Soldierblue
Ylipäällikkö
Miksi? onko ammukset loppu tai onko ne tykien röörit ammuttu loppuun?
Ei uutinen kertonut
Pv:n komentaja mainitsi haastattelussa vuonna 2011 että130K54:lle ei ole enää ampumatarvikkeita. Loput varannot on sitten paukuteltu leireillä.
Surullinen mieli tässä on kylläkin, kun miettii kuinka massiivisista määristä tykistöä luovutaan seuraavan puolentoista vuosikymmenen aikana ja kuinka pieneltä osin ne pystytään korvaamaan.
Nykyinen tykistön tilanne on niin vaan perkeleen hyvä.
Niin kuin amerikkalaisjulkaisu totesi, haupitsi jokaista Venäjän rajamailia kohden.
Nykyinen tykistön tilanne on niin vaan perkeleen hyvä.
Niin kuin amerikkalaisjulkaisu totesi, haupitsi jokaista Venäjän rajamailia kohden.
Siinä on hyvä mittari.
Samoin kyky tiputtaa kenttään tietty kilomäärä rautaa per rajakilometri
Oheisena myös Maavoimien kakkosmiehen kenrl maj Markku Myllykankaan kokemuksia viimeisestä ammunnasta. Vikat laukaukset ampui henkilökunnasta muodostettu tykkiryhmä. Hyvin tiettävästi onnistui, vaikka oletan kenraalin edellisestä tykinlaukaisusta kuluneen aika monta vuosikymmentä. Tykin laukaisu on jokaiselle sen ensimmäistä kertaa suorittavalle mieleenjäävä kokemus ja sitä kutsutaan "tykkimiehen valaksi". Ennen kun työtahti leireillä oli rauhallisempi järjestettiin tilaisuuksia tulla "valantehneeksi tykkimieheksi" myös sellaisille henkilöille, jotka ei tehtäviensä johdosta koskaan sitä muuten tehneet.
Mitä tulee 130K:n poistumiseen niin syy on kerrottu julkisuudessa ja täällä: panoksilla on tietty käyttöaikä, joka nyt siis on tullu täyteen. Sa-varauksesta nämä aseet on poistuneet jo vuosia sitten. Panos on tykinlaukauksen kallein osa eikä ole taloudellisesti järkevää ostaa niitä enää tälle teknisesti vanhanaikaiselle aseelle.
Poistuva tyyppi kerrallaan näyttää toimivan leiritykkinä. Viimeisimpinä ovat tainneet ola 152H55 ja 130K54. Onkohan 152K89 kohta samalla listalla?
No ymmärtääkseni PV on luopumassa muista kaliipereista kuin 155mm, niin tuohan on ihan looginen jatkumo tälle.
Kun tätä tykkiä ei näy missään leirikuvissa eikä paraateissa niin voisi tietysti ajatella noinkin, Mutta tähän kysymykseen vastaus kuitenkin on: ei ole.
Noitahan ei ole näkynyt juuri missään sen jälkeen kun hankinta tehtiin. Ainoastaan satunnaisia kuvia henkilökunnan koulutusammunnoista tms. Siitä taas ei tietysti voi päätellä mitään.
Kustannusrakenne saattaa olla vähän erilainen kun panoksia tms. pitää ostaa vaikka 20 vuoden välein eikä kerran kuussa vähän kerrassaan. Jos autoakin tankattaisiin uuden auton hintaa vastaavalla summalla 250 tkm välein niin monelta jäisi se toinen tankillinen hommaamatta. Parempi vaihtaa kalustoa kuin koittaa ajaa puoli miljoonaa täyteen.
Ja 130mm alkaa olla sellainen niche-kaliiperi, että ammuksien valmistajia ei taida enää olla kovin montaa.
Teknisestihän tykki varmasti toimisi vaikka maailman tappiin. Ominaisuuksiltaan se kuitenkin happanee hiljalleen. En tiedä mistä tarkalleen on kysymys mutta 130K:n kuvailtiin olleen ”vanhahtava” jo silloin kun se Suomeen yli 50 vuotta sitten hankittiin. Ehkä sen voi nyt jo antaa mennä ja laittaa panostukset muualle vaikka mieluusti näkisin rannikolla säilytettävän vielä patteriston tai pari.
Hanski
Ylipäällikkö
Olen jossain keskustelussa hehkuttanutkin 130 K:n tekemää vaikutusta jalkaväkimiehelle. Yksissä kertausharjoituksissa pääsimme seuraamaan Santahaminaan toimintaa 130 K -tuliasemissa, kun tykillä ammuttiin merelle. Sen jälkeen menimme Santahaminan vesitorniin tähystämään iskemiä. Olihan tuo miehekkäämpää, kuin rk:lla ampua paukkupateja...
Kyse lienee siitä, että tykki kantamastaan huolimatta oli vain 130 millinen ja kantoi vain n. määrän räjähdettä. Tähän lisätään se, että kyseessä on tietääkseni laivatykin pohjalta tehty kanuuna, jonka tehtäväksi suunniteltiin vastatykistö. Tästä seuraa se, että tykkin kartussilaukaus on vain (korjatkaa jos olen väärässä) kahdessa osassa mikä rajoittaa sen käyttöä. Lisäksi tuohon saatavilla olevien kranaattien kerrotaan tuottavan varsin suuria sirpaleita, ilmeisesti johtuen tuosta vastatykistö käyttötarkoituksesta. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että käyttö olisi rajoitetumpaa kuin normaalisti suunniteltu moderni tykki. Tähän lisätään vielä se, että tykki ei käytä 155mm:n ammuksia, mikä nyt yksinäänkin voisi riittää syyksi hommautua kalustosta eroon.
Rannikkotykistönä laivojen ampumiseen nuo kävisi epäilemättä ihan hyvin edelleenkin. Rannikkojoukkojen tukeminen voisi vaatia enemmän ammuksia kuin muulla tykistöllä, mutta sekin olisi parempi kuin "ei-mitään". Ylijohdon tykistönä nuo menisi ihan täysiään, mutta nuo eivät soveltuisi esim. taisteluosaston ainoaksi tykistötueksi.
Hanski
Ylipäällikkö
Olisko edes teoriatasolla mieltä miettiä näiden modernisointia uusilla putkillä 155-miilisiksi? Tykki on ilmeisesti aika kankea käsiteltävä ja mm. asemaanajo vaatii aikansa.
Rantapyssyn kohdalla ahdistaa juuri se ettei siellä nyt ole mitään liikkuvaa tykistöä esim. rannikkojoukkojen tukemiseen mantereella ja Ahvenanmaalla. Eikä haittaisi vaikka harvaan sijoiteltujen tornikanuunojen täytteeksi olisi muutama liikkuva tykki. Kun uuden hankintaan ei ole paukkuja niin vähän vaatimattomammankin kalun säilyttäminen voisi pienessä mitassa olla perusteltua.
Tuollainen muutossetti kai on Israelissa tehty intialaisille. Ei vissiin ollut menestys kun ei tullut laajemmin käyttöön?
Minä luulin, että se muunnossetti oli heidän omaan käyttöön, heille kun oli kertynyt kyseistä kalustoa varastoihin?