiden kyvyn läpäistä ps-kalustoa:
"Kranaatinheittimen ammuksen vaiku-
tusetäisyys on 13 metriä. Vaikka osa
sirpaleista on tehokkaita, jopa 40 met-
riin, tehokkaiden sirpaleiden määrä
laskee suurimmassa osassa kranaateista
alle kolmeen neliömetriä kohden yli
15 metrin etäisyydellä. Puolipehmeään
maaliin ammuksen tulee saada täysosu-
ma, jotta sillä olisi tehoa panssarointia
vastaan.30
6. Tykistön ampumatarvikkeen vaikutus-
etäisyys pehmeään maaliin on 17 met-
riä ja puolipehmeään (rynnäkkövaunu)
kolme metriä, jolloin ammuksesta voi
muodostua muutama sellainen sirpale,
joka pystyy läpäisemään panssaroinnin."
Tutkimuksessa käsitellään siis 120mm heittimen ja 155mm tykistön sirpalekranaatteja... kun välillä on ollut ilmoilla melko huimia väittämiä raskaan kaliberin tehosta esim. tst-vaunuja vastaan, jossa on esim kyljet helposti 50mm luokkaa vs. ryntö/kuljetusvaunujen 10-20mm...
Mielenkiintoista olisi ollut saada mukaan 122mm tykistön sirpaleiden muodostus/läpäisy kyky vs. kevyt vaunu!
2S1 oli varmasti järkevin hankittava siihen kohtaan. Jos olisi valittu 2S3 ja haluttu vielä 18-putkiset patteristot niin olisi pitänyt laivata Suomeen lähes kaikki mitä Saksasta löytyi. Siinä olisi mennyt viimeinenkin mahdollisuus valkata parhaat päältä. Otettiin sieltä tosin lähes kaikki vedettävätkin ( 152 H 55 ) mutta niissä on keskimäärin vähemmän murheita alustan kanssa.
Linkkisi ei minulla toimi. Tykkimies-kirjassa omi joku vuosi sitten kuvattu simulaatio patteriston vaikutuksesta mekanisoituun pataljoonaan. Lopputulema oli että 12-putkinen 155K-psto ja 18-putkinen 122H-psto saavat aikaiseksi suunnilleen saman vaikutuksen maalissa.
Huhta
Greatest Leader
Jos uskomme kaikkitietävää W:aa, niin:
Tuossa ei tehdä erittelyä, mutta tyyppimerkinnästä ja luetteloinnista päätellen alustat ovat vähintään läheistä sukua toisilleen. Eli 2S3:ssa on enemmän tai vähemmän sama alusta kuin 152 TELAK 91:ssä ja 2S3:n tykki taas on pohjimmiltaan sama kuin 152 H 55. Foorumilla on tosin kerrottu, ettei täydellistä huoltojärjestelmää tullut Suomeen TELAK:n hankinnan yhteydessä. Toisaalta sama alusta on myös Krugissa, jota DDR:llä oli käytössään, eli kannibalisoitavaa olisi ollut. (2S3-artikkelin mukaan 2S3:n alusta on Objekt 303 ja perustuu Krugin alustaan, joka on Objekt 123.)
Sikäli kuin 2S3:lla oli esim. 40 prosenttia elinkaaresta jäljellä ja 2S1:llä luokkaa 70 prosenttia, niin ratkaisu on jälkikäteen katsoen onnistunut. Sotaa ei ole tullut ja viimeinen 2S3 porisisi Stenan padassa viimeistään näillä nurkilla. Toisaalta onhan se kyrväkästä ajatella, että entä jos panssarihaupitseja olisi heti hankittu enemmän... valmiusprikaatienkin tarpeisiin.
Jos uskomme kaikkitietävää W:aa, niin:
Tuossa ei tehdä erittelyä, mutta tyyppimerkinnästä ja luetteloinnista päätellen alustat ovat vähintään läheistä sukua toisilleen. Eli 2S3:ssa on enemmän tai vähemmän sama alusta kuin 152 TELAK 91:ssä ja 2S3:n tykki taas on pohjimmiltaan sama kuin 152 H 55. Foorumilla on tosin kerrottu, ettei täydellistä huoltojärjestelmää tullut Suomeen TELAK:n hankinnan yhteydessä. Toisaalta sama alusta on myös Krugissa, jota DDR:llä oli käytössään, eli kannibalisoitavaa olisi ollut. (2S3-artikkelin mukaan 2S3:n alusta on Objekt 303 ja perustuu Krugin alustaan, joka on Objekt 123.)
Sikäli kuin 2S3:lla oli esim. 40 prosenttia elinkaaresta jäljellä ja 2S1:llä luokkaa 70 prosenttia, niin ratkaisu on jälkikäteen katsoen onnistunut. Sotaa ei ole tullut ja viimeinen 2S3 porisisi Stenan padassa viimeistään näillä nurkilla. Toisaalta onhan se kyrväkästä ajatella, että entä jos panssarihaupitseja olisi heti hankittu enemmän... valmiusprikaatienkin tarpeisiin.
Ilmeisesti ero oli elinkaaren suhteen hyvinkin tuo 40-70. Todennäköisemmin jopa noin 50-95. Reippaasti tuota 152PSH-kalustoa oli joka tapauksessa jo ajettu kun taas 122PSH:t olivat uudenkarheita. Prosentteja en ole nähnyt mutta raskaammilla oli tuhansia tunteja takanaan. Huoltojärjestelmä taii varaosien saatavuus tuskin oli päällimmäinen ongelma kun juuri noita kerran lähdettiin ostamaan. Olivat vain liian paljon käytettyjä. Ampumatarvikehuoltoon nuo tosiaan olisivat istuneet nätisti.
OT jatkuu. Niinistön mukaan rynkyt on jemmassa.
Ministeri kumosi vanhan ”tornihuhun” Suomen 200 000 rynnäkkökivääristä
Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
En saannut linkkiä toimimaa, muokkasin viestiin ohjeet tutkimuksen googlettamiseen.
Tässä simuloidaan pienempää maalia:
"Maalina simulaatiossa
on joukkue, joka on varustettu kolmella
rynnäkkövaunulla. Joukkueen vahvuus on
24 taistelijaa. Joukkue on ollut marssilla
tiellä ja se on joutunut ylläkköön. Jouk-
kue on jalkauttanut jalkaväen rynnäkkö-
vaunuista lähisuojaukseen. Ajoneuvojen
väliset etäisyydet ovat noin 70 metriä ja
kokonaisuudessaan joukkue levittäytyy
noin 200 metrin pituiselle tienosuudelle.
Taisteluteknillisesti tilanteessa oma jouk-
ko on onnistunut pysäyttämään vihollisen
liikkeen ja pakottanut sen jalkauttamaan
jalkaväkensä."
Ja vertaillaan miten tuli tehoaa perinteisellä ja ohjautuvalla sirpalekranaatilla aina pienentämällä tuliyksikön kokoa koska simulaation maali on tavallaan "liian pieni" totutuilla kokoonpanoilla :
"Tykistöllä tuliyksikköinä simulaatiossa on patteristo, patteri, tulijaos ja yksittäinen tykki (18,6,3 ja 1 tykkiä). Kranaatinheittimistöllä komppania, joukkue ja yksittäinen heitin (9,3 ja 1 kranaatinheitintä)."
Tällä haetaan sitä että päästäisiin hajauttamaan ampuvat yksiköt jolloin:
"Suomen maa-
voimien siirtyessä uudistettuun taistelu-
tapaan tarkoittaa se erityisesti haasteita
huollolle. Ampumatarvikkeiden osalta
paino ja tilatarve ovat kriittisiä. Ei ole us-
kottavaa, että tuliyksiköille pystyttäisiin
takaamaan Tali-Ihantalan taisteluiden
aikainen ”ampumatarvikeralli”, vaan to-
dennäköisesti taisteluiden aikainen huol-
to on haasteellista."
"Perinteisesti taktiikassa on lähdetty
siitä, että kranaatinheitinkomppaniaa py-
ritään käyttämään kootusti ja hajautettu
käyttö on ollut poikkeustapaus. Kootulla
käytöllä on pystytty keskittämään koko
kranaatinheitinkomppanian tuli maaliin."
"Pohdittavia asioita on ainakin
tuliyksikön vahvuus erilaisissa tilanteissa.
Ammutaanko kolmella tulijoukkueella
kolmeen eri maaliin vai koko heitinkomp-
panialla yhteen maaliin. Voiko yksittäinen
kranaatinheitin tai heitinjoukkue olla tuli-
yksikkö joissakin tapauksissa, jolloin pys-
tytään hajauttamaan koko kranaatinheitin-
komppania. Hajauttamisella saavutettaisiin
tulenkäytön kattavuutta ja suojaa taistelu-
kentällä. Sama pohdinta tulee tehdä tykistön tuliyksiköille."
"Simu-
laation perusteella voidaan todeta, että
osassa tapauksista voitaisiin patteriston tai
tulipatterin käyttö korvata tulijaoksella tai
jopa yhden tykin ammunnalla. Taktillises-
ti tämä lisäisi huomattavasti joukon taiste-
lunkestävyyttä ja mahdollisuuksia tukea
taistelua samanaikaisesti laajalla alueella."
ajs178
Respected Leader
Eikös Jussi Niinistö puolustusministerinä ensi töikseen käynyt tarkastamassa, että Norincot löytyvät edelleen varastosta? Tästähän sitten myötähäpeiltiin, että prioriteetit kunnossa....
Mielestäni aseet on syytä pitää ja jos täydellinen tappio uhkaa, niin jakaa ne siviilikansalaisille ja käskeä siirtymään Suomen suuriin saloihin jatkamaan sissisotaa miehittäjää vastaan. Tai muuten vaan joka torppaan kriisiaikana Norinco desantteja tai muita vastaan
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Laajentaisin / suuntaisin ajatusta aiheesta tässä kohdin erityisesti modernimpien/suurempien kokoonpanojen taakse, vanhempaan kalustoon tukeutuviin jv-painotteisiin alueellisiin tst-osastoihin. Sivustan joukkoihin jotka toiminevat pääteiden/suuntien välisillä peitteisemmän maaston/pienipiirteisemmän tiestön alueilla tehtävänään tuottaa tappiota päätien suunnassa tilanteen mukaan ja pitää sivustojen alueita omassa kontrollissa tuhoten jäykästi puolustaen esim. sinne karkeasti simulaation mukaisen kokoluokan tiedustelu, kiertotie yms. yritykset. Mutta toisaalta isomman uhan alla viivyttää itsensä sopivasti alta pois miinoitteiden turvin + tappioita tuottaen.
Epäsuoran tulen hajauttaminen olisi elinehto ettei sitä tuhota vastatykistöllä/ilmasta, viestivälineistö pitäisi laittaa sen vaatimaan kuosiin, mutta muuten voitaisiin luottaa vanhaan rautaan.
Simulaatiossa pyritään näyttämään toteen ohjautuvien a-tarvikkeiden edut ja näin myös selkeästi näyttää olevan pienemmissä maaleissa, noita pitäisi ilman muuta saada vahvuuksiin kautta linjan edes ohuesti, mutta jos joudutaan toimimaan ilman niin a-etäisyyttä supistamalla pitäisi myös olla mahdollisuus riittävän pieneen hajontaan ja sitä kautta tulentehoon(katso lainaus alimpana). Jos maasto antaa myöden (metsäisen maaston/mahdollisemman vähäisen tiestön/sen miinoittamisen muodossa sopivasta suunnasta), niin viedään 120mm heittimet jonnekkin alle 5km etäisyyksille ja 122mm tykistö jonnekkin alle 10km. Jos vihollinen suuntaa/sitoo suurempaa voimaa 5-10km syvyydelle hyökkäyksen kannalta täysin pääsuunnasta poispäin, niin joukot ovat osittain jo tehtävänsä tehneet. Ja houkutelleet vihollisen omalta kannaltaakin parempaan maastoon.
"Suomalaisen kranaatinheittimistön kanta-
ma on ollut 6–7 kilometriä ja käytännön
hajonta noin 2 % ampumaetäisyydestä.
Ampumaoppi mahdollistaa 4 % hajon-
nan, joka tarkoittaa sitä, että suuri hajonta
voi syntyä ilman selkeää virhettä. Kahden
prosentin hajonta 7 kilometrin etäisyydel-
lä tarkoittaa 140 metrin hajontaa. Tällöin
on ymmärrettävää, että maalia kohti on
keskitettävä usean aseen tuli, jotta saa-
daan kasvatettua maaliin osumisen to-
dennäköisyyttä. Myös tykistöpatteristoa
on pyritty käyttämään kootusti samoista
syistä johtuen. Tykistöpatteristossa on 18
tai 12 tykkiä, riippuen organisaatiosta.
Ampumaetäisyys vaihtelee suuresti riip-
puen tykkikalustosta. 122H63 kalustolla
se on maksimissaan noin 15 kilometriä
ja 152K89 kalustolla noin 28 kilometriä.
Tykistöllä ampumaopin mukaiset hajon-
nat saavat olla patteristolla 4 % ampu-
masuunnassa ja 2 % sivusuunnassa. Am-
muttaessa 25 kilometrin etäisyydelle tuli
saa siis hajota yhden kilometrin verran
pituussuunnassa ja 500 metriä sivusuun-
nassa. Tällöin perinteisillä ampumatarvik-
keilla toteutetun ammunnan tulenteho ei
ole kovinkaan vaikuttava"
Huhta
Greatest Leader
Jos tuo 50-95 on lähempänä kuin 40-70, niin ihmettelen kyllä, miten siihen on päädytty. Jotain juttua muistelen, että 2S3 olisi ollut DDR:ssä kärkikalustoa ja 2S1 kakkoslinjaa... toimitettiinko 2S3 muka niin paljon aikaisemmin ja eikö 2S1:n kanssa puuhasteltu yhtään mitään, vaikka vedettävääkin tykistöä löytyi vaikka lehmät söis?!
No, mistä noita tietää. Sosialismista paljastuu sitä enemmän outouksia mitä enemmän siihen tutustuu...
Jos tuo 50-95 on lähempänä kuin 40-70, niin ihmettelen kyllä, miten siihen on päädytty. Jotain juttua muistelen, että 2S3 olisi ollut DDR:ssä kärkikalustoa ja 2S1 kakkoslinjaa... toimitettiinko 2S3 muka niin paljon aikaisemmin ja eikö 2S1:n kanssa puuhasteltu yhtään mitään, vaikka vedettävääkin tykistöä löytyi vaikka lehmät söis?!
No, mistä noita tietää. Sosialismista paljastuu sitä enemmän outouksia mitä enemmän siihen tutustuu...
Ehkä osa kalustosta oli niin tuoretta ettei sitä yksinkertaisesti oltu ehditty käyttää? Uusimmat olivat kai vain pari kolme vuotta vanhoja.
Huhta
Greatest Leader
Voi olla. Vaikeuksia saada Sipri auki, ei pääse tutkiskelemaan toimitusvuosia.
Uusimmat 122PSH:t olivat 80-luvun lopulta. 2S3 oli kaiketi vähän iäkkäämpää tavaraa kun niitä oli jo ehditty käyttääkin. Eivätkä kaikki joukot tietysti harjoittele samalla taajuudella joten ikä ei suoraan korreloi kilometrien kanssa.
Panssari Salama
Respected Leader
Kiitos, mielenkiintoista luettavaa. Itse tuossa aikaisemmin kyselin rakettitykistön hajonnasta, josta en äkkiseltään löytänyt netistä mitään. Täältähän se vastaus tuli sitten kuin apteekin hyllystä.
Hajonnasta ja sen teoriasta sinällään löytyi mielenkiintoista luettavaa, esimerkiksi tämä yleisesikuntakapteeni Markku Kolin artikkeli. Liekö ollut täällä jo aikaisemmin, mutta oheistanpa tähän silti.
Mainio yleisesitys aiheeseen, itse laskimen patteri-au:na aikoinaan en päässyt näitä pohtimaan tällä tasolla, kunhan käytin menetelmiä joita opimme. Monimuotoinen kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen:
Vaasan liikkuvassa paukuttelimme myös maavoimien opeilla ja kohteita, vaikka pääpaino olivatkin merelliset pistemaalit ja niiden seuranta. Maalilautat vedettiin siinä noin parin kilometrin päässä silmiemme edessä, ja niitä seurattiin varoetäisyydellä (olisiko ollut 300 tai 500 metriä, en muista) niiden taakse ampuen. Leirin lopuksi oli sitten lupa laittaa lautta palasiksi, ja muistaakseni heti ekalla neljän tykin (yleensä leireillä 76 K 36) lautta saikin osuman. Oli hauskaa. Mutta kuvaa hyvin pientä hajontaa lyhyillä etäisyyksillä, eivät Raatteen tielt noudettu kalusto ja a-tarvikkeet silloinkaan enää aivan nykyaikaisinta olleet.
vastarannankiiski
Kenraali
Älä hemmetissä. Miten mä muistelen että RK56TP nimenomaan jäi varastoon taittoperäisten derkkujen kanssa?
Stenalle meni ainakin RK54:t, Vanhimmat kotimaiset ilman hämärätähtäimiä ja osa derkuista eli kiinteäperäiset? Mutta RK56TP:t jäivät koska määrällisesti ovat niin runsaslukuisia ja käyttämättömiä?
Siis niihin tehtiin siviilimodifikaatio käytännössä? Miten mä muistelen että RK62/95:n nallipiikki on vapaastihölskyvä ja siviiliversioissa "safety first" jousikuormitettu?
Joku taisi taannoin mainita että myös DDR-rynkkyjen pimeätähtäinversio olisi poistettu.
vastarannankiiski
Kenraali
Joo näin muistan itsekkin. Sivukiilallisia lähti. Toki sinällänsä varmaan yksi ja sama kun ei niihin ole mitään kiinnitettävää optiikkaa tai optoelektroniikkaa.
Jos uskomme kaikkitietävää W:aa, niin:
Tuossa ei tehdä erittelyä, mutta tyyppimerkinnästä ja luetteloinnista päätellen alustat ovat vähintään läheistä sukua toisilleen. Eli 2S3:ssa on enemmän tai vähemmän sama alusta kuin 152 TELAK 91:ssä ja 2S3:n tykki taas on pohjimmiltaan sama kuin 152 H 55. Foorumilla on tosin kerrottu, ettei täydellistä huoltojärjestelmää tullut Suomeen TELAK:n hankinnan yhteydessä. Toisaalta sama alusta on myös Krugissa, jota DDR:llä oli käytössään, eli kannibalisoitavaa olisi ollut. (2S3-artikkelin mukaan 2S3:n alusta on Objekt 303 ja perustuu Krugin alustaan, joka on Objekt 123.)
Sikäli kuin 2S3:lla oli esim. 40 prosenttia elinkaaresta jäljellä ja 2S1:llä luokkaa 70 prosenttia, niin ratkaisu on jälkikäteen katsoen onnistunut. Sotaa ei ole tullut ja viimeinen 2S3 porisisi Stenan padassa viimeistään näillä nurkilla. Toisaalta onhan se kyrväkästä ajatella, että entä jos panssarihaupitseja olisi heti hankittu enemmän... valmiusprikaatienkin tarpeisiin.
Eikös itseliikkuvaa 152 mm kalustoa mietitty jo prikaati 90 malliin?
Olishan se ollut komeeta, kun olis ollut jo 90-luvun alussa 24 152 mm itseliikkuvaa per prikaati. Ja YYA
En tiedä mitä on mietitty mutta ei tuollaista ainakaan virallisesti ole missään esitetty. Tai ei siis ainakaan niin että olisi osunut minun silmääni. Saksastakin tavoiteltiin ps-haupitseja ainoastaan ps-prikaateille. Muisteletko mahdollisesti valmiusprikaateja? Vuosituhannen vaihteessa oli meininki hankkia pari patteristoa 155mm ps-haupitseja etelän valmiusprikaateille.
Jääkäriprikaatien kaavioissa oli ensin 12-putkinen 155K-patteristo ja Saksan kauppojen jälkeen 18-putkinen 152H-patteristo. Lisäksi tietysti molemmissa vaiheissa toinen patteristo vastaavalla määrällä 122H-kalustoa.
Pitää muistella lähde tolle muistelolle..
12 putkinen patteristo 10 jääkäriprikaatilla jai sitten vajaaksi..