Sekoitat varmaan toiseen suomalaiseen herätesytytinmalliin eliNoptelin krh:lle tarkoitettuun optiseen (laser) sytyttimeen. Nykyään jonkun isomman sytytinvalmistajan mallistossa
Sekoitat varmaan toiseen suomalaiseen herätesytytinmalliin eliNoptelin krh:lle tarkoitettuun optiseen (laser) sytyttimeen. Nykyään jonkun isomman sytytinvalmistajan mallistossa
Eikös tuosta ollut uudempikin versio?
Einomies1
Respected Leader
Voi olla. Aikaa on mennyt liian kauan
. Onko tuo vippalaudan sytytin käytössä suomessa?
D
Deleted member 266
Guest
Noptelin optinen sytytin päätyi Junghansin talliin = Junghans PX581 => KVG
Se pyörillä kulkeva on vielä haussa, mutta on ollut mielenkiintoista katsoa kuinka niin monet maat ovat valinneet samoin, vaikka pyörillä kulkevat tykit ovat isossa huudossa monissa kehittyneissä maissa. Japaninkin uusin 155mmnen on pyörillä. 122mm vastaavanlainen olisi mielenkiintoinen vaihtoehto meidän kaluston korvaajaksi. Varsinkin alustalle löytyisi moduli minkä saisi helposti kiinni, mutta sellaista ei ole markkinoilla.
20 vuotta
Einomies1
Respected Leader
Taitaa olla 122mm päivät lännessä luettuja 2030 jälkeen. Vain 155mm jatkaa ja me tarvitsemme pidempää kantamaa sekä tuhovoimaa kuin 122mm pystyy tarjoamaan.
Jokin ATMOS 2000 voisi olla järkiratkaisu hinta/laatusuhteessa. Tai sitten ale-hintaan käytettyjä M777 tykkejä, mutta ne ovat jatkossa yhä haavoittuvaisempia vedettävinä. Lavettikin voi olla meille epäsopiva.
Oikeassa olet tässä! Itäkalibereita tuli meille aikoinaan kun saatiin hyviä tykkejä halvalla ja ne oli vielä ikäänkuin kotimaisïa. Siis sen vuoksi että kauppahintaa vastaavalla määrällä saatiin myydä kotimaista työtä neukuille. Jokaisen tykin mukana tuli sa-atarvikkeet, joita on riittänyt kovapanosammuntoihin näihin päiviin asti sekä 122 että 130-kaliberissa.
60 vuotta sitten oli ajatus että tykistömme säilytetään länsikalibereissa jotta olisi edes mahdollisuus saada kriisiaikana täydennystä ystävällismielisistä maista. Poliitikot sitten muutti tämän asian silloisia sotilaita kuuntelematta. Epäilemättä kuitenkin tykistön onneksi; saatiin kelvollisia aseita joita ei silloinen PV:n johto olisi siis oma-aloitteisesti esittänyt hankittaviksi. Eihän tämä syy ole vieläkään muuksi muuttunut, siksi siis länsikaliberit.
Tutkimustyö 122-kaluston seuraajasta on jo käynnissä eikä tarvi olettaa että siitä mitään kerrotaan ulospäin. Lähtökohta on kuitenkin näissä se, että tutkitaan lopputuloksen eli vaikutuksen kautta, millainen järjestelmä olisi tähän tehtävään hyvä. Eikä siis tämä MpNet-tapa että etsitään maailmalta samanlaisia aseita, joita ehkä olisi saatavissa.
Radio kipinässä oli joku tykistön ylitarkastaja (tai vastaava), joka ilmoitti suoraan että hänelle sopisi jos ainoa murkulan kokoluokka on 155.
Jakson nimi oli "kenttätykistö"
J0h1F
Ylipäällikkö
122 mm tykkien ongelmana on vain ajan myötä vanhenevat panokset. Lisäksi itäläinen 122 mm panosjärjestelmä kartusseineen on aikansa elänyt.
122 mm:llä ei kaliiperina ole kantama sinänsä juurikaan ongelma: olihan 122 K 60:llä 26,7 kilometrin maksimikantama perusampumatarvikkeella, siinä kun oli 53-pituuskaliiperinen putki ja oma panosjärjestelmänsä (ampumatarvike kuitenkin aiheutti ongelmia, koska PV:n suunnittelema kartussin hylsy oli liian suora seinämiltään, joka aiheutti ongelmia luotettavuuden kanssa). Tuo 26,7 kilometriä perusampumatarvikkeella ei juurikaan häviä 155 K 98:lle tai muiden 23 litran (NATO-mittaisilla) panoskammiolla varustetuille 52-pituuskaliiperisille 155 mm tykeille, joilla perusampumatarvikkeella kantama on noin 28 kilometriä.
Modernilla irtopanosjärjestelmällä ja riittävän pitkällä putkella 122 mm:n kantama olisi aivan riittävä. Mutta 122 H 63A tai sen muunnokset ei.
Veikkaanpa, että @veeteetee:llä olisi aika paljonkin pahaa sanottavaa M777:n ratkaisuista suomalaisessa ympäristössä ja mahdollisesti ihan ylipäänsäkin.
Toistan tähän nyt vain taannoisen heittoni, että panssarihaupitsi riittävän pitkällä 122 mm putkella ja uudella irtopanosjärjestelmällä olisi ampumatarvikevarastojen ja -tilanteen kannalta edullinen, kun 122 mm kranaattia on yhäkin riittämiin ja hyväkuntoisena - tosin oma kysymyksensä on sitten se, onko tulen teholtaan alempi panssarihaupitsi tai edes itseliikkuva tykki järkevä panostus, kun niitä ei kuitenkaan voi maksaa Pyhällä Hengellä. Vastaava 155 mm järjestelmä olisi todennäköisesti samanhintainen, kun ampumatarvikeasiaa ei oteta huomioon. Lisäksi 155 mm järjestelmille on huomattavasti laajempi valikoima erilaisia ampumatarvikkeita.
Koska mpnetin ylivoimaisesti suurin suosikki on kuitenkin kotimainen tuotanto, heitän tänne (todennäköisesti em. kustannussyistä kuolleena syntyneen) idean: käytännössä vanha 122 K 60 uudella irtopanosjärjestelmällä Patrian aiemman 155 K 98 - Sisu E13TP -konseptin mukaisesti kuorma-autolavetilla. Ainakin RKP:n tuki olisi taattu vaikka lisärahoitukselle tuollaista varten, koska Sisun Raaseporin tehdas saisi töitä, muut hallituspuolueet kyllä sitten vähän vaikeammin suostuteltavissa.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 266
Guest
Jossain Swedulandiassa muistin törmänneeni pitkäputkiseen 120 mm:seen kanuunaan ja tässähän se
sv.wikipedia.org
Vanha kuin taivas, poistettu käytöstä ja käyttää hylsylaukausta, 0 pistettä Suomelta
12 cm rörlig kustartilleripjäs m/80 – Wikipedia
Vanha kuin taivas, poistettu käytöstä ja käyttää hylsylaukausta, 0 pistettä Suomelta
Teräsvilla
Eversti
Jos villit tuotekehitysideat sallitaan, niin miten olisi K9 tornin leasing valmistus tai pelkän käytetyn tornin osto ja pulttaus AMV alustalle. En tosin tiedä kestäiskö alusta moista... Ja tiedän ettei istutus ole vain pari isoa ruuvia... Meneekö liian lähelle karttaruutupommia?
J0h1F
Ylipäällikkö
Mutta suomalaisena tuo saisi tietenkin täydet 12 pistettä. Pitkä kantama, itsesiirtyvä ja ennen kaikkea kotimaista tuotantoa.Jossain Swedulandiassa muistin törmänneeni pitkäputkiseen 120 mm:seen kanuunaan ja tässähän se
12 cm rörlig kustartilleripjäs m/80 – Wikipedia
Vanha kuin taivas, poistettu käytöstä ja käyttää hylsylaukausta, 0 pistettä Suomelta
Sen verran mielestäni kieli poskella esitetty heittoni 122 K 60:n uudesta versiosta uudelle irtopanoslaukaukselle ja lavetille sovitettuna kuitenkin sisältää totuutta, että Tampellan peruskonstruktio oli aikanaan erittäin edistyksellinen eikä häpeä nykyäänkään modernien tykkien rinnalla - perustuvathan uusimmatkin kotimaiset tykkimme siihen, kuten yhä esim. Israelinkin uusinkin tuotanto.
Ps. haluaisin nähdä intialaisten lähtevän sovittamaan oman FH77-kopionsa Dhanushin 120 mm ampumatarvikkeelle.
Ei ihan karttaruutupommitasolle, mutta vähintäänkin saat SakoBuster-tason kunniamaininnan ideasta.
Huhta
Greatest Leader
Luulisi, että trotyyli alkaa hiljalleen hapantua, kun uusimmat ampumatarvikkeet lienevät 80-luvulta. Aine nähtävästi on hyvinkin halpaa, mutta mitä maksaa räjähteen uusiminen?
Miten ampumatarvikkeiden hinnanmuodostus yleisemmin toimii? Kartussit? Sytyttimet? Kranaatinkuoret? Räjähdemateriaali? Onko kranaatinkuori tässä todellakin se kallein komponentti? Jotenkin vaikea uskoa, vaikka se kieltämättä joutuu ammuttaessa alttiiksi melkoisille voimille.
Huhta
Greatest Leader
Ei tuo ole mitenkään villiä. Saksalaiset insinöörit saivat käytännössä saman päähänpinttymän, alusta ja torni vain ovat saksalaisia.
Janes | Latest defence and security news
Janes | The latest defence and security news from Janes - the trusted source for defence intelligence
www.janes.com
Huhta
Greatest Leader
Mitä tulee tähän 122 mm korvaamiseen, niin toitotan samaa kuin ennenkin. Realistisinta on lunastaa K9-optio. Sikäli kuin toinen erä vastaavia panssarihaupitseja on tarjolla samaan hintaan, pitäisi tapahtua jotakin yllättävää (poliitikkojen väliintulo, K9 osoittautuu 47 tonniksi paskaa, myyjän kanssa menee välit poikki tms.), ettei sitä lunastettaisi ja samaan aikaan hankittaisiin muuta tykkikalustoa.
Kuten @Iso-Mursu toi foorumille tiedon, niin Ruotuväessä 14/19 uusi komentaja laskee maavoimien materiaalisiivuksi 20-luvulla noin kolme kertaa merivoimien LV2020-hankkeen verran. Se tarkoittaa 3,6 miljardia euroa ja on, saanen sanoa, optimistinen tulevaisuudenkuva. Maavoimien vuosikymmenet ovat aiemminkin lässähtäneet kerta toisensa jälkeen.
Pelkkä K9-optio on tuohon nähden pieni summa, vain ~150 miljoonaa euroa, mutta ampumatarvikkeisiin voi kevyesti lyödä saman verran lisää, kaksinkertainenkaan summa ei olisi liioittelua. Tykistöllä on lisäksi järjestelmä, M270A1 MLRS, jonka potentiaalista iso osa on avaamatta - siihen on mahdollista kuluttaa satoja miljoonia euroja erittäin helposti (nykyisten ampumatarvikkeiden lisähankinnat ja DeepStrike). Ilmatorjunnassa on meneillään parikin hanketta, joista kumpaankin voi olettaa menevän satoja miljoonia euroja. Ajoneuvoissa käy kato (vanhimmasta päästä niin MT-LB, telakuorma-autot kuin Pasitkin) ja CV90 MLU on ollut haaveissa jo hetken aikaa. Oho, puolet rahoista meni jo! Sitten ne tavanomaiset radiot, pimeätähtäimet, kuorma-autot, suojavarusteet, taistelumuonat ja muut "pienistä puroista kertyy iso joki" -tyyppiset kulungit, niin miljardit on käytetty ja haaveet 100 "Archerista" voidaan unohtaa.
Kuten @Iso-Mursu toi foorumille tiedon, niin Ruotuväessä 14/19 uusi komentaja laskee maavoimien materiaalisiivuksi 20-luvulla noin kolme kertaa merivoimien LV2020-hankkeen verran. Se tarkoittaa 3,6 miljardia euroa ja on, saanen sanoa, optimistinen tulevaisuudenkuva. Maavoimien vuosikymmenet ovat aiemminkin lässähtäneet kerta toisensa jälkeen.
Pelkkä K9-optio on tuohon nähden pieni summa, vain ~150 miljoonaa euroa, mutta ampumatarvikkeisiin voi kevyesti lyödä saman verran lisää, kaksinkertainenkaan summa ei olisi liioittelua. Tykistöllä on lisäksi järjestelmä, M270A1 MLRS, jonka potentiaalista iso osa on avaamatta - siihen on mahdollista kuluttaa satoja miljoonia euroja erittäin helposti (nykyisten ampumatarvikkeiden lisähankinnat ja DeepStrike). Ilmatorjunnassa on meneillään parikin hanketta, joista kumpaankin voi olettaa menevän satoja miljoonia euroja. Ajoneuvoissa käy kato (vanhimmasta päästä niin MT-LB, telakuorma-autot kuin Pasitkin) ja CV90 MLU on ollut haaveissa jo hetken aikaa. Oho, puolet rahoista meni jo! Sitten ne tavanomaiset radiot, pimeätähtäimet, kuorma-autot, suojavarusteet, taistelumuonat ja muut "pienistä puroista kertyy iso joki" -tyyppiset kulungit, niin miljardit on käytetty ja haaveet 100 "Archerista" voidaan unohtaa.
Nyt on menny asiat ja vuosikymmenet pahasti sekaisin! Meillä on siis ollut Panssarihaupitsi-hanke, jossa parhaille joukoillemme hommataan nykyaikainen itseliikkuva ja itsensä paikallistava tykkikalusto. Toinen 48 kpl optio menisi ihan samaan käyttöön operatiivisille joukoille sekä Ylijohdon tykistöön/reserviin. Luulisi tosiaan että rahat tämän option lunastamiseen kaivetaan vaikka mistä. On kuitenkin muistettava, että tykkimiehillä oli alunperin käytössä ainoastaan reilu 100 milliä joka jo on ylitetty melkein puolella.
Mutta ei edellämainitulla hankkeella ole mitään tekemistä alueellisten joukkojen melkein 500:n 122 H63 tykin uusimisen kanssa. Sehän tapahtuu vasta 2030-luvulla, ensi vuosikymmen menee vanhoilla eväillä. Juttu tietysti riippuu siitäkin onko meillä silloin enää näitä joukkoja. Ja jos on niin kuinka paljon.
Viimeksi muokattu:
Puhumattakaan tykkitornit AMV kalustolle jne
Huhta
Greatest Leader
En tarkoittanut, että K9 ängettäisiin samoihin kokoonpanoihin kuin missä 122 H 63 on nyt. Hain suorituskyvyn korvaamista ja (kenties vanhanaikaista) ajatusta kaluston kierrätyksestä alaspäin; kun keihäänkärkijoukot saavat uutta materiaalia (kuten K9), niiden nykyistä kalustoa valutetaan alaspäin alueellisille joukoille (ja lopulta edelleen alueellisilta joukoilta paikallisjoukoille sekä merivoimien väylätorjuntaan
). Tässä tapauksessa K9-option lunastaminen vapauttaisi vedettävää 155 mm putkea alemman prioriteetin joukoille, vaikka paikallispatteristoista ei vielä (enää?) tarvinnekaan haavaille.Tuo on itselleni yllätys, että korvaavaa kalustoa on tarve hankkia vasta 30-luvulla. Olin elänyt käsityksessä, että viimeiset poistuisivat n. 2030 paikkeilla ja että vanhimmasta päästä poistuma alkaisi jo aikaisemmin.