Tykistö

[juhapar]

Mutta kannattaako tuosta maksaa M777:n hinta? Ja tuo koko ei loppujenlopuksi ole niin iso, että se naamiointia estäisi. Se on kuitenkin naamioitava se koko solusuojasysteemi. Tai miksi juuri K98? Aikaisemmin ehdotin M198:a joka olisi mahdollisesti saatavilla sellaiseen hintaan, että niitä voisi pitää merkityksellisinäkin. Painon ei pitäisi olla ongelma, jos siis M-46:n kanssa pärjättiin ja kai se lähimpänä M198:a oleva ryssä vastine (152 K 89) on melkein kymmen tonninen. M777 perustuu tuohon m198:iin, joten koon pitäisi olla aikalailla sama, joskin profiili voi olla uudemmassa matalampi, joskin siinä tuskin ollaan ajateltu naamioitavuutta, vaan sitä, että kuinka se mahtuu Ospreyhin.

Sama jos kysyisit kannattaako Suomen satsata kalliiseen F35 kalustoon, jos se piiloutuu tutkassa vain marginaalisesti paremmin, kuin perinteinen Delta-siipinen hävittäjäkone? Jos Hornetin kustannukset olivat tiukoilla, niin kuinkahan tiukoilla ollaan F35:den kohdalla.

Okei. Pointtini oli se että aseet tullaan ostamaan amerikasta, maksoi mitä maksoi. Se on lähes varmaa, koska M270 MLRS -raketinheitinkin ostettiin sieltä, eikä muita vaihtoehtoja tosiasiassa edes harkittu. Samoin toimittiin myös risteilyohjusten kohdalla. M777 on erittäin todennäköinen vaihtoehto SA:n vanhenevien haupitsien korvaajana. Tosin jos hyvin käy, niin päättäjämme tajuavat vaatia M777 tieltä väistyvää kalustoa, mutta sekin on kiinni siitä myykö jenkit sitä.

Sitäpaitsi taidan tässä taas kovaa vauhtia syyllistyä massapostaukseen, joten taidan torpata omalta osaltani tähän.

Hetkinenhetkinen, miksi "kenttätykkejä pitäisi ostaa amerikasta, maksoi mitä maksoi"? Varsinkin kun MLRS-kalustoa ei ostettu sieltä, vaan euroopasta ylijäämäkalustona.

Ja toisekseen, mitä "vanhenevaa haupitsia" nyt ollaan korvaamassa? 152H:n tilalle tuskin mitään ostetaan, 122H on kuranttia tavaraa vielä vuosikymmeniä, telahaupitseja tuolla ei korvata.

Jos vedettävää kalustoa ruvetaan hankkimaan, niin epäilisin Euroopasta löytyvän ylijäämää, samoin uudenkarheaa telatykkiäkin. Pyöräalustaiset voivat olla vähän tiukemmassa.

 

[SJ]

Ja toisekseen, mitä "vanhenevaa haupitsia" nyt ollaan korvaamassa? 152H:n tilalle tuskin mitään ostetaan, 122H on kuranttia tavaraa vielä vuosikymmeniä, telahaupitseja tuolla ei korvata.

Eikö tuo nyt kuitenkin ole niin, että mikäli vain rahoitus löytyy, niin FH-70 tai M198 olisi parannusta vanhaan, jos niitä ostettaisiin melkein minkä tahansa käytössä olevan tai käytössä olleen aseen tilalle? Ainoastaan kotimaiset 155:t pärjäävät vertailussa, ellei nimenomaan painoteta matalaan painoon (ja M-46, mutta ammus on pienempi)?

 

[Kaukovittuilija]

Hetkinenhetkinen, miksi "kenttätykkejä pitäisi ostaa amerikasta, maksoi mitä maksoi"? Varsinkin kun MLRS-kalustoa ei ostettu sieltä, vaan euroopasta ylijäämäkalustona.

Kauppa edellytti Yhdysvaltain kongressin lupaa joka oikeutti Alankomaat myymään M270 MLRS järjestelmään kuuluvia heittimiä ja johtamisjärjestelmän osia Suomelle. Kalliit ampumatarvikkeet ja varaosat hankintaan jatkossa Yhdysvalloista, mikä tietää huomattavasti suurempia kuluja, kuin pelkkä raketinheitin itsessään. Puhumattakaan järjestelmään liittyvistä päivityskustannuksista. Käytännössä kauppa tehtiin Yhdysvaltain kanssa, koska tämäntyyppisen järjestelmän toiminnan ylläpitäminen merkitsee säännöllisiä jatkohankintoja tuolta suunnalta.

 

[crane]

Hetkinenhetkinen, miksi "kenttätykkejä pitäisi ostaa amerikasta, maksoi mitä maksoi"? Varsinkin kun MLRS-kalustoa ei ostettu sieltä, vaan euroopasta ylijäämäkalustona.

Kauppa edellytti Yhdysvaltain kongressin lupaa joka oikeutti Alankomaat myymään M270 MLRS järjestelmään kuuluvia heittimiä ja johtamisjärjestelmän osia Suomelle. Kalliit ampumatarvikkeet ja varaosat hankintaan jatkossa Yhdysvalloista, mikä tietää huomattavasti suurempia kuluja, kuin pelkkä raketinheitin itsessään. Puhumattakaan järjestelmään liittyvistä päivityskustannuksista. Käytännössä kauppa tehtiin Yhdysvaltain kanssa, koska tämäntyyppisen järjestelmän toiminnan ylläpitäminen merkitsee säännöllisiä jatkohankintoja tuolta suunnalta.

No mutta minkä takia mlrs:n hankkimisen jälkeen muut tykistöostokset pitäisi tehä jenkeistä automaattisesti?
Perustele,edellinen kommenttisi ei kelpaa perusteluksi.

 

[Kaukovittuilija]

No mutta minkä takia mlrs:n hankkimisen jälkeen muut tykistöostokset pitäisi tehä jenkeistä automaattisesti?
Perustele,edellinen kommenttisi ei kelpaa perusteluksi.

Ei ehkä kaikkea, mutta eri aselajien selkäranka, on viimeaikoina varustettu melko tiuhaan tahtiin Yhdysvalloista lähtöiseen teknologiaan pohjaavilla asejärjestelmillä, joten tulevaisuudenkuviot ovat aika helposti ennustettavissa, eritoten Suomen poikkeuksellisen laajan tykistön osalta. Syytä tähän sinun kannattaa udella Käteiseltä, ei minulta. Suomenvaltio on allekirjoittanut sopimuksia Yhdysvaltain ja Saksanliittotasavallan kanssa, tulevista yhteiskalustohankinnoista. Virallisesti kyse on kaluston yhteensovittamisesta, jota on jo pitkään sovellettu eritoten Suomen ilma- ja maavoimien kaluston uudistamisessa. Myös laivaston uusien pinta-alusten hankinnan ja kehityksen yhteydessä on jo sovittu yhteiskalustosta. Tästä on olemassa ihan virallinen artikkelikin, joka on luettavissa tuolta:
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100012
Artikkelissa mainitaan myös Suomen merivoimien tulevan, Monitoimialus 2020-korvetin/fregatin hankinnasta. Sen kehittämisessä on tarkoitus käyttää sopimuksen yhteistyökumppaneilta ostettua teknologiaa.

:idea: Tosin jälleen kerran poikkesin vastaukseni sisältämän, havainnoivan materiaalin myötä, tykistöstä ihan muihin aiheisiin. Joten tätä viestiä ei tarvitse noteerata tykistöä koskevan viestiketjun jatkon kannalta.

 

[SJ]

No mutta minkä takia mlrs:n hankkimisen jälkeen muut tykistöostokset pitäisi tehä jenkeistä automaattisesti?
Perustele,edellinen kommenttisi ei kelpaa perusteluksi.

Ei ehkä kaikkea, mutta eri aselajien selkäranka, on viimeaikoina varustettu melko tiuhaan tahtiin Yhdysvalloista lähtöiseen teknologiaan pohjaavilla asejärjestelmillä, joten tulevaisuudenkuviot ovat aika helposti ennustettavissa, eritoten Suomen poikkeuksellisen laajan tykistön osalta.

Kauppapolitiikkaan mitenkään menemättä, niin tykistön selkäranka on edelleen 122H niin valitettavaa kun se onkin. MLRS:stä ei ole asiaa muuttamaan, ellei päätetä hankkia siihen rypälepommeja tai sitten hankita siihen jotakin hakeutuvaa PST ammusta lastiksi. IT:n ja ilmavoimat myönnän jenkeistä hankituiksi, mutta muuten en ole samaa mieltä kanssasi. Tämä ihan sen takia, että Jenkeillä on sen verran laaja tarjonta noilla markkinoilla, että on ihme, että tuota kamaa ei ole enemmänkin.

 

[ctg]

Hetkinenhetkinen, miksi "kenttätykkejä pitäisi ostaa amerikasta, maksoi mitä maksoi"? Varsinkin kun MLRS-kalustoa ei ostettu sieltä, vaan euroopasta ylijäämäkalustona.

Kauppa edellytti Yhdysvaltain kongressin lupaa joka oikeutti Alankomaat myymään M270 MLRS järjestelmään kuuluvia heittimiä ja johtamisjärjestelmän osia Suomelle. Kalliit ampumatarvikkeet ja varaosat hankintaan jatkossa Yhdysvalloista, mikä tietää huomattavasti suurempia kuluja, kuin pelkkä raketinheitin itsessään. Puhumattakaan järjestelmään liittyvistä päivityskustannuksista. Käytännössä kauppa tehtiin Yhdysvaltain kanssa, koska tämäntyyppisen järjestelmän toiminnan ylläpitäminen merkitsee säännöllisiä jatkohankintoja tuolta suunnalta.

"Käytännössä kauppa tehtiin Yhdysvaltain kanssa," mutta rahat annattiin aivan toiseen osoitteeseen. Tuo on vähän sama kuin se, että kaveri käy dokaamassa koko illan ravintolassa, mutta maksaa laskun vasta nakkispudarin luukulla. Luulenpa vaan, että vallesmanni ei katso tuota hyvällä.

Miten monta raskasta raketinheitintä maailmassa on ja ketä niitä tekee? Minä tiedän kaksi tuottajaa, mutta sulla voi olla aivan eri käsitys tuoteesta.

 

[kimmo.j]

Aseteknologiassa länsikalustoa voidaan pitää pitkälti yhdysvaltalaiseen teknologiaan perustuvana. Siksi asiassa ei ole mitään ihmeellistä, toinen vaihtoehto olisi hankkia venäläiseen teknologiaan pohjautuvia aseita. Muista maista tulevat teknologiat ovat melko harvinaisia. Niistä esimerkkeinä voisi mainita Leo2, Spike, tosin molemmissa taitaa olla mukana alkuperältään amerikkalaista teknologiaa. Ctg kysymys raketinheittimistä kuvaa hyvin tilannetta.

 

[crane]

Älkää teilatko nyt,minulla ei tykistöstä ole paljoa tietämystä.
Miksi vedettävä tykki pitää irroittaa vetoautostaan asemaan tultaessa? Eikö se olisi nopeampaa pitää tykki kiinni vetoautossa,laittaa vain jonkinsortin tukijalat maahan ja kun murkulat on ilmassa,autolla vetäen tykki seuraavaan asemaan.

 

[Hande]

Uusi kalusto ei liene hankintasuunnitelmissa kovin korkealla, kun jo hankittujen aseiden a-tarvikkeet ovat toistaiseksi pelkkä haavekuva. Perinteinen ammus on kuraa, ilmoitettiin ja yli puolet kalustosta poistettiin. Nyt puute korvataan jättämällä kuorma-ammukset hankkimatta, eli leikataan omaehtoisesti tulen tehosta n. 90%. Täytyy todella toivoa, että vähemmän on enemmän...

 

[juhapar]

Siis mitä hittiä, eikös M777 ole alunperin brittitykki, BAE:n kehittämä? Ei kaikki aseet ole jenkki- tai ryssä-aluperää. Ei likimainkaan.

 

[Hande]

Siis mitä hittiä, eikös M777 ole alunperin brittitykki, BAE:n kehittämä? Ei kaikki aseet ole jenkki- tai ryssä-aluperää. Ei likimainkaan.

Älä sotke kahta kovaa F:ää, eli fobiaa ja faktoja :a-grin:

 

[juhapar]

Siis mitä hittiä, eikös M777 ole alunperin brittitykki, BAE:n kehittämä? Ei kaikki aseet ole jenkki- tai ryssä-aluperää. Ei likimainkaan.

Älä sotke kahta kovaa F:ää, eli fobiaa ja faktoja :a-grin:

??

 

[SJ]

Älkää teilatko nyt,minulla ei tykistöstä ole paljoa tietämystä.
Miksi vedettävä tykki pitää irroittaa vetoautostaan asemaan tultaessa? Eikö se olisi nopeampaa pitää tykki kiinni vetoautossa,laittaa vain jonkinsortin tukijalat maahan ja kun murkulat on ilmassa,autolla vetäen tykki seuraavaan asemaan.

Ainakin 122H:ssa vetolenkki on kiinni putken päässä. Toisissa tykeissä taas se vetolenkki on niiden tukijalkojen päässä ja ne tukijalat pitää laskea maahan ja levittää ennen ampumista. Muuten ihan hyvä kysymys, mutta nyt kannattaa tajuta, että kuinka massiivisia ne mainitsemasi tukijalat ovat.

 

[SJ]

Niin, tuossa oli aikaisemmin juttua tuosta tykin naamioimisesta, niin nykyäänhän siitä naamioinnista päättää pitkälti tämä kennosysteemi: http://www.kennotech.fi/index.php?k=10032 Tai sitten ne Hesco säkit. Ei vedettävä tykki niin liikkuva kuitenkaan olisi, että se ei suojausta tarvitsisi.

 

[crane]

Älkää teilatko nyt,minulla ei tykistöstä ole paljoa tietämystä.
Miksi vedettävä tykki pitää irroittaa vetoautostaan asemaan tultaessa? Eikö se olisi nopeampaa pitää tykki kiinni vetoautossa,laittaa vain jonkinsortin tukijalat maahan ja kun murkulat on ilmassa,autolla vetäen tykki seuraavaan asemaan.

Ainakin 122H:ssa vetolenkki on kiinni putken päässä. Toisissa tykeissä taas se vetolenkki on niiden tukijalkojen päässä ja ne tukijalat pitää laskea maahan ja levittää ennen ampumista. Muuten ihan hyvä kysymys, mutta nyt kannattaa tajuta, että kuinka massiivisia ne mainitsemasi tukijalat ovat.

Kylläkyllä tiedän,että ne tukijalat on isot.
Mutta jos kerran ajoneuvoalustaisia tykkejä voidaan tehdä,niin miksei muuttaa perinteisen tykin konfiguraatiota siten,ettei sitä tarvi irroittaa vetoautosta ollenkaan.
Jolloin vetoauton paino toimii yhtenä tukipisteenä.

 

[SJ]

Älkää teilatko nyt,minulla ei tykistöstä ole paljoa tietämystä.
Miksi vedettävä tykki pitää irroittaa vetoautostaan asemaan tultaessa? Eikö se olisi nopeampaa pitää tykki kiinni vetoautossa,laittaa vain jonkinsortin tukijalat maahan ja kun murkulat on ilmassa,autolla vetäen tykki seuraavaan asemaan.

Ainakin 122H:ssa vetolenkki on kiinni putken päässä. Toisissa tykeissä taas se vetolenkki on niiden tukijalkojen päässä ja ne tukijalat pitää laskea maahan ja levittää ennen ampumista. Muuten ihan hyvä kysymys, mutta nyt kannattaa tajuta, että kuinka massiivisia ne mainitsemasi tukijalat ovat.

Kylläkyllä tiedän,että ne tukijalat on isot.
Mutta jos kerran ajoneuvoalustaisia tykkejä voidaan tehdä,niin miksei muuttaa perinteisen tykin konfiguraatiota siten,ettei sitä tarvi irroittaa vetoautosta ollenkaan.
Jolloin vetoauton paino toimii yhtenä tukipisteenä.

Koska sitä vetoautoa ei ole suunniteltu kestämään niitä voimia?

http://a134.idata.over-blog.com/4/22/09/08/France/Armee-de-Terre/Canon-Caesar/Des-militaires-en-Afghanistan-avec-des-canons-Caesar-de-Nex.jpg

Tuossa esim. näkyy, että ajoneuvon rungon ei todellakaan ole tarkoitus ottaa sitä rekyyliä vastaan, vaan se on tuon kanuunan tukijalkojen tehtävä.

 

[crane]

Älkää teilatko nyt,minulla ei tykistöstä ole paljoa tietämystä.
Miksi vedettävä tykki pitää irroittaa vetoautostaan asemaan tultaessa? Eikö se olisi nopeampaa pitää tykki kiinni vetoautossa,laittaa vain jonkinsortin tukijalat maahan ja kun murkulat on ilmassa,autolla vetäen tykki seuraavaan asemaan.

Ainakin 122H:ssa vetolenkki on kiinni putken päässä. Toisissa tykeissä taas se vetolenkki on niiden tukijalkojen päässä ja ne tukijalat pitää laskea maahan ja levittää ennen ampumista. Muuten ihan hyvä kysymys, mutta nyt kannattaa tajuta, että kuinka massiivisia ne mainitsemasi tukijalat ovat.

No siksi minä esitinki,että siinä tykissä pitää olla tukijalat myös,mutta toteutettuna siten ettei tykkiä tarvi irroittaa auton perästä.
Kylläkyllä tiedän,että ne tukijalat on isot.
Mutta jos kerran ajoneuvoalustaisia tykkejä voidaan tehdä,niin miksei muuttaa perinteisen tykin konfiguraatiota siten,ettei sitä tarvi irroittaa vetoautosta ollenkaan.
Jolloin vetoauton paino toimii yhtenä tukipisteenä.

Koska sitä vetoautoa ei ole suunniteltu kestämään niitä voimia?

http://a134.idata.over-blog.com/4/22/09/08/France/Armee-de-Terre/Canon-Caesar/Des-militaires-en-Afghanistan-avec-des-canons-Caesar-de-Nex.jpg

Tuossa esim. näkyy, että ajoneuvon rungon ei todellakaan ole tarkoitus ottaa sitä rekyyliä vastaan, vaan se on tuon kanuunan tukijalkojen tehtävä.

 

[iku-tykäri]

Koska sitä vetoautoa ei ole suunniteltu kestämään niitä voimia?

Jep.

Mieleeni tulee eräs tapaus Rovalta jossa 152H55 "kaivoi" itseään (tai siis liikkui taaksepäin) yli metrin vain muutaman kranaatin ammuttuamme. Hyvä fiilis kun monta tonnia painava tykki liikkuu ammuntojen aikana. Tykkihän oli siis asianmukaisesti asemissa ja maasto hivenen upottavaa, mutta umpijäässä.

Voi vaan kuvitella mitä tapahtuu jos tykki olisi kuorma-auton perässä kiinni. Yksi ainoa kranaatti ilmaan ja tykki on tunkenut itsensä puoli metriä vetoauton perseeseen.
No pientä liioittelua, mutta siinä on kyllä pian sekä tykki että kuorma-auto entisiä.

Pitää lisäksi muistaa että tykeillä ei voi ampua yläkoroilla jos lavettihaarat ovat kiinni. Ei taida edes olla teknisesti mahdollista saada tykkiä ampumavalmiiksi ja vaikka se onnistuisikin niin tykkimiehistön toiminta muuttuu helvetin hankalaksi. Lataaminen ynnä muu on osastoa mission impossible. Vedettäviä (152/155mm)tykkejä ei vain ole tarkoitettu käytettäväksi noin. 122H turha edes puhua hinaustavan takia.

Tarkkuus on myös yksi mikä kärsii koska tykkihän ei olisi missään "kiinni", vaan puhtaasti renkaidensa ja vetoauton varassa. Todennäköisesti jokaikinen kranu lähtisi ihan eri suuntaan kuin edellinen, kun tykki hyppisi, pomppisi ja paiskoisi itseään sekä veturia miten sattuu. Entisiä olisivat kumpikin aika pian tuollaisessa rääkissä.

Eri asia toki olisi olisi jos tykki jo alusta asti suunniteltu tuollaiseen toimintaan. Tekniset lähtökohdat olisivat kuitenkin silloinkin haastavia ellei jopa mahdottomia. Herää myös kysymys että eikö olisi tällöin helpompaa vain iskeä se tykki sinne kuorma-auton lavalla suoraan? Tulisi sekä halvemmaksi että helpommaksi suunnittelijoille&loppukäyttäjille.

BTW. Hienoa nähdä että nimimerkki kaukovittuilija tietää yhtä paljon tykistöstä kuin ilmavoimistakin.

 

[SJ]

BTW. Hienoa nähdä että nimimerkki kaukovittuilija tietää yhtä paljon tykistöstä kuin ilmavoimistakin.

Kyllä KV:lla tietoa on, mutta ehkä hieman syvyyttä ja perspektiiviä puuttuu. Mutta iän kanssa sekin korjaantuu.