Tykistö

Eiköhän tämä tykistön määrällinen vahvuus johdu pääasiassa sattumasta eli DDR :n konkurssihuutokaupasta. Nyt kun kalut alkaa pikkuhiljaa vanhentua niin palataan lähemmäksi ns. normaalitilaa sillä tällaisia konkurssipesiä selvitellään ehkä vain kerran vuosisadassa.
 
Mistä sait hinnan? Kuulostaa halvalta, mutta aikaa ja calvaa on virrannut päässäni tuosta jo 18 vuotta:unsure: eli voin olla väärässäkin epäilyksineni.
Tästä Ylen jutusta:

Puolustusvoimien materiaalilaitos on ostanut 56 kappaletta 155K98-tykkiä, kappalehintaan 500 000 euroa.

Voi toki olla, että ovat väärässä.
 
Mikä on tärkein tykin ominaisuus, mistä ei mielellään tinkisi? Kantama, kaliiberi, tulinopeus, tarkkuus, paino, hinta, lukumäärä jne.
 
Eiköhän tämä tykistön määrällinen vahvuus johdu pääasiassa sattumasta eli DDR :n konkurssihuutokaupasta. Nyt kun kalut alkaa pikkuhiljaa vanhentua niin palataan lähemmäksi ns. normaalitilaa sillä tällaisia konkurssipesiä selvitellään ehkä vain kerran vuosisadassa.

Kyllä se vahvuus tulee paljon kauempaa, maailmansodasta. Sittemmin tason ylläpitämisen mahdollisti kaiken mahdollisen säilöminen, bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa ja viimeisenä DDR:n kuolinpesästä ostettu kalusto. Nyt ne vaihtoehdot alkaa olla käytetty, sillä vaikka tykkejä löytyisi maailmalta, niin ampumatarvikkeet pitää maksaa kovalla rahalla.
 
Eiköhän tämä tykistön määrällinen vahvuus johdu pääasiassa sattumasta eli DDR :n konkurssihuutokaupasta. Nyt kun kalut alkaa pikkuhiljaa vanhentua niin palataan lähemmäksi ns. normaalitilaa sillä tällaisia konkurssipesiä selvitellään ehkä vain kerran vuosisadassa.

Kyllähän se DDRn kuolinpesä nimenomaan mahdollisti putkiluvun ja a-materiaalin -kerrankin määrävahvuisuuden-. Tuolloin suht tuoreeltaan todettiin, että kerrankin Maavoimat ovat suht määrävahvuuksissa.
 
Kyllä se vahvuus tulee paljon kauempaa, maailmansodasta. Sittemmin tason ylläpitämisen mahdollisti kaiken mahdollisen säilöminen, bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa ja viimeisenä DDR:n kuolinpesästä ostettu kalusto. Nyt ne vaihtoehdot alkaa olla käytetty, sillä vaikka tykkejä löytyisi maailmalta, niin ampumatarvikkeet pitää maksaa kovalla rahalla.
155 mm NATO-yhteensopiva a-tarvike mahdollistaa aika hyvin myös spot-markkinoiden hyödyntämisen. Sopivia a-tarvikkeita valmistetaan kymmenissä maissa ja murkuloita on varastoissa niinikään kymmenissä maissa. Mikään ei estä osatamasta esim. 15 vuotta vanhoja a-tarvikkeita, jos jokin maa pienentää varastojaan.
 
Kenties tuossa on kyse tulkintaeroista? Tilaus viimeistään 2021 ja viimeiset toimitukset sitten vuosikymmenen lopulla? Se sopisi siihen, että nyt tilatun erän viimeiset K9:t saapuvat 2024.
Tuskin. Olisi kummallista sanoa, että optiomahdollisuus on vuosikymmenen loppuun asti, jos sillä tarkoitetaan sitä, että päätös on tehtävä vuoteen 2021 mennessä.
 
155 mm NATO-yhteensopiva a-tarvike mahdollistaa aika hyvin myös spot-markkinoiden hyödyntämisen. Sopivia a-tarvikkeita valmistetaan kymmenissä maissa ja murkuloita on varastoissa niinikään kymmenissä maissa. Mikään ei estä osatamasta esim. 15 vuotta vanhoja a-tarvikkeita, jos jokin maa pienentää varastojaan.

Vaatisi radikaalin ja äkillisen pudotuksen vahvuuksissa, jotta varastoa ei pienennettäisi yksinkertaisesti tilaamalla vähemmän uutta ampumatarviketta kuin vanhaa ammutaan pois. Ei ole näkyvissä nykyisessä maailmantilanteessa.

Lisäksi Länsi-Euroopassa vahvuudet ovat jo nyt niin pienet, että isot supistukset eivät käytännössä enää ole mahdollisia. Selailin isojen Länsi-Euroopan maiden vahvuuksia Wikipedia-tasolla. Ranskalaisilla on 101 kpl 155 mm tykkejä, briteillä on 89 kpl 155 mm tykkejä ja saksalaisilla on nähtävästi "jopa" 121 kpl 155 mm tykkejä, tosin vahvuus on tarkoitus laskea 101 putkeen. Jos tarkoitus on ylläpitää muutakin tykistöä kuin "yksi patteri Afganistanissa, toinen kotimaassa koulutuskäytössä ja kolmas reservissä", niin noista ei karsita kirveellä ja juustohöylääkin käytetään hellällä kädellä.

Kyllä tässä(kin) suhteessa ylijäämämarkkinat ovat kovin kuivat. Paras mahdollisuus on toivoa, että jahka Venäjä vaipuu jälleen horrokseen, niin Hollanti luopuu koko aselajista vanhentuneena ja myyntiin tulee niin puolensataa panssarihaupitsi kaksitonnista kuin ampumatarvikkeetkin. :poop:
 
Vaatisi radikaalin ja äkillisen pudotuksen vahvuuksissa, jotta varastoa ei pienennettäisi yksinkertaisesti tilaamalla vähemmän uutta ampumatarviketta kuin vanhaa ammutaan pois. Ei ole näkyvissä nykyisessä maailmantilanteessa.

Lisäksi Länsi-Euroopassa vahvuudet ovat jo nyt niin pienet, että isot supistukset eivät käytännössä enää ole mahdollisia. Selailin isojen Länsi-Euroopan maiden vahvuuksia Wikipedia-tasolla. Ranskalaisilla on 101 kpl 155 mm tykkejä, briteillä on 89 kpl 155 mm tykkejä ja saksalaisilla on nähtävästi "jopa" 121 kpl 155 mm tykkejä, tosin vahvuus on tarkoitus laskea 101 putkeen. Jos tarkoitus on ylläpitää muutakin tykistöä kuin "yksi patteri Afganistanissa, toinen kotimaassa koulutuskäytössä ja kolmas reservissä", niin noista ei karsita kirveellä ja juustohöylääkin käytetään hellällä kädellä.

Kyllä tässä(kin) suhteessa ylijäämämarkkinat ovat kovin kuivat. Paras mahdollisuus on toivoa, että jahka Venäjä vaipuu jälleen horrokseen, niin Hollanti luopuu koko aselajista vanhentuneena ja myyntiin tulee niin puolensataa panssarihaupitsi kaksitonnista kuin ampumatarvikkeetkin. :poop:
Hyvä, että tiedät kunkin maan a-tarviketilanteet tarkalleen... NATO-maissa 155-millinen on kuitenkin ollut standardi toisesta rähinästä lähtien ja maissa, jotka suhtautuivat maanpuolustukseen vakavasti, paukkuja löytyi enemmän kuin köyhässä pohjolassa.
 
@J0h1F itsellä on sellainen muistikuva että 155K83 olisi ollut noin 4 milj mk. Lähteenä taisi olla joku hs artikkeli joskus ikuisuus sitten.
Jotenkin 500k€ ei tunnu realistiselta itseliikkuvalle tykillä, vielä jos hinnassa olisi mukana varusteet joista pelkkä inertiapaikannuslaite olisi melkoinen osa.
 
Hyvä, että tiedät kunkin maan a-tarviketilanteet tarkalleen... NATO-maissa 155-millinen on kuitenkin ollut standardi toisesta rähinästä lähtien ja maissa, jotka suhtautuivat maanpuolustukseen vakavasti, paukkuja löytyi enemmän kuin köyhässä pohjolassa.

Eisenhowerin aikaisia ampumatarvikkeitahan tässä nimenomaan tarvitaankin, eihän Pokassa nyt hiljaista saa tulla...

Jos sinä tiedät kurantilla 155 mm ampumatarvikkeella olevan suuretkin jälkimarkkinat, niin älä suotta pihtaa tietoa, vaan laita lähteitä ja lisälukemistoa esille. Siten minä ja moni muu voimme oppia jotakin uutta.

Valitettavasti minä en ole vielä löytänyt Pasi Pasivirran hehkutusta uskomattoman edullisista 155 mm ampumatarvikekaupoista Nato-maan X kanssa. Pikemminkin kotimaiset asiantuntijalausunnot kertovat käytetyn materiaalin tarjonnan tyrehtymisestä.
 
AMOS/NEMO:n kantamaksi on ilmoitettu 10km, 122H 63 n. 15 km. Lyhyempi kantama, parempi liikkuvuus. Mutta joo, kunhan haaveilin...
Olin aikaisemmin samalla kannalla jos 122mm pitäisi korvata suoraan jollain. NEMO olisi liikkuvuuden ja tulivoiman osalta hyvä paketti, vaikkakin hintava. Toisaalta se pystyy selviytymään pidempään liikkeen ja suojan vuoksi sekä ampumaan enemmän rautaa.

Toisaalta koko tykistöjärjestelmä voi kokea muutoksen kun lyhyen kantaman kevet tykit poistuvat. En tiedä miten systeemi menee, mutta putkien määrä vähenee, se on varmaa. Samalla kantaman ja tulivoiman täytyy lisääntyä ja liikettä on pidettävä.

Ehkä pyörille sijoitettu 155m tykistöpatteristo vaikka 12 putkella voisi tukea riittävän hyvin pariakin taisteluosastoa kantaman lisäyksen ansiosta? 155mm kykenee myös ampumaan erikoisammuksia, kuten BONUSta. Se lisää myös tulivoimaa ja vaikuttamiskykyä. 155mm tykki pyörillä on kalliimpi kuin peruslavetti vedettävänä, mutta sen käyttökustannukset on halvemmat kuin telatykeillä ja operatiivinen liike paljon parempi. Liikkuvuus antaa hyvän suojan ja tykkien määrää voidaan kenties vähentää.
 
Linkkaamasi jutun mukaan israelilaiset olisivat halunneet sakujen AGM:n, mutta eivät luota Saksaan toimittajana, joten päätyivät kotimaiseen vaihtoehtoon. Mutta jos meillä kuitenkin halutaan kuorma-auton alustalle pultattu perinteinen tykki, niin ainakin kannattaa kilpailuttaa kunnolla ranskalaisten CAESAR:ia vastaan, Tanskan kauppojen perusteella sekään ei ole mitenkään törkeän hintainen.

Tosin eiköhän tilaus mene Patrialle, jos tuon kategorian tykkejä lähdetään ostamaan. Kun puolustusvoimien on pakko tukea kotimaista teollisuutta, niin tällaisella kaupalla voidaan hyvin täyttää sitä "kiintiötä" ja kenties jopa saada paikallisiin olosuhteisiin räätälöity sotavaruste järkevällä hinnalla.
Vaihtoehtojahan on noissa pyörätykeissä ja Elbit on vain yksi niistä. Varmasti toimivuudeltaan parhaimmasta päästä. Voi jopa toimia kylmässä, mitä ei voi olettaa ranskalaisista ainakaan suoralta kädeltä....
 
Friskin blogi herätti pohtimaan, mikä on alueellinen prikaatitason epäreilun tulen tarve 2030-luvulla? Tippuuko se kokonaan po
Olin aikaisemmin samalla kannalla jos 122mm pitäisi korvata suoraan jollain. NEMO olisi liikkuvuuden ja tulivoiman osalta hyvä paketti, vaikkakin hintava. Toisaalta se pystyy selviytymään pidempään liikkeen ja suojan vuoksi sekä ampumaan enemmän rautaa.

Toisaalta koko tykistöjärjestelmä voi kokea muutoksen kun lyhyen kantaman kevet tykit poistuvat. En tiedä miten systeemi menee, mutta putkien määrä vähenee, se on varmaa. Samalla kantaman ja tulivoiman täytyy lisääntyä ja liikettä on pidettävä.

Ehkä pyörille sijoitettu 155m tykistöpatteristo vaikka 12 putkella voisi tukea riittävän hyvin pariakin taisteluosastoa kantaman lisäyksen ansiosta? 155mm kykenee myös ampumaan erikoisammuksia, kuten BONUSta. Se lisää myös tulivoimaa ja vaikuttamiskykyä. 155mm tykki pyörillä on kalliimpi kuin peruslavetti vedettävänä, mutta sen käyttökustannukset on halvemmat kuin telatykeillä ja operatiivinen liike paljon parempi. Liikkuvuus antaa hyvän suojan ja tykkien määrää voidaan kenties vähentää.
Ei ole helppo yhtälö, varsinkin kun tykistössä määrä on aina oma laatunsa. Vaikutus syntyy määrästä ja laadusta.

Jos tätä ajattelisi vaikka niin, että perinteisessä patteri-patteristo-tykistöryhmä -hierarkiassa muutoksen tuuli käy putkien määrässä niin, että patteritaso "poistuu", patteristotasolla on patterin määrä (raskaampia) putkia, ja tykistöryhmällä olisi se noin patteristollinen (raskaampia) putkia. Kyvykkyys osua pistemaaliin parantuu koko ajan, ja tämän kaltainen tarve varmsatikin hoituu. Mutta miten aluevaikuttaminen? Miten ampua sulku, jos putkia ei ole? Ja rypäleammukset tms ovat jatkossakin no-no.

Siinäpä PV:llä miettimistä. No, aikaa on vuosikymmen, maailma ehtii muuttua moneen suuntaan. Mutta perusasiat ovat kai perusasioita silloinkin.
 
Teille NEMO- ja AMOS-miehille:

Olisikohan perinteinen kranaatinheitin ajoneuvoalustalla, samalla ajatuksella kuin KRH-TEKA, liian vanha idea? Kannattaako aseosassa säästäminen rakennettaessa kuorma-autoalustalle itsenäiseen tulitoimintaan kykenevää heitinajoneuvoa vai onko kranaatinheittimen tyyppi yhdentekevää paikannusjärjestelmien rinnalla?

Stryker israelilaisella semi-teknokranaatinheittimellä:

1572603999700.png
 
KVG-kuvahaku "120mm mobile mortar system", niitä riittää;)

Näköjään. Eli valinta on tekno eikä veivi.

P.S. Löytyi alueellisille joukoille paikallisjoukoille maakuntakomppanioille Itä-Helsingin miliisille sopiva versio:


1572611205800.png

1572611227100.png
 
Edelleenkin pitäisin silmällä jenkkien kehittelemää "Brutusta".

AM General is working with the U.S. Army to fine-tune its new tactical truck-mounted 155mm cannon for fast-moving Stryker Brigade Combat Teams.

The Brutus Mobile Howitzer System made its debut late last year at the Army's Maneuver Fires Integration Experiment at Fort Sill, Oklahoma, Chris Van Slager, executive vice president for U.S. Defense programs at AM General, told Military.com.

"It was our first live fire ever on the 155mm cannon and the soft recoil technology mounted to a medium tactical truck," Van Slager said, while displaying Brutus at the recent 2019 Association of the United States Army's annual meeting.

AM General developed Brutus after talking to Army Stryker BCT leaders who have experienced problems with Family of Medium Tactical Vehicle (FMTV) trucks being unable to keep up with Stryker formations when they are towing the service's standard M777 155mm howitzers, Van Slager said.

"FMTVs by themselves can keep up with the Stryker, but towing a large cannon behind it puts all of that drag on it and this does not," he said.

In 2017, AM General and Mandus Group showed off a similar capability known as Hawkeye, which consisted an Army M20 105mm cannon and a digital fire control system mounted on an M1152A1 Humvee.

Like the Hawkeye, Brutus is equipped with technology that significantly reduces recoil.

The cannon is cocked back under hydraulic pressure. Just before firing, the crew releases the cannon forward and, as it fires, the "explosion re-cocks the cannon," Van Slager said.

"So, 60% to 65% of the recoil is taken out just by using the weight of the cannon -- that's the beauty of it," he said.

"Our approach is [to] take what the government already has and enhance its capability. So, that cannon comes off of the trailer. That is an M777 cannon ... we are putting in a new recoil mechanism, and we are reusing the vehicle that tows it."

Brutus is designed to be fired from its mounted position on the truck and can be removed from the vehicle by unscrewing a series of bolts, Van Slager said.

"It's very modular, so if something happens to the vehicle, you can pull it off and put it on another vehicle," he said.

Currently, Army leaders are considering mobile howitzer systems to replace towed 155mm systems specifically in Stryker BCTs, said Van Slager, who added that the next step for AM General will be to get Brutus safety-certified so soldiers can start shooting it and experience the capability for themselves.
 
Back
Top