Tykistö

vastarannankiiski kirjoitti:
Kiitos tarkennuksesta.

Olisi mielenkiintoista tietää tuon RK56TP:n modaus tarkasti. Toimiiko lukko mitenkä ilman vastajousta ja onko lukko vaihtokelpoinen itäblokin AK varianttien kanssa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoin kiitokset tarkennuksesta, itselle ei logiikka myöskään ihan auennut koska kotimaisen rynkyn lukko tunnetusti "helisee". Asiaa tarkemmin miettineenä Norincojen export-versiot ilmeisesti varustettu jousella lähinnä jenkkien siviilimarkkinat mielessä. Kun kiinalaisten aseiden tuonti USAan aikanaan kiellettiin 90-luvun alussa, olisi loogista että nämä jenkkeihin tarkoitetut "siviililukot", tai ainakin silloin pääasiallisessa type-56 tuotannossa ollut design päätyi Suomeen myytäviin kivääreihin. Sinänsä tuon modauksen kyllä olisi hoitanut kentälläkin helposti, ei tartte kuin tuurnan, näppärät kädet ja pari aivosolua - luulisi ainakin joka joukkueessa nämä löytyvän.

Luomu-56 on rakenteeltaan käytännössä identtinen AK-47:n kakkosversion kanssa, eli siinä on jouseton nallipiikki, ja ainakin teoriassa osien pitäisi olla 1:1 vaihtokelpoisia muunmaalaisten AK-47:n kanssa. Käytännössä näin ei varmaan kaikkien kohdalla ole, itäaseet on aina olleet vähän tehdaskohtaista käsityötä sovituksiltaan. Onkohan kukaan varikolla kokeillut RK:ta Norincon lukolla varustettuna, vaikka noin "huoltovarmuus-testinä"?
 
inscout kirjoitti:
Se kysymys, mikä tässä itselläni taustalla mietityttää on se, onko nykyinen panostaminen kalliisiin, mutta suorituskyvyltään parempiin yksiköihin määrän kustannuksella välttämättä oikea/paras lähestymistapa. Putkien määrähän meillä on pudonnut ja pudonnee jatkossakin mutta tarkkuus ja kantama varmasti paranevat. Itseäni mietityttää missä kohtaa rajakäyrä laatu/määrä-ajattelussa alkaa kääntyä itseään vastaan.

Tämä on tietysti ikuisuuskysymys, mutta pahuksen tärkeä sellainen ja sitä joudutaan miettimään kaiken aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ongelma jota tuo linkkaamani tutkielma yrittää varsinaisesti tuoda esiin onkin juuri siinä että hajautettu tst-tapa ei mahdollista perinteistä massiivista "parikaapeli tykistön" tapaa toimia (useammastakin syystä), on hajautettava että pysytään itse elossa. Ei liene realismia olettaa että ase tai jaoskaan kohtaisia hajauttamisen mahdollistavia laitteita kyetään hankkimaan sellaiselle määrälle vanhoja putkia mitä oli tai on edes tällä hetkellä...

Ilouutinen tutkielman mukaan sen sijaan on se että pienentämällä hajontaa ohjautuvilla a-tarvikkeilla voidaan sama vaikutus saada aikaiseksi sopivan kokoiseen maaliin (ja jos hajautetun tst-tavan idea on tuottaa tappiota hyökkääjälle pienemmissä osissa/pidemmällä matkalla, niin tämähän osuu siihen tehtävään tarkoitetuille joukoille kuin nenä päähän), jopa yli puolet pienemmällä ammusmäärällä. Josta päästään siihen että putkien määrän väheneminen ei välttämättä ole ongelma jos a-tarvikkeet monipuolistuvat ja jäljelle jääneet putket saadaan tosiaan hajautettua.

Heittimillä ero oli erityisen dramaattinen, kun kokonaishajonta putosi 280m boxista, 20m... jokainen voi miettiä miten nasakasti tuo toimii tiestölle pysäytettyä joukkoa vastaan... kolmen putken joukkue sai aikaan liki saman kuin koko komppanian tuli nimenomaan siten että tulen alle osunut osa maalista tuhoutui liki kokonaan.

Tykistöllä on selkeä ongelma tiestöllä olevaa maalia kaukaa ammuttaessa siinä, että pituus hajonnasta (4% a-etäisyydestä) menee tosi paljon metsään jos ei päästä ampumaan tien suuntaisesti.

Olisi hauska tietää kuinka pieneksi hajonta saadaan perinteisellä murkulalla (122h ja 120krh:lla) jos maasto antaa myöten tulla ihan a-etäisyyden (km-luokassa kuitenkin) alapäähän (eikä aina sinne yläpäähän joka selkeästi hajottaa tulen pitkin metsiä) ilman että vaunut ajaa yli seuraavan vartin sisään?

Tuossa ja kaikissa tutkielmissa / simulaatiossa on tietty aina ongelmansa, koska asioita joudutaan olettamaan/oikomaan, mutta kyllä tuo selkeän suunnan antaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ongelma jota tuo linkkaamani tutkielma yrittää varsinaisesti tuoda esiin onkin juuri siinä että hajautettu tst-tapa ei mahdollista perinteistä massiivista "parikaapeli tykistön" tapaa toimia (useammastakin syystä), on hajautettava että pysytään itse elossa. Ei liene realismia olettaa että ase tai jaoskaan kohtaisia hajauttamisen mahdollistavia laitteita kyetään hankkimaan sellaiselle määrälle vanhoja putkia mitä oli tai on edes tällä hetkellä...

Ilouutinen tutkielman mukaan sen sijaan on se että pienentämällä hajontaa ohjautuvilla a-tarvikkeilla voidaan sama vaikutus saada aikaiseksi sopivan kokoiseen maaliin (ja jos hajautetun tst-tavan idea on tuottaa tappiota hyökkääjälle pienemmissä osissa/pidemmällä matkalla, niin tämähän osuu siihen tehtävään tarkoitetuille joukoille kuin nenä päähän), jopa yli puolet pienemmällä ammusmäärällä. Josta päästään siihen että putkien määrän väheneminen ei välttämättä ole ongelma jos a-tarvikkeet monipuolistuvat ja jäljelle jääneet putket saadaan tosiaan hajautettua.

Heittimillä ero oli erityisen dramaattinen, kun kokonaishajonta putosi 280m boxista, 20m... jokainen voi miettiä miten nasakasti tuo toimii tiestölle pysäytettyä joukkoa vastaan... kolmen putken joukkue sai aikaan liki saman kuin koko komppanian tuli nimenomaan siten että tulen alle osunut osa maalista tuhoutui liki kokonaan.

Tykistöllä on selkeä ongelma tiestöllä olevaa maalia kaukaa ammuttaessa siinä, että pituus hajonnasta (4% a-etäisyydestä) menee tosi paljon metsään jos ei päästä ampumaan tien suuntaisesti.

Olisi hauska tietää kuinka pieneksi hajonta saadaan perinteisellä murkulalla (122h ja 120krh:lla) jos maasto antaa myöten tulla ihan a-etäisyyden (km-luokassa kuitenkin) alapäähän (eikä aina sinne yläpäähän joka selkeästi hajottaa tulen pitkin metsiä) ilman että vaunut ajaa yli seuraavan vartin sisään?

Tuossa ja kaikissa tutkielmissa / simulaatiossa on tietty aina ongelmansa, koska asioita joudutaan olettamaan/oikomaan, mutta kyllä tuo selkeän suunnan antaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta ajatteleppa mitä nuo PGK sytyttimet voisivat tehdä, jos ne sovitettaisiin esim. 122mm:n raketteihin. Voisiko patterisarjan ampua niin, että kaikkiin raketteihin ohjelmoitaisiin oma maalikoordinaatti? Hyökkäyksen tulivalmistelu noilla tiedossa oleviin maaleihin.

Kumma kyllä, tuossa tutkielmassa ei oteta kantaa siihen, että mita tapahtuu jos ampuu noita PGK:ita isommalla määrällä putkia ehkäpä jopa vain kerran ja sitten vaihtaa maalia. Näkisin, että tämä olisi se paras tapa käyttää noita, eikä ampua yhdellä heittimellä useita laukauksia (tuossa simulaatiossa se toki ymmärrettävää). Tai sitten jollakin MRSI kykyisellä systeemillä sen yhden ryöpyn.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ongelma jota tuo linkkaamani tutkielma yrittää varsinaisesti tuoda esiin onkin juuri siinä että hajautettu tst-tapa ei mahdollista perinteistä massiivista "parikaapeli tykistön" tapaa toimia (useammastakin syystä), on hajautettava että pysytään itse elossa. Ei liene realismia olettaa että ase tai jaoskaan kohtaisia hajauttamisen mahdollistavia laitteita kyetään hankkimaan sellaiselle määrälle vanhoja putkia mitä oli tai on edes tällä hetkellä...

Ilouutinen tutkielman mukaan sen sijaan on se että pienentämällä hajontaa ohjautuvilla a-tarvikkeilla voidaan sama vaikutus saada aikaiseksi sopivan kokoiseen maaliin (ja jos hajautetun tst-tavan idea on tuottaa tappiota hyökkääjälle pienemmissä osissa/pidemmällä matkalla, niin tämähän osuu siihen tehtävään tarkoitetuille joukoille kuin nenä päähän), jopa yli puolet pienemmällä ammusmäärällä. Josta päästään siihen että putkien määrän väheneminen ei välttämättä ole ongelma jos a-tarvikkeet monipuolistuvat ja jäljelle jääneet putket saadaan tosiaan hajautettua.

Heittimillä ero oli erityisen dramaattinen, kun kokonaishajonta putosi 280m boxista, 20m... jokainen voi miettiä miten nasakasti tuo toimii tiestölle pysäytettyä joukkoa vastaan... kolmen putken joukkue sai aikaan liki saman kuin koko komppanian tuli nimenomaan siten että tulen alle osunut osa maalista tuhoutui liki kokonaan.

Tykistöllä on selkeä ongelma tiestöllä olevaa maalia kaukaa ammuttaessa siinä, että pituus hajonnasta (4% a-etäisyydestä) menee tosi paljon metsään jos ei päästä ampumaan tien suuntaisesti.

Olisi hauska tietää kuinka pieneksi hajonta saadaan perinteisellä murkulalla (122h ja 120krh:lla) jos maasto antaa myöten tulla ihan a-etäisyyden (km-luokassa kuitenkin) alapäähän (eikä aina sinne yläpäähän joka selkeästi hajottaa tulen pitkin metsiä) ilman että vaunut ajaa yli seuraavan vartin sisään?

Tuossa ja kaikissa tutkielmissa / simulaatiossa on tietty aina ongelmansa, koska asioita joudutaan olettamaan/oikomaan, mutta kyllä tuo selkeän suunnan antaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on totta. Ja samalla siinä nähdäkseni näkyy yksi nykyisen taistelutavan potentiaalisista heikkouksista.
 
inscout kirjoitti:
Tuo on totta. Ja samalla siinä nähdäkseni näkyy yksi nykyisen taistelutavan potentiaalisista heikkouksista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toivottavasti muukin tulituki on helposti saatavilla. Eikä pelkästäänylijohdon tykistön / rakettitykistön murkulat, vaan myös ilmavoimien täsmäpommeja, jos tarve niin vaatii.

Olen juuri lueskellut jenkkien tulituen (tykistö ja ilmavoimien CAS), ja siitä miten siellä aselajien intressit eivät useinkaan olleet samanlaisia. Toisessa maailmansodassa ilmavoimien lähituki (close air support) toimi, koska koneita oli vain niin paljon ja niitä riitti joka lähtöön. Sotaan lähtiessä eivät ilmavoimat olleet mitenkään erityisesti miettineet CAS-näkökulmaa, mutta sodan kuluessa osoittautui, että pitkän matkan pommittajien hävittäjäsuojaamiseen suunnitellut konetyypit sopivat tähän kuin nenä päähän. Toinen maailmansota päättyi atomipommeihin, ja US ilmavoimat keskittyi olemaan valmis lopettamaan kaikki sodat strategisilla ydinpommittajilla.

Korean sodan alkaessa aloitettiin taas alusta, alkaen siitä että mitä konetyyppejä CAS-toimintaan edes olisi käytettävissä. Sodan edetessä tilanne parani, mutta Vietnamin sotaan mentäessä oltiin taas lähes lähtöruudussa, sillä erotuksella että koska maavoimilta (US Army) oli kielletty omien kiinteäsiipisten koneiden suunnittelu, olivat he ottaneet helikopterit laajassa mittakaavassa käyttöön. Silti ns. gunship kehittyi sodan kuluessa, etukäteen sitäkään ei oltu osattu suunnitella. Tilanne toki parani sodan edetessä, ja tulenjohtajan rooli mm. yhdistettiin ilmatuen johtajan rooliin, niin että joukkojen mukana kulkevalla tulitukijohdolla oli kyky pyytää paikalle tulta aina kranaatinheittäjistä B-52 tekemään paikalliseen taktiseen pommitukseen! Hurjaa.

Vietnamin sodan jällkeen kylmä sota jatkui, ja ilmavoimat päätyi lopulta suunnittelemaan oman CAS-konetyypin. Syntyi legenda nimeltä sotasika, eli A-10. Täsmäpommien ja Persianlahden sodan (ja muiden vastaavien) kokemuksista syntyi käytäntö, jossa Afganistaniin lähetettiin aluksi joukkoja jopa ilman omaa orgaanista tykistöä. Eli luotettiin täysin ilmavoimien kykyyn toimittaa tulitukea. Sillä tiellä ollaan artikkelin mukaan osin edelleen, armeijalla ei ainakaan kirjoittajan mukaan ole edelleenkään tarpeeksi omaa tykistökykyä, varsinkaan jos verrataan tilanteeseen toisen maailmansodan aikana, jossa tykistö avasi tien massiivisella tulellaan.

Tässä kirja, johon viittaan: https://www.armyupress.army.mil/Por...stitute/csi-books/mcgrath-fire-for-effect.pdf
 
American_ERCA_Extended_Range_Cannon_Artillery_autoloader_for_self-propelled_howitzer_925_01.jpg


The ERCA (Extended Range Cannon Artillery) itself is a massive undertaking in that everything is under development at the same time and it’s a platform that needs to be compatible with multiple howitzer configurations, multiple projectiles and multiple missions.

The ERCA program has been testing various components of its system for about four years. The newest component undergoing testing is a five-round limited capacity autoloader. It holds five projectiles and five propellant charges.

In the past ERCA Howitzer Test Bed (HTB) systems have been built on modified M109A6 Self Propelled Howitzers. Testing of the limited capacity autoloader is being conducted from a prototype M109A7 which has been modified and integrated with the ERCA Armament System.

The Yuma Proving Ground (YPG) has been instrumental in everything for ERCA development for the last three and a half years. The ERCA program was started on October in 2015 and since 100 test events on the ERCA program across multiple platforms were performed.

YPG Munitions and Weapons, ERCA Test Officer, Gilbert Moreno, has been a part of about 90 of those test events—he’s seen ERCA is all of its stages, “It started off with the propellant, projectile and gun tube and it evolved from that into a full weapon.”

Another part of the team are the gunners, who if this was a war zone, their position would be manned by soldiers. Artillery Gunner, Michael Gomez, has worked on the ERCA project about a year. His team consists of four gunners, they offload the ammunition, prepare it and then load it into the magazine, “The customer shows us their procedures and the steps to do, and our part is figuring how we can make it safe for us.”

Once the gunners insert the propellant into the autoloader magazine, the ERCA Autoloader Team takes over operations. The ERCA Autoloader Team monitors and controls the autoloader system from the safety of a remotely located connex box. “It’s doing everything by itself, all we are doing is monitoring the health of it, checking that it is updating us with what it’s currently doing, and making sure that it’s saying that everything is okay,” responds Dave Gatter, a Control Systems Engineer and member of the ERCA Autoloader Team.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.armyrecognition.com/wea...y_autoloader_for_self-propelled_howitzer.html
 
Olen saanut rivien välistä lukea ajankohtana kun reserviläiskirjeetkin lähetettiin, että koko poppoolle löytyy sarjatuliase - parempi, nyt modattu vielä parempi, erikoisase, hyvä itäsaksalainen tai marginaaliporukalle kiinalainen tappoase.

Toki poislakettuna joitakin ryhmiä, erikoismiehiä, merivoimien väkeä tmv tätä tarkemmin tietämättä...
 
Viimeksi muokattu:
tiedotusosasto kirjoitti:
Olen saanut rivien välistä lukea ajankohtana kun reserviläiskirjeetkin lähetettiin, että koko poppoolle löytyy sarjatuliase - parempi, nyt modattu vielä parempi, erikoisase, hyvä itäsaksalainen tai marginaaliporukalle kiinalainen tappoase.

Toki poislakettuna joitakin ryhmiä, erikoismiehiä, merivoimien väkeä tmv tätä tarkemmin tietämättä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuliko väärään ketjuun? Onhan (kiinalainen) rynkky aika tykki, mutta että ihan Tykistö-ketjuun... :cool:

Kiinalaisrunkkuja ostettiin lehtitietojen mukaan 100 k kappaletta, sama määrä ex-DDR rynkkyjä, Sakoja ja Valmeteja on valmistettu 300+ kilokappaletta ja eiköhön vanhoja Kalashnikovejakin löydy jonkin unohdetun luolan perältä vielä muutama kymmenen tuhatta. Kyllä jokaiselle soldaatille löytyy sopiva tappoase ja jos ei löydy, seuraavasta Kymenlaakso-Kurskin motista saa tarvittavat sotasaalisaseet!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top