ruotuvaki.fi
Säämiesten tehtäviin kuuluu tykistön avustaminen ja sään päivystäminen.
Ainoina varusmiehinä säämiehet tuottavat palvelustehtävässään rahaa puolustusvoimille.
Säämieheksi varusmiespalveluksessa haluaville tie vie Niinisaloon. Se on ainoa varuskunta, jossa puolustusvoimat kouluttaa säämiehiä.
Säämiesten tehtäviin kuuluu sääsanomien eli tykistön ammuntakorjausten laatiminen ja sääpäivystys. Sääsanoma laaditaan vetypalloja luotaamalla.
– Tämä on säämiesten tärkein tehtävä, alleviivaa tykkimies
Jan Remmer.
Sääpäivystys on puolestaan merkittävä osa säämiesten toimintaa, koska se työllistää neljä säämiestä aina viikoksi kerrallaan.
– Käytännössä sääpäivystys on sään alituista tarkkailua, Remmer sanoo.
Sääpäivystäjän tulee koko ajan tietää mitä ulkona tapahtuu. Vuorossa olevien säämiesten pitää käydä ulkona tarkkailemassa säätä, koska ikkunasta ei välttämättä tunnista esimerkiksi minkälaista lunta sataa.
– Ulkona määritellään onko siellä satavia ilmiöitä, minkälaisia ne ilmiöt ovat ja kuinka voimakkaita ilmiöt ovat, Remmer korostaa.
– Viidentoista minuutin välein on hyvä käydä tarkistamassa sää ulkona, painottaa alikersantti
Jonna Hannonen.
Tärkeimpänä tehtävänä sääpäivystyksessä on havaintoilmoituksen eli SYNOPin tekeminen kolmen tunnin välein.
Säämiesten tekemät havaintoilmoitukset ovat Ilmatieteen laitokselle tuotettu palvelu, josta puolustusvoimille maksetaan.
Havaintoilmoitukseen kuuluu tuulen suunta ja nopeus, eri lämpötiloja, ilmankosteus, ilmanpaine, pilvitilanne, näkyvyys, maanpinnan laatu ja sademäärä kaksi kertaa vuorokaudessa.
– Pilviä tunnistetaan kirjallisuuden avulla, joissa määrittäviä tekijöitä on pilven ulkomuoto ja pilven korkeus, Remmer kertoo.
Havainnon tekeminen yöllä ja päivällä on erilaista ilmeisimmin sen vuoksi, että yöllä on pimeää ja päivällä valoisaa.
– Pilvien osalta pimeys ei saa häiritä havainnon tekemistä, mutta inhimillisesti se voi olla hankalampaa, Remmer sanoo.
Havaintoilmoitusta tehdessään säämiehet arvioivat mikä ilmiö on kaikkein tärkein.
– Esimerkiksi kuurosade on tärkeämpi kuin tavallinen vesisade, koska se kertoo mahdollisesti vaarallisesta kuuropilvestä, Remmer tähdentää.
Sääpäivystys kestää aina viikon, perjantaista perjantaihin.
– Me tuomme sääasemalle kaikki tarvittavat varusteet kuten esimerkiksi vaihto- ja petivaatteet, koska nukumme sääpäivystysviikolla sääasemalla, emme yksikössä, Remmer selventää.
Sääpäivystyksessä on päivä- ja yövuorot, joista kumpikin kestää kaksitoista tuntia. Molemmissa vuoroissa on kaksi säämiestä.
– Vuorot ovat aamukuudesta iltakuuteen ja iltakuudesta aamukuuteen, Hannonen toteaa.
Päivävuoron tehtävänä on tehdä luotauksia Räjähdekeskukselle pyydettäessä. Räjähdekeskus tilaa luotauksia tapauskohtaisesti tarpeidensa mukaan.
– Luotaus antaa Räjähdekeskukselle tietoja, kuten tuulen suunnan ja nopeuden sekä ilmanpaineen, Hannonen avaa.
Päivävuoron viimeistä havaintoa tehdessään Hannonen ja Remmer huomasivat, että Ilmatieteen laitoksen palvelin, johon havaintoilmoituksen tiedot syötetään, ei ollut toiminnassa.
Tämän huomattuaan he alkoivat tehdä havaintoilmoitusta manuaalisesti.
– Aluksi menivät jauhot suuhun, mutta kun pääsin vauhtiin, kyllä se sujui ihan mallikkaasti, Hannonen myöntää.
Yleensä tietokone tekee ihmisen puolesta SYNOPin koodin, mutta säämiehille oli tuttua tehdä koodi myös ohjekirjoja hyödyntäen.
– Onneksi olimme harjoitelleet SYNOPin tekemistä manuaalisesti aiemmin koulutuksemme aikana, Hannonen kiittelee.
16 metrinen metallihökkeli on elintärkeä paikka säämiehille. Täältä käsin suoritetaan säähavainnot, esimerkiksi pilvisyyden ja pilvityypin katsominen
Vapaudet ovat suuret, mutta vastuut vielä suuremmat. Ilman sääraporttia harjoituksissa ei voida suorittaa esimerkiksi tykistöammuntoja ja ilman lentosäätä koneet eivät voi ottaa tuulta siipiensä alle.
www.hs.fi
.