Ei.
122mm tykki on käsitääkseni alueellisten jalkaväki prikaatien (7500 miestä) kalustoa. On ilmeisesti tarkoitus muodostaa vanhoja torjuntakomppanijoita, joilla ei ole liikkuvaan sodankäyntiin kalustoa. k9 on tänne ihan järjetön hankinta, kun PST-kalusto perustuu vielä mustiin.
k9 lienee hyökkäyskalustoa kärkiprikaateilla (karpr, mekanisoidut osastot). Käsittääkseni näillä korvataan 155mm pyöräkalustoa. 155mm kalusto taas taitaa liikkua vanhan 152mm rooliin pääesikunnan reserviksi painopistealueelle.
122mm murkuloiden ikä, kunto ja määrä kiinnostavat. Lyhyttä kantamaa voi jossain tapauksissa sietää, mikäli a-tarviketta on koko itäsaksan varikollinen.
Siis tämä jutussa mainittu hanke on se jonka päätteeksi tilattiin K9. Ei kai mitään muuta hankintaa ole edes suunnitteilla.
Se että lehtijutussa tuo on kuviteltu 122H:n korvaajaksi voi olla toimittelijan ikiomia höpinöitä.
Hallitusti hajallaan homma varmaan onnistuu. Jos tykit ovat "missä sattuu" voi tulla pahojakin vaikeuksia
Tykillä ammuttaessa siihen kohdistuu todella rajut voimat. Joskus (kylläkin todella harvinaista) laukauksen jälkeen on putki irronnu kiinnikkeistään ja lentäny parikymmentä metriä taaksepäin. Joten kun tykkejä otetaan käyttöön varastoinnin jälkeen on niillä ammuttava kalustolaukaukset. Silloin tarkistetaan mm. että joustolaitteet toimii normaalisti, paineet pysyy oikeina ja rihlat putkissa ehjinä sekä muita tämänkaltaisia juttuja. Siis vähän kun koeajo autolla remontin jälkeen.
En ollu huomannukaan KaiTR:n komentaja evl Marko Leppäsen twiittiä viime keväänä. 152 K89:t on siis otettu koipussista, joka enteilee sitä, että niillä koulutetaan taas uusi vm-erä. Asia mahdollisesti selviää tarkkailemalla edelleen Kainuusta singahtelevia julkaisuja. Nýthän on joukkojen viimeiset ampumaleirit menossa. Viime kalustoleiri tarkoittanee tässä tapauksessa myös sitä, että henkilökunta ottaa uudelleen haltuun tämän kaluston käytön. Se tapahtuu normisti parin päivän ammunnoilla, jossa tykkimiehistön muodostavat kouluttajat. Jos edellisestä jotu-kerrasta on vaikka yli 5 vuotta niin puolet kouluttajista mm kaikki upseerit on ehtiny vaihtua. Kertaus on siten tarpeen, vaikka perusjutus on kaikilla tykeillä samat.
Pihatonttu
Respected Leader
Ulkomuistista heittäisin että tuossa voi olla satakertainen virhe.
Muistelisin lukeneeni Kuivasaaren kaksitoistatuumaisista että 50kg per laukaus lähtisi piipusta. Taistelulaivoissa tuppasi olemaan tätäkin isompia hernepyssyjä kannenkoristeena.
Gyllis1
Respected Leader
Oletan että tuossa ei viitattu projektiilin painoon, vaan putken kulumiseen. Noiden elinkaari taisi olla vain muutaman sata laukausta.
500kg olis lähempänä 305mm kranaatin massaa...
Gyllis1
Respected Leader
Jep.
D
Deleted member 266
Guest
50kg kulumaa/laukaus? Ei kai se sentään voi olla mahdollista? 100 laukasta tekisi 5000kg. Jos käytetään teräksen tiheytenä 7850kg/m3, saataisiin putken sisäpinnalta lähtemään näin 0,637m3 terästä. 305mm putken pituus näyttäisi olevan 15,85m. Jos kuluma olisi tasaista koko putken pituudella, niin sen väljyys olisi sadan laukauksen jälkeen jo 380mm eli mahdoton horo, joka ei taatusti toimisi ollenkaan. Wikin mukaan putken teoreettinen kesto oli 200 laukausta. Samalla tavalla laskien, käyttäen kulumana 0,5kg/laukaus, oltaisiin 100 laukauksen jälkeen 305,8mm:ssä
Viimeksi muokattu:
Pihatonttu
Respected Leader
.
Soldierblue
Ylipäällikkö
Tää oli mulle ihan uus juttu, onko siinä samaa konsepti kun JV-80 prikaatissa, että 4 pataljoona ja tykistörykmentti y m ....??
Piipusta?!?
Itseliikkuvia tykkejä
Uusien tykkien toivotaan olevan itseliikkuvia eli jonkinlaisen ajoneuvon päälle rakennettuja.
– Tulevaisuuden tykistön avainsanoja ovat reagointinopeus, tarkkuus, ulottuvuus, liikkuvuus, vaikutus, yhteistoimintakyky ja kustannustehokkuus. Näin ollen pyörä- tai tela-alusteinen ajoneuvo olisi luonteva ratkaisu, tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtinen Maavoimien esikunnasta kertoo.
Myös uusien tykkien kantaman pitäisi olla riittävän pitkä, mikä tarkoittaa nykyaikana yli 30 kilometriä.
Snips. Kyllä tässä mielessä 122:sten korvaaminen vedettävillä on -erityisolosuhderatkaisu- jos mikä.
– Erikoisampumatarvikkeilla, kuten älykkäillä panssariin hakeutuvilla ampumatarvikkeilla, vielä lisätään tulen tehoa, Lahtinen kuvailee.
Uusien tykkien toivotaan olevan itseliikkuvia eli jonkinlaisen ajoneuvon päälle rakennettuja.
– Tulevaisuuden tykistön avainsanoja ovat reagointinopeus, tarkkuus, ulottuvuus, liikkuvuus, vaikutus, yhteistoimintakyky ja kustannustehokkuus. Näin ollen pyörä- tai tela-alusteinen ajoneuvo olisi luonteva ratkaisu, tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtinen Maavoimien esikunnasta kertoo.
Myös uusien tykkien kantaman pitäisi olla riittävän pitkä, mikä tarkoittaa nykyaikana yli 30 kilometriä.
Snips. Kyllä tässä mielessä 122:sten korvaaminen vedettävillä on -erityisolosuhderatkaisu- jos mikä.
– Erikoisampumatarvikkeilla, kuten älykkäillä panssariin hakeutuvilla ampumatarvikkeilla, vielä lisätään tulen tehoa, Lahtinen kuvailee.
fulcrum
Greatest Leader
Kas kas, tykistön outolintu pysyy edelleen rivissä. Vissiin niille on sitten kuranttia ammusta jäljellä kun niitä ei vielä ole stenattu vaikka asialla aina spekuloidaan.
Hanski
Ylipäällikkö
Tätä kokoonpanoa ei ole julkisuudessa kauheasti avattu , mutta eiköhön se koostu muutamasta taisteluosastosta (pataljoona + kenttätykistöpatteristo) ja tukevista aselaji- ja huoltoyksiköistä.
Tässä on 30-vuotisen sodan nahkakanuunoiden tapainen urbaani juttu. Joskus siihen vielä liittyy lisätarina, että kranaatit on tehty läpimitaltaan kasvaviksi ja ne ammutaan numerojärjestyksessä. Näitä on saanu oikoa vuosikymmenten ajan....
Kaikkihan ei oo tykkimiehiä mutta terveen järjen käyttö jäsen @Gradientti n tavoin olisi kyllä suotavaa. Veli @veeteetee n postaamasta kranaatin mittapiirroksesta näkyy että 305 mm:n kaliberin ammuksen läpimitta on 303 mm. Rauta ei tietenkään voi hangata rautaa vasten vaan rihlojen harjaankin jää siten millin rako joka puolelle. Tämä aukko täytetään kuparisilla johtorenkailla, jotka ovat kranaatin ympäri kiertävä vyö tai vanne. Niillä tiivistetään väliin jäävä aukko; johtorenkaiden kohdalta ammuksen halkaisija on jo 314 mm.
Tykinputkesta kyllä tosiaankin lähtee vähän materiaalia joka laukauksella. Ilmiö johtuu ruudin korkeasta palamislämpötilasta. Mutta rautaa kuluu panoskammion etuosasta ns. ylimenokartion alueelta eli kohdasta jossa kammio kapenee putken kaliberin kokoiseksi. Tämä kartio siirtyy pikkuhiljaa eteenpäin kun tykillä ammutaan enemmän laukauksia. Lähtönopeus pienenee samalla kun panoskammion tilavuus kasvaa. Tätä panoskammion pituuskasvua mitataan tulkilla ja lopputulosta kutsutaan työntymäksi. Siitä olisi myös laskettavissa yhdellä laukauksella katoavan raudan määrä mutta en ole koskaan löytänyt taistelulaivojen ja isojen rannikkotykkien työntymälukemia. Pitäisiköhän ensi kesänä käydä Kuivasaaressa kyselemässä.
Viimeksi muokattu: