Tykistö

[iku-tykäri]

Paitsi että minä puhuinkin M777 kokonaisvaltaisesta edusta, johon sisältyy uudentyyppisten ammusten lisäksi, erittäin olennaisena osana myös aseen pieni fyysinen koko, profiili ja keveys, joka mahdollstaa nopean ja näppärän asemaanajon ja helpomman piiloutumisen maastoon, vastustajan tiedustelulta ja lentokoneilta. Valtava etu, joka ei todellakaan ole saavutettavissa ostamalla mammuttimaiseen ja helposti havaittavaan K98:siin uusia ammuksia.

Höpsis.

Sekä 155K98 että M777 saadaan kumpikin yhtä hyvin ilmasuojattua ja naamioitua niin kauan kun ei ammuta. Sitten kun ammunta alkaa niin semmoinen pikkuasia kuin lämpöväreily hohkaa jokaisen tiedustelulennokin lämppäriin täydellisesti ihan tykistä riippumatta. Puhumattakaan siitä noin kymmenestä miehestä ja tykkikohtaisista romuista jotka ovat kuin tarjottimella. Siihen vielä päälle jossain lähistöllä olevat vetoautot ja kranaattitäydennystä tuovat "pommiautot" niin ei ne asemat piilossa pysy, olipa kyseessä M777 tai K98.

"Nopea ja näppärä asemaanajo" tuskin onnistuu M777:lla yhtään sen nopeammin kuin K98:lla, internetvideoiden perusteella jenkkitykki suoriutuu siitä jopa hitaammin. Se on nimittäin reilusti alle minuutti kun noheva tykkiryhmä iskee K98 asemiin. Tulivalmis se ei tietenkään ole kun kranaatit viipyvät jossain hevon kuusessa ja ampuma-arvotkin ovat jostain rillipäisestä paperinpyörittelijästä kiinni.

 

[Raveni]

Paitsi että minä puhuinkin M777 kokonaisvaltaisesta edusta, johon sisältyy uudentyyppisten ammusten lisäksi, erittäin olennaisena osana myös aseen pieni fyysinen koko, profiili ja keveys, joka mahdollstaa nopean ja näppärän asemaanajon ja helpomman piiloutumisen maastoon, vastustajan tiedustelulta ja lentokoneilta. Valtava etu, joka ei todellakaan ole saavutettavissa ostamalla mammuttimaiseen ja helposti havaittavaan K98:siin uusia ammuksia.

Höpsis.

Sekä 155K98 että M777 saadaan kumpikin yhtä hyvin ilmasuojattua ja naamioitua niin kauan kun ei ammuta. Sitten kun ammunta alkaa niin semmoinen pikkuasia kuin lämpöväreily hohkaa jokaisen tiedustelulennokin lämppäriin täydellisesti ihan tykistä riippumatta. Puhumattakaan siitä noin kymmenestä miehestä ja tykkikohtaisista romuista jotka ovat kuin tarjottimella. Siihen vielä päälle jossain lähistöllä olevat vetoautot ja kranaattitäydennystä tuovat "pommiautot" niin ei ne asemat piilossa pysy, olipa kyseessä M777 tai K98.

"Nopea ja näppärä asemaanajo" tuskin onnistuu M777:lla yhtään sen nopeammin kuin K98:lla, internetvideoiden perusteella jenkkitykki suoriutuu siitä jopa hitaammin. Se on nimittäin reilusti alle minuutti kun noheva tykkiryhmä iskee K98 asemiin. Tulivalmis se ei tietenkään ole kun kranaatit viipyvät jossain hevon kuusessa ja ampuma-arvotkin ovat jostain rillipäisestä paperinpyörittelijästä kiinni.

Edellä mainittujen seikkojen johdosta 3-4 patteria telatykkejä voisi tuoda merkittävästi lisää tulivoimaa iskevän portaan taisteluun.

 

[SJ]

Paitsi että minä puhuinkin M777 kokonaisvaltaisesta edusta, johon sisältyy uudentyyppisten ammusten lisäksi, erittäin olennaisena osana myös aseen pieni fyysinen koko, profiili ja keveys, joka mahdollstaa nopean ja näppärän asemaanajon ja helpomman piiloutumisen maastoon, vastustajan tiedustelulta ja lentokoneilta. Valtava etu, joka ei todellakaan ole saavutettavissa ostamalla mammuttimaiseen ja helposti havaittavaan K98:siin uusia ammuksia.

Höpsis.

Sekä 155K98 että M777 saadaan kumpikin yhtä hyvin ilmasuojattua ja naamioitua niin kauan kun ei ammuta. Sitten kun ammunta alkaa niin semmoinen pikkuasia kuin lämpöväreily hohkaa jokaisen tiedustelulennokin lämppäriin täydellisesti ihan tykistä riippumatta. Puhumattakaan siitä noin kymmenestä miehestä ja tykkikohtaisista romuista jotka ovat kuin tarjottimella. Siihen vielä päälle jossain lähistöllä olevat vetoautot ja kranaattitäydennystä tuovat "pommiautot" niin ei ne asemat piilossa pysy, olipa kyseessä M777 tai K98.

"Nopea ja näppärä asemaanajo" tuskin onnistuu M777:lla yhtään sen nopeammin kuin K98:lla, internetvideoiden perusteella jenkkitykki suoriutuu siitä jopa hitaammin. Se on nimittäin reilusti alle minuutti kun noheva tykkiryhmä iskee K98 asemiin. Tulivalmis se ei tietenkään ole kun kranaatit viipyvät jossain hevon kuusessa ja ampuma-arvotkin ovat jostain rillipäisestä paperinpyörittelijästä kiinni.

Edellä mainittujen seikkojen johdosta 3-4 patteria telatykkejä voisi tuoda merkittävästi lisää tulivoimaa iskevän portaan taisteluun.

Jos ne on moderneja tai modernisoituja, niin nuo saattaisivat riittää, mutta jos ne ovat vanhoja ja modernisoimattomia, niin sitten pitäisi olla patteristoja.

 

[Samses]

Koska sitä vetoautoa ei ole suunniteltu kestämään niitä voimia?

Eri asia toki olisi olisi jos tykki jo alusta asti suunniteltu tuollaiseen toimintaan. Tekniset lähtökohdat olisivat kuitenkin silloinkin haastavia ellei jopa mahdottomia. Herää myös kysymys että eikö olisi tällöin helpompaa vain iskeä se tykki sinne kuorma-auton lavalla suoraan? Tulisi sekä halvemmaksi että helpommaksi suunnittelijoille&loppukäyttäjille.

BTW. Hienoa nähdä että nimimerkki kaukovittuilija tietää yhtä paljon tykistöstä kuin ilmavoimistakin.

Ja näinhän on tehtykin, eli asennettu tykkejä kiinteästi kuorma-autoalustalle. Caesar esimerkiksi.

En tajua tykistöstä itse muuta kuin että poterot on meidän kiväärimiesten syytä kattaa tai muuten tulee kranaatinsirpaleita sisään, mutta kuvittelisin että tällainen konstruktio (tykki kiinteästi kuorma-autoalustalla) voisi olla ihan passeli Suomeenkin. Pääsee kaikkialle minne vedettävän tykin vetoautokin pääsee, nopea asemanvaihto ja tulivalmius, ja hintakin voisi olla edullisempi kuin psroidulla telatykillä.

 

[kimmo.j]

Ruotsalaisten Archer juuri mitä tilataan jos halutaan tuollainen laite. Hinta on ilmeisesti samaa luokkaa kuin teloilla kulkevien kilpailijoiden.
Ranskalaisten Caesar on ilmeisesti halvempi, mutta ei tarjoa suoja samoissa määrin ja vaatii isomman miehistön. Kuitenkin parannusta tulee vain liikkuvuudessa vs perinteinen vedettävä tykistö. Missään muussa ei liene sitten parempi, no ehkä johdettavuudessa.

 

[SJ]

Ruotsalaisten Archer juuri mitä tilataan jos halutaan tuollainen laite. Hinta on ilmeisesti samaa luokkaa kuin teloilla kulkevien kilpailijoiden.
Ranskalaisten Caesar on ilmeisesti halvempi, mutta ei tarjoa suoja samoissa määrin ja vaatii isomman miehistön. Kuitenkin parannusta tulee vain liikkuvuudessa vs perinteinen vedettävä tykistö. Missään muussa ei liene sitten parempi, no ehkä johdettavuudessa.

Ellen nyt muista totaalisen väärin, niin joskus näin mainittavan Archerin hinnaksi 25 miljoonaa (tähän epäilemättä vaikuttaa valmistusmäärät). Ilmeisesti euroja, koska noita ei juuri ole mennyt muualle, kuin euromaihin. Ja jos samalla PzH-2000 oli uutena jossakin vaiheessa 4,5 miljoonaa, niin hinta tuskin on noussut niin paljoa, etteikö se olisi kilpailukykyinen, erittäin kilpailukykyinen jopa. Caesar:n hinnaksi mainitaan myös 4,5 miljoonaa, ja hinta on vain muutaman vuoden vanha. Se ei ominaisuuksiltaan ole mitenkään ihmeellinen kun paljon automatiikkaa puuttuu, mutta toisaalta onhan siinä silloin huomattavasti vähemmän liikkuvia osia, joten systeemin pitäisi olla kohtuullisen luotettava. Miehistöksi uskoisin riittävän varusmiehet, Archerissa (ja PzH-2000:ssa) melkein pitää olla ammattilainen, jos ei muualla niin korjaamolla. Suoja on toki heikompi, mutta kantama voi kompensoida tätä.

 

[Peiper]

Itse pitäisi parhaana suojana liikkuvuutta, joka varmaan ihan kohtuullisen hyvä kaikissa vaihtoehdoissa, pidän siis itse panssarointia toissijaisena suojana.

 

[SJ]

Itse pitäisi parhaana suojana liikkuvuutta, joka varmaan ihan kohtuullisen hyvä kaikissa vaihtoehdoissa, pidän siis itse panssarointia toissijaisena suojana.

Panssarointi on epäilemättä toissijainen suoja, mutta käytänössä se olisi silti hyvä olla. Siis samaan tapaan, kun maastokuorma-autossa tarvitaan panssarointia. Ei se pakollinen ole, mutta henkilökunta ja toimintakuntoiset autot saattaisivat käydä vähiin pitkässä juoksussa.

 

[Peiper]

Itse pitäisi parhaana suojana liikkuvuutta, joka varmaan ihan kohtuullisen hyvä kaikissa vaihtoehdoissa, pidän siis itse panssarointia toissijaisena suojana.

Panssarointi on epäilemättä toissijainen suoja, mutta käytänössä se olisi silti hyvä olla. Siis samaan tapaan, kun maastokuorma-autossa tarvitaan panssarointia. Ei se pakollinen ole, mutta henkilökunta ja toimintakuntoiset autot saattaisivat käydä vähiin pitkässä juoksussa.

Kyllähän sirpalesuojausta on hyvä olla, en minä sitä kiellä.

 

[SJ]

Itse pitäisi parhaana suojana liikkuvuutta, joka varmaan ihan kohtuullisen hyvä kaikissa vaihtoehdoissa, pidän siis itse panssarointia toissijaisena suojana.

Panssarointi on epäilemättä toissijainen suoja, mutta käytänössä se olisi silti hyvä olla. Siis samaan tapaan, kun maastokuorma-autossa tarvitaan panssarointia. Ei se pakollinen ole, mutta henkilökunta ja toimintakuntoiset autot saattaisivat käydä vähiin pitkässä juoksussa.

Kyllähän sirpalesuojausta on hyvä olla, en minä sitä kiellä.

Wiki mainitsee, että noita on lähetetty Afganistaniin lisäpanssaroituna. Vissiin se Unimog -alusta on panssaroitavissa jälkeenpäinkin.

 

[koponen]

Kanuuna-teknikaaleja...

Sitten jos ja kun on edellytykset asekohtaiseen hajauttamiseen, pyöräalustainen 52-kanuuna on loistava kapine. Toisaalta, samoissa oloissa vedettävä kalusto on hyvää, ja vaikkapa AMOS/NEMO-laveteille loistavat käyttömahdollisuudet.

Itse kuvittelisin, että epäsuoran tulen toiminnassa on nopean muutoksen aika osana maavoimien taistelutavan kehittämistä. Aseella ja lavetilla on oma merkityksensä siinä, mutta kunhan putkia ja a-tarviketta on riittävästi (so. paljon), on uskottava tulenkäyttö jatkossakin mahdollista.

 

[Museo]

Siis mitä hittiä, eikös M777 ole alunperin brittitykki, BAE:n kehittämä? Ei kaikki aseet ole jenkki- tai ryssä-aluperää. Ei likimainkaan.

Alkuperäinen kehittäjä taisi olla Vickers Shipbuilding and Engineering. Yrityskauppojen ja onnistuneiden vientiponnisteluiden ansiosta kokoonpano tapahtuu nykysin lisenssillä jossain Mississippissä ja ilman lisenssiä Singaporessa...

 

[juhapar]

Siis mitä hittiä, eikös M777 ole alunperin brittitykki, BAE:n kehittämä? Ei kaikki aseet ole jenkki- tai ryssä-aluperää. Ei likimainkaan.

Alkuperäinen kehittäjä taisi olla Vickers Shipbuilding and Engineering. Yrityskauppojen ja onnistuneiden vientiponnisteluiden ansiosta kokoonpano tapahtuu nykysin lisenssillä jossain Mississippissä ja ilman lisenssiä Singaporessa...

Siis alunperin brittien kehittelemä tykki. Niin kuin muistelinkin.

 

[Iso-Mursu]

Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla

Keväällä 1990 suomalainen
valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T-
72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta
näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen,


-Lähde Panssariseminaari 2013-

BM-27 Uragan= 9P140 olisi ollut mielenkiintoinen hankinta 90-luvulla.

Puhumattakaan laajemmista telatykkihankinnoista.

 

[SJ]

Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla

Keväällä 1990 suomalainen
valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T-
72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta
näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen,


-Lähde Panssariseminaari 2013-

BM-27 Uragan= 9P140 olisi ollut mielenkiintoinen hankinta 90-luvulla.

Puhumattakaan laajemmista telatykkihankinnoista.

Joo, 2S5:sta jos olisivat saaneet enemmän hankittua, niin sitten meilläkin voisi katsoa olevan telatykistöä.

 

[Iso-Mursu]

Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla

Keväällä 1990 suomalainen
valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T-
72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta
näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen,


-Lähde Panssariseminaari 2013-

BM-27 Uragan= 9P140 olisi ollut mielenkiintoinen hankinta 90-luvulla.

Puhumattakaan laajemmista telatykkihankinnoista.

Joo, 2S5:sta jos olisivat saaneet enemmän hankittua, niin sitten meilläkin voisi katsoa olevan telatykistöä.

Harmi kun idästä ei saa enää ostaa

 

[SJ]

Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla

Keväällä 1990 suomalainen
valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T-
72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta
näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen,


-Lähde Panssariseminaari 2013-

BM-27 Uragan= 9P140 olisi ollut mielenkiintoinen hankinta 90-luvulla.

Puhumattakaan laajemmista telatykkihankinnoista.

Joo, 2S5:sta jos olisivat saaneet enemmän hankittua, niin sitten meilläkin voisi katsoa olevan telatykistöä.

Harmi kun idästä ei saa enää ostaa

Nykymarkkinoilla tuskin kannattaakaan. Meinaan, että käytettyä on saatavilla ja ihan varmasti halvemmalla. Toinen juttu tuosta 2S5:sta, että sillä on kantamaa suunnilleen saman mitä jenkkien M198:ssa, mutta saavuttaakseen sen se tarvitsee 54 kaliberimitan putken, kun M198:ssa on vain 39 kaliberin putki. Telahaupitsissa tuo ei varmaankaan ole ongelma, ja vedettävän tykin kanssa tullaan toimeen, mutta tuosta varmaan voi vetää johtopäätöksiä metalurgian tasosta ja kysyä muutamia kysymyksiä putken kestosta. Myöskin tuossa pitää miettiä, että mitä erikoisammuksia halutaan käyttää. 155:lle on enemmän tarjontaa.

 

[Iso-Mursu]

Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla

Keväällä 1990 suomalainen
valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T-
72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta
näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen,


-Lähde Panssariseminaari 2013-

BM-27 Uragan= 9P140 olisi ollut mielenkiintoinen hankinta 90-luvulla.

Puhumattakaan laajemmista telatykkihankinnoista.

Joo, 2S5:sta jos olisivat saaneet enemmän hankittua, niin sitten meilläkin voisi katsoa olevan telatykistöä.

Harmi kun idästä ei saa enää ostaa

Nykymarkkinoilla tuskin kannattaakaan. Meinaan, että käytettyä on saatavilla ja ihan varmasti halvemmalla. Toinen juttu tuosta 2S5:sta, että sillä on kantamaa suunnilleen saman mitä jenkkien M198:ssa, mutta saavuttaakseen sen se tarvitsee 54 kaliberimitan putken, kun M198:ssa on vain 39 kaliberin putki. Telahaupitsissa tuo ei varmaankaan ole ongelma, ja vedettävän tykin kanssa tullaan toimeen, mutta tuosta varmaan voi vetää johtopäätöksiä metalurgian tasosta ja kysyä muutamia kysymyksiä putken kestosta. Myöskin tuossa pitää miettiä, että mitä erikoisammuksia halutaan käyttää. 155:lle on enemmän tarjontaa.

Totta tuokin puoli. Mietin vain että saisiko vielä halvemmalla

 

[miheikki]

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85100/Yli-Pyky_HJ.pdf?sequence=1

OPERATIIVISEN TULENKÄYTÖN AMPUMATARVIKKEET
Kandidaatintutkielma
Huhtikuu 2012

AVAINSANAT
Operatiivinen tulenkäyttö, kuorma-ammukset, hakeutuvat ammukset, hakeutuvat tytärkranaatit, erikoisammukset, ampumatarvikkeet

 

[SJ]

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85100/Yli-Pyky_HJ.pdf?sequence=1

OPERATIIVISEN TULENKÄYTÖN AMPUMATARVIKKEET
Kandidaatintutkielma
Huhtikuu 2012

AVAINSANAT
Operatiivinen tulenkäyttö, kuorma-ammukset, hakeutuvat ammukset, hakeutuvat tytärkranaatit, erikoisammukset, ampumatarvikkeet

Jotenkin tuntuu, että tuossa on lipsahtanut väärät kantamatiedot K98:lle tai sitten ne huhut putkien suuresta kulumisesta ovat totta. Sitä vaan ihmettelen, että nuo kantama tiedot ovat kuin suoraan M198:n vastaavista kopioidut.