Tykistö

Perustuuku raskaan kranaatinheittimen kantomatka johonkin fysiikan lakiin? Eikö esim putkea pidentämällä ja ajopanosta kasvattamalla saataisi lisäkantamaa ? Lähinnä ajatellen Nemoa missä latauskin tapahtuu takaa. Varmaan on syitä koska näin ei ole toimittu, mutta teoria kiinnostaisi.
 
Perustuuku raskaan kranaatinheittimen kantomatka johonkin fysiikan lakiin? Eikö esim putkea pidentämällä ja ajopanosta kasvattamalla saataisi lisäkantamaa ? Lähinnä ajatellen Nemoa missä latauskin tapahtuu takaa. Varmaan on syitä koska näin ei ole toimittu, mutta teoria kiinnostaisi.
Kantamaa voi kasvattaa, mutta toinen kysymys on, että tarvitaanko pidempää kantamaa pataljoonan tukemiseen.
 
Hämeen Sanomissa lukee, että K9-optio on voimassa vuoteen 2021 asti? Kaikkonen kirjoitti, että optio on voimassa 2020-luvun loppupuolelle saakka. Kaikkonen kuulostaa ehkä hieman uskottavammalta, mutta enhän minä näistä toki tiedä.

 
Perustuuku raskaan kranaatinheittimen kantomatka johonkin fysiikan lakiin? Eikö esim putkea pidentämällä ja ajopanosta kasvattamalla saataisi lisäkantamaa ? Lähinnä ajatellen Nemoa missä latauskin tapahtuu takaa. Varmaan on syitä koska näin ei ole toimittu, mutta teoria kiinnostaisi.
Kyllä se siipivakavoidulla 120 krh ammuksella on niin, että yli 10 km kantamat vaativat todella hyvin muotoillun ammuksen ja kovan latauksen, joka rasittaa asetta ja alustaa kohtuuttomasti, tuloksena helposti "ammu, etkä unohda milloinkaan"-asejärjestelmä. Patrian 15,0 PKLS / nyttemmin Nammon 120 MERHE on ihan järjellisen ylärajoilla.

Kaikki on toki mahdollista, on AMOSillakin ammuttu 15 kg @ 636 m/s:eek: (vs. 5.P:n 400+ m/s), mutta vain aserasitustesteissä:cool:

Ja kun ase on liikkuvalla alustalla, niin ajaa lähemmäksi;)

Ja otsikon TYKISTÖön tämä ei liity lainkaan eli OT ohi.
 
Kommentoidaan tähän vielä lisähuomioita:
  • 100 k€ per tykki on todella halpa hinta, ei taida saada kovinkaan kummoisessa kunnossa olevaa käytettyä sillä hinnalla. Uusi vedettävä tykki varmaan maksaa miljoonasta ylöspäin.
  • vetäjä tulee huomioida, maastokuorma-auto maksanee 250-500 k€
  • lähtönopeustutka maksaa varmaan vähintään kymmeniä tuhansia - satatuhatta
  • radio vähintään kymppitonni
  • mil-tasoinen paikannuslaite kymmeniä tuhansia
  • tykkikohtainen varustus: minulla ei ole mitään käsitystä, mitä tarvitaan, mutta helposti varmasti menee kymmeniä tuhansia
  • varaputket x kpl per tykki, hinta varmasti yhteensä satoja tuhansia
  • uusi tykkimalli tarvitsee huoltojärjestelmän, jonka kulut tulee laskelmissa jyvittää tykeille.
Eli "satatonnia tykkiin ja parilla sadalla ammuksia ja muuta tilpehööriä" ei perustu mihinkään reaalimaailmaan. Yllä olevan listan perusteella vedettävään tykkiin on mennyt luokkaa pari miljoonaa per tykki eikä vielä ole hankittu yhtään ammusta. Tähän pariin miljoonaan voi sitteen suhteuttaa ammusten hinnan, joka on X * tykin hinta ja tässä X on huomattavasti kakkosta suurempi.
155 K 98 maksoi (ilman vetäjää) taannoin 500 000 €. Toki inflaatio on noista ajoista otettava huomioon, hinta olisi vuodesta 2001 (jolloin viimeinen 155 K 98:n hankintoja koskenut sopimus tehtiin) lasketulla inflaatiolla nyt noin 635 000 €.
 
155 K 98 maksoi (ilman vetäjää) taannoin 500 000 €. Toki inflaatio on noista ajoista otettava huomioon, hinta olisi vuodesta 2001 (jolloin viimeinen 155 K 98:n hankintoja koskenut sopimus tehtiin) lasketulla inflaatiolla nyt noin 635 000 €.
Hyvä täsmennys, kuvittelin tykkejä kalliimmiksi!
 
Kyllä se siipivakavoidulla 120 krh ammuksella on niin, että yli 10 km kantamat vaativat todella hyvin muotoillun ammuksen ja kovan latauksen, joka rasittaa asetta ja alustaa kohtuuttomasti, tuloksena helposti "ammu, etkä unohda milloinkaan"-asejärjestelmä. Patrian 15,0 PKLS / nyttemmin Nammon 120 MERHE on ihan järjellisen ylärajoilla.

Kaikki on toki mahdollista, on AMOSillakin ammuttu 15 kg @ 636 m/s:eek: (vs. 5.P:n 400+ m/s), mutta vain aserasitustesteissä:cool:

Ja kun ase on liikkuvalla alustalla, niin ajaa lähemmäksi;)

Ja otsikon TYKISTÖön tämä ei liity lainkaan eli OT ohi.
Ok. Selväks tuli.
 
122mm korvaaminen ei ole mikään tekemätön paikka. Ase on yhdistelmä huonoa liikkuvuutta, vaatimatonta kantamaa ja kovia/puolikovia maaleja vastaan melko heikkotehoista kranaattia. Parasta niissä on epäilemättä se, että ne ovat jo olemassa. Kaikki päättyy kuitenkin aikanaan, joten luiska kutsunee joskus vuosikymmenen kuluttua. K9-option lunastaminen on mielestäni must-juttu. Yksin tällä korvataan jo todella iso osa suorituskyvystä, vaikka 48kpl K9:ää toki kuulostaa kovin vaatimattomalta määrältä 460kpl 122H63:een. Mitään vedettävää tykkikalustoa en lähtisi enää hommaamaan.
 
Mitään en tykistöstä ymmärrä, mutta maalaisjärkisanoo ettei n
50 putkea korvaa mitenkään n. 450 putkea. Joko noiden K9:siel kaveriksi pitää kasvattaa pataöjoonien heitinkomppanioiden määrää, jotta joukot pystyvät edelleen tilaamaan peittävää tulta, tai sitten täytyy saada vielä lisää K9:siä.

Perustan tämän siihen että vaikka K9 on parempi niin kantamassa, työvoimassa kuin liikkuvuudesta verrattuna 122mm vedettäviin , ei 50 vaunua voi mitenkään korvata noita koska eihän ne 50 vaunua ehdi toteuttaa kaikkia työtehtäviä mitenkään, mitä 450 vedettävä toteuttaa.
 
Ei varmaankaan korvaa 1:1, mutta 2:3 suuntaisesti ehkä voi jo korvata (=1kpl K9 vastaa 6kpl 122H63). Jos leikitään, että 122H63:n sijaan pitäisi korvata suorituskyvyn osalta 450kpl 152K89:jä, niin tilanne olisi jo tekemätön paikka. 122H63:n laatu tulee meillä ennen kaikkea määrästä (mielestäni). Toki muitakin toimia tarvitaan koko itäkaluston suorituskyvyn korvaamiseksi. Olemassaolevan 155K- ja KRH-kaluston suorituskyvyn kehittäminen voisi olla osa ratkaisua myös.
 
Mitään en tykistöstä ymmärrä, mutta maalaisjärkisanoo ettei n
50 putkea korvaa mitenkään n. 450 putkea. Joko noiden K9:siel kaveriksi pitää kasvattaa pataöjoonien heitinkomppanioiden määrää, jotta joukot pystyvät edelleen tilaamaan peittävää tulta, tai sitten täytyy saada vielä lisää K9:siä.

Perustan tämän siihen että vaikka K9 on parempi niin kantamassa, työvoimassa kuin liikkuvuudesta verrattuna 122mm vedettäviin , ei 50 vaunua voi mitenkään korvata noita koska eihän ne 50 vaunua ehdi toteuttaa kaikkia työtehtäviä mitenkään, mitä 450 vedettävä toteuttaa.

Ensinnäkin haluaisin huomauttaa, että 122 H 63:n määrästä on epävarmuutta. Välillä virallinen vahvuus ehti jo tipahtaa reilun 200 tykin luokkaan, minkä jälkeen määrä pompsahti takaisin lähelle originaalia.

Mitä tulee ehtimiseen, niin ei kai ne tykkimiehet koko aikaa ammu? Jos pystyy päivystämään laajempaa lohkoa rintamasta, ampumaan enemmän tulitehtäviä vuorokaudessa ja pysymään hengissä pidempään, niin senkin täytyy olla jonkinlainen meriitti. Puhumattakaan ammuttavan kranaatin tuhovoimaisuudesta.

Jos suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen jääkin haaveeksi, niin entä sitten? Saattaa meinaan jäädä muissakin aselajeissa kuin tykistössä...
 
Kantamassa on edelleen eroa ja toiseksi ammuttavan limpun paino ja teho taitavat painia eri sarjoissa, vaikka milliluku onkin melkein sama. 122n limppu painaa tuplasti enemmän kuin 120-heittimen.

Kranaatti painaa enemmän (esim. 22 kg vs 15 kg), mutta räjähdysaineen määrässä ero ei välttämättä ole niin suuri (3,7 - 4 kg vs 3,4 kg).

(122 mm tiedot Wikipediasta (OF-462 ja 3OF56 FRAG-HE), 120 mm tiedot Nammo Ammo Handbookista (MERHE))
 
Ei varmaankaan korvaa 1:1, mutta 2:3 suuntaisesti ehkä voi jo korvata (=1kpl K9 vastaa 6kpl 122H63). Jos leikitään, että 122H63:n sijaan pitäisi korvata suorituskyvyn osalta 450kpl 152K89:jä, niin tilanne olisi jo tekemätön paikka. 122H63:n laatu tulee meillä ennen kaikkea määrästä (mielestäni). Toki muitakin toimia tarvitaan koko itäkaluston suorituskyvyn korvaamiseksi. Olemassaolevan 155K- ja KRH-kaluston suorituskyvyn kehittäminen voisi olla osa ratkaisua myös.
Mutta mitäs sitten, kun 3 122 H -patteristoa (3x18) on korvattu noin yhdellä patterilla (1x8) K9:iä (jos noin 1 kpl K9 katsotaan vastaavan 6 kpl 122 H:ta)? Miten silloin ammutaan, kun kolme pataljoonaa tarvitsisi kukin tykistön tukea, ja patteri kykenee tarjoamaan sitä vain yhdelle?

Ongelmaksi tulee se, että tykistön tuliyksiköiden määrän vähentäminen iskee suoraan siihen, että kuinka monelle joukolle voidaan antaa tulenkäyttömahdollisuus, vai tuleeko ylemmältä portaalta tulenjohtajille vain eioota. Eikä ongelma rajoitu vain siihen, että tuliyksiköiden pitäisi sukkuloida eri joukkojen maalien välillä, vaan tykkien pidemmänkestoinen tulinopeus ei ole putkien kuumenemisen vaatimien jäähdytysaikojen vuoksi kovin kaksinen, joka asettaa omat rajoituksensa sille, kuinka paljon voidaan ampua.
 
Mutta mitäs sitten, kun 3 122 H -patteristoa (3x18) on korvattu noin yhdellä patterilla (1x8) K9:iä (jos noin 1 kpl K9 katsotaan vastaavan 6 kpl 122 H:ta)? Miten silloin ammutaan, kun kolme pataljoonaa tarvitsisi kukin tykistön tukea, ja patteri kykenee tarjoamaan sitä vain yhdelle?

Ongelmaksi tulee se, että tykistön tuliyksiköiden määrän vähentäminen iskee suoraan siihen, että kuinka monelle joukolle voidaan antaa tulenkäyttömahdollisuus, vai tuleeko ylemmältä portaalta tulenjohtajille vain eioota. Eikä ongelma rajoitu vain siihen, että tuliyksiköiden pitäisi sukkuloida eri joukkojen maalien välillä, vaan tykkien pidemmänkestoinen tulinopeus ei ole putkien kuumenemisen vaatimien jäähdytysaikojen vuoksi kovin kaksinen, joka asettaa omat rajoituksensa sille, kuinka paljon voidaan ampua.
Hyviä kysymyksiä kyllä. Minähän en mikään tykistön tuntija ole, mutta missä vaiheessa pataljoonille on korvamerkitty omat tykistöpatteristonsa? 122H63 patteristo ei käytännössä kyllä pysty edes ampumaan kuin yhden pataljoonan alueelle, se lienee tosi. Mitä tykistön tukeen tulee, niin tasajako ei ole taktiikkaa, niin opetettiin jo varusmiesaikana. Voidaan ajatella niinkin, että jos 122mm puree erityisen hyvin vain pehmeisiin maaleihin. Mitä jos niitä kolmea pataljoonaa vastaan tulee kovaa ja puolikovaa?
 
Hämeen Sanomissa lukee, että K9-optio on voimassa vuoteen 2021 asti? Kaikkonen kirjoitti, että optio on voimassa 2020-luvun loppupuolelle saakka. Kaikkonen kuulostaa ehkä hieman uskottavammalta, mutta enhän minä näistä toki tiedä.


Kenties tuossa on kyse tulkintaeroista? Tilaus viimeistään 2021 ja viimeiset toimitukset sitten vuosikymmenen lopulla? Se sopisi siihen, että nyt tilatun erän viimeiset K9:t saapuvat 2024.
 
Hyviä kysymyksiä kyllä. Minähän en mikään tykistön tuntija ole, mutta missä vaiheessa pataljoonille on korvamerkitty omat tykistöpatteristonsa? 122H63 patteristo ei käytännössä kyllä pysty edes ampumaan kuin yhden pataljoonan alueelle, se lienee tosi. Mitä tykistön tukeen tulee, niin tasajako ei ole taktiikkaa, niin opetettiin jo varusmiesaikana. Voidaan ajatella niinkin, että jos 122mm puree erityisen hyvin vain pehmeisiin maaleihin. Mitä jos niitä kolmea pataljoonaa vastaan tulee kovaa ja puolikovaa?
Alueellisilla taisteluosastoillahan on jokaisella oma orgaaninen 18-putkinen 122 H -patteristonsa. 122 mm kalustolla (niin 122 H 63A kuin 122 PSH 74) on kyllä tosiaan ongelmanaan tuo, että koviin ja puolikoviin maaleihin vaikutus ei ole lainkaan samalla tasolla kuin 155 mm kalustolla. Jalkaväkeä vastaan tehokkuus sen sijaan on huomattava, etenkin kun kalustoa on paljon.
 
155 K 98 maksoi (ilman vetäjää) taannoin 500 000 €. Toki inflaatio on noista ajoista otettava huomioon, hinta olisi vuodesta 2001 (jolloin viimeinen 155 K 98:n hankintoja koskenut sopimus tehtiin) lasketulla inflaatiolla nyt noin 635 000 €.

Pataljoonan hevosmiehet kertoivat Esson baarissa että 122H63:t maksoivat noin 15 000 mk / kpl DDR:n konkurssipesästä.

Epäreilu verranto, mutta hinta-laatu suhde oli ihan kohdillaan.
 
Alueellisilla taisteluosastoillahan on jokaisella oma orgaaninen 18-putkinen 122 H -patteristonsa. 122 mm kalustolla (niin 122 H 63A kuin 122 PSH 74) on kyllä tosiaan ongelmanaan tuo, että koviin ja puolikoviin maaleihin vaikutus ei ole lainkaan samalla tasolla kuin 155 mm kalustolla. Jalkaväkeä vastaan tehokkuus sen sijaan on huomattava, etenkin kun kalustoa on paljon.

Stetson-Harrison menetelmällä hihasta vetämällä, väittäisin että patteristo 122H63:ia pystyy toimittamaan enemmän rautaa ja räjähdysainetta maalialueelle kun patteri K9:jä.

Sikälimikäli ovat ampumaetäisyydellä.

Mutta samaa mieltä @Gradientti kanssa. Ei kai vedettävällä tykistöllä enään ole oikein tulevaisuutta, muuten kun pula-ajan hätäapuratkaisuna tai sitten jossain erikoisessa wuoristokanuuna-kokoonpanossa jossa erikoissuunniteltu kevyt tykistöase pitää saada kopterilla kuskattua vuoristoon tai muuten hankalaan maastoon.
 
155 K 98 maksoi (ilman vetäjää) taannoin 500 000 €. Toki inflaatio on noista ajoista otettava huomioon, hinta olisi vuodesta 2001 (jolloin viimeinen 155 K 98:n hankintoja koskenut sopimus tehtiin) lasketulla inflaatiolla nyt noin 635 000 €.
Mistä sait hinnan? Kuulostaa halvalta, mutta aikaa ja calvaa on virrannut päässäni tuosta jo 18 vuotta:unsure: eli voin olla väärässäkin epäilyksineni.
 
Back
Top