Tykistö

Esittämäsi AMV olisi kallein mahdollinen pyöräalusta ja toimisi todennäköisesti huonommin kuin kuorma-auto.
Millä tapaa huonommin? Kuorma-autossa on huonompi panssarointi eli omasuoja vastatykistöä vastaan kuin AMV:ssä ja AMV kulkee tiellä yhtä nopeaa kuin kuorma-auto.
 
Millä tapaa huonommin? Kuorma-autossa on huonompi panssarointi eli omasuoja vastatykistöä vastaan kuin AMV:ssä ja AMV kulkee tiellä yhtä nopeaa kuin kuorma-auto.

Ajattelitko asentaa tykin AMV:n kannelle? Ei taida paketin vakauttaminen onnistua. Käytännössä miehistötila pitäisi poistaa ja jättää perälle pelkkä alusta. Jäljelle jäisi hyvin paljon Sisun E13:n tapainen värkki jossa on keulalla panssaroitu koppi ja perällä vapaa alustarakenne jonka päällä tila tykille. AMV on kuitenkin yli 2 metriä lyhyempi ja pitkänomaisen ohjaamojärjestelyn takia tykille jäisi yli 3 metriä vähemmän tilaa kuin Sisussa. Yksi AMV myös maksaa kolme kertaa enemmän kuin E13. Riisuttunakin varmasti tuplat. AMV tarjoaisi siis huonommin tarkoitukseen sopivan alustan kalliimmalla.

Käsittääkseni on olemassa joitain valmiita torniratkaisuja joita voisi AMV:nkin päälle ympätä. Rahamiesten vehkeitä.
 
Varmaankin tähän malliin oli ajatus:

AGM_Boxer.JPG
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tuo näyttää photoshopatulta. Missä on jalat mitkä laskea ales?


Germany's Krauss-Maffei Wegmann (KMW) is continuing to invest in developing its private venture remote-controlled Artillery Gun Module (AGM) that, when integrated onto the rear of the Boxer 8×8 Multi-Role Armoured Vehicle (MRAV), is now being referred to as the Remote Controlled Howitzer 155 (RCH 155).

The AGM was originally mounted on a modified multiple-launch rocket system tracked platform, followed by a new tracked platform developed by General Dynamics European Land Systems - Santa Bárbara Sistemas (GDELS-SBS).

Firing trials with the RCH 155 were carried out at the German WTD 41 proving ground with the AGM traversed front, left, and right without the use of stabilisers, according to KMW.

The KMW RCH 155 mates the Boxer 8x8 MRAV platform with the KMW Artillery Gun Module mounted on the rear. (Christopher F Foss)


The KMW RCH 155 mates the Boxer 8x8 MRAV platform with the KMW Artillery Gun Module mounted on the rear. (Christopher F Foss)

Trials demonstrated that it can come into action, carry out an eight-round fire mission, and then redeploy in less than 90 seconds. In addition, it can carry out multi-round simultaneous impact (MRSI) fire missions.

The German Army has a requirement for a wheeled 155 mm self-propelled (SP) artillery system that is expected to be met by the RCH 155. When deployed this would supplement, not replace, the legacy KMW PzH 2000 155 mm/52 calibre SPH.

KMW will complete an additional RCH 155 in about 18-24 months, which will have improvements including a lower profile by about 30 cm to enable the compete RCH 155 to be transported by rail.

A remote weapon station (RWS) armed with a .50 calibre machine gun will be fitted on the left side of the roof, and this could be used as a sight for use in the direct-fire role. When not required, this RWS would be folded forwards to reduce the overall height of the system.

 
Tuo näyttää photoshopatulta. Missä on jalat mitkä laskea ales?
Ei ole photoshopattu.
boxer_rch155.jpg

The Boxer RCH 155 is highly automated and is operated by a crew of just 2 men

The Boxer RCH 155 is operated by a crew of just 2 men. This artillery system is highly automated. It has fully automatic loading system, which loads both projectiles and charges. So the artillery module is completely unmanned.

Olisiko tässä meille hyvä? Kun miesmäärät pienenevät, niin tämä kaksi miestä vain vaativa järjestelmä olisi kyllä aika sopiva.
 
Ei ole mikään photoshoppaus. Kyseessä on KMWn AGM jota on naitettu muillekin alustoille. Kauppoja ei taida olla minnekään.

@Rannari pointtiin voidaan todeta että jos tuota vertaa vaikka esikuvaansa PZH2000 on suorituskyvyssä selkeä ero. Eli kyllä se raskas haupitsi on helpompi sinne raskaan kuorma-auton kyytiin laittaa, kuten raskaalle tela-alustallekin
 
Mielummin otan sen rekalla.
Tällaiselle asevelvollisuusarmeijalle, tuo tykki olisi kyllä tosi hyvä vaihtoehto. Saadaan minimoitua tykkiin menevät miehet, jotka voidaan sitten kouluttaa toisiin tehtäviin. 8 tykin patteristossa vapautuu helposti se nelisenkymmentä vahvuuksista, kun tykin miehistö pienenee kahteen. Eli yhdestä patterista vapautuisi jalkaväkijoukkueen verran sitten sinne keihään kärkeen.
 
Tällaiselle asevelvollisuusarmeijalle, tuo tykki olisi kyllä tosi hyvä vaihtoehto. Saadaan minimoitua tykkiin menevät miehet, jotka voidaan sitten kouluttaa toisiin tehtäviin. 8 tykin patteristossa vapautuu helposti se nelisenkymmentä vahvuuksista, kun tykin miehistö pienenee kahteen. Eli yhdestä patterista vapautuisi jalkaväkijoukkueen verran sitten sinne keihään kärkeen.

Miten kaksi ukkoa jaksaa pitää tuota yllä jos tarvittaisiin toimia muutama vuorokausi putkeen?
 
Tuon vielä uudelleen tämän Eevan. Tykki on ratkaisultaan käsittääkseni suht sama kuin Dana/Zusana. Automaattilataus,MRSI kyky ja Tatran alustalla. Tsekki Slovakialaisena luulisi hinnankin olevan siedettävämpi. Tykin tekniikka ollu jo kauan käytössä nyt koko konstruktio vain modernimmassa muodossa.
 

Liitteet

  • EVA-8x8_konstrukta-defence42 (1).jpg
    EVA-8x8_konstrukta-defence42 (1).jpg
    380.3 KB · Luettu: 30
Tällaiselle asevelvollisuusarmeijalle, tuo tykki olisi kyllä tosi hyvä vaihtoehto. Saadaan minimoitua tykkiin menevät miehet, jotka voidaan sitten kouluttaa toisiin tehtäviin. 8 tykin patteristossa vapautuu helposti se nelisenkymmentä vahvuuksista, kun tykin miehistö pienenee kahteen. Eli yhdestä patterista vapautuisi jalkaväkijoukkueen verran sitten sinne keihään kärkeen.

En usko sodanajan joukkojen osalta olevan kovin iso ongelma siinä että kärki jäisi kapeaksi koska miehet pitää koulia tykistöön. Siellähän pitäisi tuolla mallilla jo nyt olla väkeä ihan helvetikseen kun esimerkiksi RT on lakkautettu ja IT:kin kutistunut huomattavasti.

Ressuarmeijan ongelma ei ole välineiden miehittäminen vaan hankkiminen.
 
Muutama kysymys:

1. Jos vanhoja vedettäviä 122mm viiva 130mm tykkejä pyritään korvaamaan pyöräajoneuvoihin sijoitetuilla tykeillä, niin voiko Amos tai Nemo korvata 122mm tykkien suorituskykyä?

2. Kuinka monta 155mm tykkiä korvaa noin suurinpiirtein käytännössä vaikka 100 130mm tykkiä kun otetaan huomioon järeyden, kantavuuden, ammusvalikoiman ja liikkuvuuden kasvu sekä näiden tuottaman ehjänäselviämiskyky?

Jos repäisen hatusta vaikka sellaisen kuvitelman, että 30 - 35 pyöräajoneuvoihin sijoitettua 155 orapihlajanmarjapyssyä korvaa 100 130mm pihlajanmarjapyssyä niin meneekö lähelle?

3. Jos jätetään huonot, ylihintaiset, poliittisesti mahdottomat ja meidän olosuhteisiin sopimattomat pois laskuista, niin mitä valmiita vaihtoehtoja on?

4. Onko raha ja raaputusarvat huomioiden raketinheitinpuolella mitään realistista korvaamaan poistuvia tai mahdollisesti poistuvia tykkejä?

Asiasta mitään ymmärtämättömänä jotenkin tykkään 155mm ajatuksesta - etenkin jos sellaisella voi ampua kaukaa, tarkasti ja iloisia yllätyksiä tuottavalla tavalla.
 
No, ”isku” oli ennen vanhaan jo määritelmänä 100x100, tai 300x100 m alue, eikä pistemaali. Kukin heitin ampui käänteisen S-kuvion. Perinteisellä tekniikalla iskun alussa oli yhtä monta kranaattia perillä kuin oli putkiakin. Amoksella kai pystytään parempaakin, eri kulmilla ja eri panoksilla tulevat eri lentoradalla yhtä aikaa perille iskun alueelle.

Ei ihan nyt noinkaan. Aika pitkään iskun määritelmä on ollut se, että siihen ammutaan 0,1 tuliannosta kyseisen tuliyksikön kranaateista.

Laskennallinen vaikutusala on 100x100 metriä mutta näinhän ei tietenkään ole kaikilla tuliyksiköillä eikä kaikilla ampumaetäisyyksillä. Koska kevyellä heittimistöllä tuohon 100x100 alueeseen ei päästäisi lyhyellä ampumaetäisyyden ja vähäisen aseitten lukumäärän aiheuttaman pienen hajonnan vuoksi käytetään 0. ja 1. panoksilla kierroksia juuri kuten kerroit.

Amoksen useat iskemät yhtäaikaa maalissa on ylimainostettu juttu, se ei onnistu kuin tietyissä tapauksissa jolloin yhden jos toisenkin asian on oltava kohdallaan.

Mitä taas tulee tulenavauksen kranaattien yhdenaikaiseen saapumiseen maaliin ei siihen K9 tai AMOS-kalustoa tarvita. Jo jatkosodassakin olisi hajautetut aseet saatu ampumaan niin että tuli maalissa alkaa samanaikaisesti, se on helppo kuin heinäinteko. Nykyisellä laskentakalustolla, AHJO:lla joka ikiselle aseelle saadaan napin painalluksella ampuma-arvojen lisäksi lentoaika ja muitakin tietoja joten asia on entisestäänkin nopeutunut. Näin menetellään ihan jokapäiväisessä koulutuksessa.
 
Minkähän takia telakanuuna piti poistaa mutta vedettävä näkyy edelleen jatkavan käytössä. Tuntuisi uskomattomalle että telakanuunan alustat olisi ehditty ajaa loppuun. Vaikka mitäpä minä näistä ymmärrän...

Edit

Itse itseäni täydentäen pätkä Insinööriupseeri 2016 - julkaisusta

"Maavoimien esikunnan suunnitteluosasto teki 9.1.2014 kirjallisen päätöksen telakanuunakaluston käytöstä poistosta. Päätöksen perusteluna todettiin, että telakanuunakalustoa (152 TELAK 91) ei tulla sitomaan sodan ajan joukoille jatkossa eikä tykkien suorituskykyä voida enää täysipainoisesti hyödyntää, koska tämä tykkikalusto on käyttöiältään elinkaarensa lopussa. Telakanuunoista luovutaan vuoden 2015 alussa."

Vähän erikoinen kuvio kyllä, vedettävät (24kpl?) ostettiin -89 ja Telak91 kahdessa (9+9kpl) erässä -91 ja -94, sotavarusteeksi hyväksyntä vasta -98! Kumpainenkin esiintyi hyvin harvakseltaan missään lähteessä, joten voidaan olettaa käytön jääneen myös melko vähäiseksi. Oletin itse että molemmat lähtevät pataan A-tarvikkeen loppuessa, mutta jos veikata pitäisi, niin näyttää siltä että raskaamman/kalliimman organisaation vaatima telakanuuna lähti poistoon ensin koska sitä on yksinkertaisesti kalliimpaa käyttää leiritykkinä (tai ylipäätään varastoituna) ampumaan loput A-tarvikkeet pois. Ja tukeehan toki vedettävällä ammuttaminen paremmin joukkojen koulutusta muulle vedettävälle kalustolle. Ja jos hiuksia lähdetään halkomaan, niin pysyy nuo pari vedettävää patteria vähän kauemmin SA-vahvuuksissakin kun jäljellä oleva A-tarvike jaetaan vain niiden kesken.
 
Puolalaisten Kryl voisi myös olla hyvä vaihtoehto. Israelilainen Atmos polski alustalla.
 

Liitteet

  • Kryl_155mm_6x6_self-propelled_howitzer_Jelcz_truck_chassis_HSW_Polaand_Polish_defense_industry...jpg
    Kryl_155mm_6x6_self-propelled_howitzer_Jelcz_truck_chassis_HSW_Polaand_Polish_defense_industry...jpg
    48.2 KB · Luettu: 25
Tuon vielä uudelleen tämän Eevan. Tykki on ratkaisultaan käsittääkseni suht sama kuin Dana/Zusana. Automaattilataus,MRSI kyky ja Tatran alustalla. Tsekki Slovakialaisena luulisi hinnankin olevan siedettävämpi. Tykin tekniikka ollu jo kauan käytössä nyt koko konstruktio vain modernimmassa muodossa.
Myös Denel on väsännyt vastaavanlaisen Tatra-alustaisen tykin.


(Tässä tosin putki sojottaa homosti taaksepäin :LOL:)
 
Back
Top