Siirretäänpä keskustelun keskipiste paperihommista raskaaseen rautaan eli oikeisiin tykistöhommiin.
Keskustelussa on toivottu uushankintoina mm. M198 vedettävän kaluston hankkimista jenkeistä. Kysyn vain että minkä ihmeen takia? Ainoa plussa minkä minä kyseisestä hankinnasta löytäisin on kantaman hienoinen lisääntyminen verrattuna 122H/152H kalustoon. Ehkä lisäksi voisi laskea myös läntisten äly- ja kuorma-ammusten käytön mahdollistamisen plussaksi.
Miinuspuolelle tulee se ikävä fakta että kyse on VEDETTÄVÄSTÄ kalustosta. Aikoinaan jo Susiykköseen kirjoittelin samasta aiheesta, mutta koska olen nyt vauhdissa, pää kylmänä ja munat lämpimänä tai toisin päin, kerrattakoon kylmät faktat:
Vedettävä tykistö ei ehdi siirtyä vastatykistön alta pois. Se on mahdotonta koska tykin saaminen kuljetuskuntoon kuorkin perään kestää liikaa, yleensä vähintään 5 minuuttia. Vanjalla on käytössään valtava määrä vastatykistötutkia, jotka ovat vieläpä helevetin hyviä, ynnä muuta tykistötiedusteluun käytettävää välineistöä. Heillä on käytössään myös valtava määrä vastatykistötoimintaan kelpaavaa raketinheittimistöä, kuten Smerch ja Uragan, ja tietenkin normiputkitykistöä, tykistöohjuksia ja risteilyohjuksia unohtamatta.
Voitte kuulkaa uskoa että he saavat toimitettua rautaa meikäläisen tykistön asemiin alle viiden minuutin. Jos patteri on ajokunnossa silloin, kuolo korjaa.
Tästä seuraakin seuraava fakta: Vedettävän tykistöpatterin on melkein pakko ottaa vastatykistön keskitys vastaan asemissa, linnoitetuissa sellaisissa. Muistaakseni jokaista patteria kohti oli sodanaikana jyvitetty työkone, todennäköisimmin traktorikaivuri. Onnekkaimmat saavat hetkellisesti jopa enemmän. Tykille saadaan montut ja/tai suojavallit, ehkä miehistölle ja ammuksillekin jonkinlainen isompi suoja ja tosi hyvällä säkällä patterin kuorma-autotkin saavat jotakin suojaa (tai ehkä ne vain ajetaan suojaan jonnekin rintaman kymmeniä kilometrejä rintaman taakse, en tiedä).
Tällaisissa asemissa vedettävä tykistö sietää vastatykistön kuritusta melko hyvin, jos ei ihan kohdalle satu osumaan (älyammukset osuvat toki silloinkin). Ongelmaksi muodostuu sellainen ikävä fakta että vihulainen käyttänee massiivisia määriä rypäleammuksia vastatykistötoiminnassaan. Kuvitelkaa sellainen tilanne että tykistöpatteri kököttää sievästi linnoitetuissa asemissaan ja ympärille on satanut tuhansittain/kymmenin tuhansittain rypäleammuksia, sekä miehistöä että ajoneuvoja vastaan tarkoitettuja. Vaikka tykit ja miehistöt olisivatkin täysin ehjiä, niin miten se tykistöpatteri siirtyy seuraaviin asemiin tukemaan varmasti erittäin liikkuvia sotatoimia? Miten se tykistöpatteri saa lisää ampumatarvikkeita? Yksittäinen mies liikahtaa pois asemista, jalka osuu sirotteisiin ja jätkä räjähtää kilon kappaleiksi. Ammuskuorma-auto koittaa tuoda täydennystä, ajaa siroitteeseen ja räjähtää kilon kappalaleiksi.
Muistini mukaan jokaista tykistöpatteristoa kohti on sodan aikana jyvitetty pioneerijoukkue, eli pioneeriryhmä per patteri. Nämä pystyivät rastikoulutusta antaneen pioneerilutin mukaan raivaamaan vain yhden kolmasosan asemiin ammutuista rypäleaseista pois. Siinäkin lienee puhdasta propagandalisää mukana. Kyseinen luti vielä painotti että suurin raivausvastuu on tykkiryhmillä itsellään. Just vittu joo. Opettivat esimerkiksi että kiinnittämällä pitkään naruun painava mötikkä, heittämällä mötikkää ja sitten narusta vetämällä räjäytetään matkalla olevat sirotepommit. Just vittu joo. Se varmaankin auttaa paljon kun yksikin mina/pommi jää huomaamatta, niin sekä mies että kuorma-auto räjähtävät pillun päreiksi. Jos patteri saa niskaansa siroitteita, niin se patteri on toimintokelvoton ja vieläpä aika helvetin pitkän aikaa. Ammuksia ei saada, kuten ei muutakaan huoltoa, ja liikkumaankaan ei päästä. Ehkä ne venäläiset tulevat ihan puhdasta hyvyyttään sitten huutelemaan (kun ovat vallanneet alueen) että haluatteko te tykärit voita sen leipänne päälle?
Tykkien hajauttaminen on toki yksi tehokas ja melko halpakin keino vähentää vastatykistön tehokkuutta. Tykkikohtaiset päätteet ja GPS-paikantimet ovat ihan jees, ei siinä mitään, mutta kyllä naapurilla riittää sitä volyymia ampua vaikka kymmenen tuhatta rypäleammusta yhden ainoan tykin ympärille, jos niikseen tulee. Myös patterin lähipuolustus kärsii kun tykit ovat hajallaan, mitään koottua puolustusta on vaikeampi järjestää. Toki ainakin 155K patterissa jokaisella tykillä on itko "selustanvarmistusaseena", joten ihan aseettomana ei olla. 155K-patterilla taisi olla kymmenen itkoa käytössään kokonaisuudessaan, ja tokihan 155K kalusto toimii jo hajautetusti, jokaisen tykin väli on vähintään 50 metriä, teoriassa vaikka kilometrejä. Vanhemmat ryssäntykit on jaoksissaan kiinni eli kaikkien kolmen tykin on oltava näköyhteydessä samaan pisteeseen, mutta jos näille nyt saataisiin niitä moderninpiä vermeitä niin ehkä pientä toivoa olisi. Vanhemmassa kalustomallissahan jaoksen/patterin laitimmaiset tykit ovat myös valmiita suora-ammuntoihin, jos ja kun verenhimoinen ryssän moottoroitu jalkaväki rynnii asemiin. 122H kalustolla oli onteloammuksiakin ihan tätä tarkoitusta varten, mutta eivät ne moderneihin TST-panssareihin tehonneet. 155K kalustolla suora-ammunnat ovat sikäli vaikeita että ainakaan minun aikanani sodan ajan varustukseen ei kuulunut tykkikohtaisia suuntauslaitteita tai tähtäinkaukoputkia. Siis ainoa keino millä 155K98 ampuu ison rähinän aikana suorasuuntausta, on tähystämällä putken läpi. Vittu just joo. Kyllähän tykissä paikka olisi kyseisille varusteille, mutta kun eivät kuulu sodanajan varustukseen.
Niin nyt päästäänkin pitkän paskanjauhannan läpi asiaan eli VEDETTÄVÄN TYKISTÖN LISÄHANKINTOIHIN EI TULE UHRATA EUROAKAAN!! Vaikka joku M198 onkin tykkinä suorituskykyisempi kuin 122H63, niin eipä siitä juuri lisäarvoa maanpuolustukselle saada.
Sen sijaan kaikki tykistön tulevat uushankinnat on keskitettävä ITSELIIKKUVAAN KALUSTOON. Ihan sama onko se kalusto teloilla vai pyörillä, se tulee pääsemään vanjan vastatykistötulen alta pois toisin kuin vedettävä kalusto. Se hikisinkin päivitetty M109 on oikeassa sodassa hyödyllisempi kuin kokonainen patteri vaikkapa 122mm haupitseja. En tarkoita että 122H olisi paska ase, päinvastoin. Siinä on veli venäläisillä sattuneet kaikki taivaankappaleet kohdilleen kun ovat kyseistä tykkiä suunnitelleet. Loistava ase, helppo käyttää, helppo huoltaa, helppo ampua ja verrattaen nopea laittaa ampuma/kuljetuskuntoon. Minä olen käyttänyt kyseistä asetta ja voin vannoa kaiken tämän käsi raamatulla.
Se on kuitenkin vedettävä ase, ja vedettävät tykit eivät pärjää itseliikkuville siinä tärkeimmässä eli TAISTELUNKESTÄVYYDESSÄ. Minkäänlaiset vedettävän tykistön lisähankinnat, vaikkapa ne M198:t, ovat puhdasta rahanhaaskausta.
Joka ikinen tykistölle liikenevä euro on laitettava omalla voimalla liikkuvan tykkikaluston hankkimiseen, koska ne ovat ampuma- ja kuljetuskunnossa huomattavasti nopeammin kuin vedettävät vastineensa. 155K98 kalustoa ei tarvitse hankkia yhtään lisää vaikka se 750 000 euron hintalapullaan onkin selvästi halvempi kuin joidenkin piruparkojen himoitsema M777. Niin, sanottakoon muuten edelleen se fakta että eniten pahaa kyseisestä 155K98 tykkimallista puhuvat ne jotka eivät ole kyseistä tykkiä koskaan nähneetkään. Onhan se lievästi insinöörien huimien ideoiden raiskaama, erityisesti lukon ja palautuslaitteen osalta (oi miksi eivät kopioineet kumpaakin venäläisiltä???), mutta edelleen kyseinen tykki on myös se jolla minä henkilökohtaisesti mieluiten lähtisin sotaan. Enkä ihan varmasti ole tykkimiehistöjen keskuudessa ainoa. Sitä käyttäessä ei tule hiki, se on nopeasti asemissa ja asemista pois (vedettävän tykistön mittareilla) ja se on myös suorituskykyisin kaikesta meillä olevasta putkitykistöstä. Etenee myös yllättävän hyvin puhtaassa lumihangessa omalla voimallaan, joten kyllä sekä voimaa että vääntöä riittää. Hanskatkin sai kuivaksi pakoputken lähistöllä talvisaikaan mikäli pakokaasut eivät haitanneet. Aamen, vittu saatana.
Toki olisi suotavaa hankkia tykistölle myös älyammuksia, kuten Excalibur ja BONUS. Tiedän ihan mainoslehtisiä lukemallakin että kyseiset ammukset ovat kaiken sen rahan väärti (mitä ne ikinä maksavatkaan). Perinteiset ammukset, olivatpa ne sitten herkkänä tai jäykkänä ammuttuja, ovat kuitenkin suhteellisen tehoton tapa vaikuttaa varsinkin hyvin suojattuihin tai pistemaaleihin.
Lisätehoja toki saadaan irti myös käyttämällä herätesytyttimiä. Itse muistan ammutun sekä mekaanisia että digitaalisia herätesytyttimiä. Jos tässä nyt luetellaan muitakin ammuttuja kranaattityyppejä, niin sinne sisältyi niin perävirtauskranuja kuin normaalejakin, lisäksi sekä jotain sakemannien kuorma-ammuksia (DM662jotakin?) että harjoituskuorma-ammuksia. Noita kyseisiä kuorma-ammuksiahan pitäisi sisältyä valmiusprikaatin tykistöpatteristön ammuksiin noin 30%. Muistaakseni niistä näkyi ammuttaessa valo perseessä, toivottavasti ei näkyisi vihulaiselle asti. Turha toivo, just vittu joo.
Ja kaiken tämän kirjoitin humalatilan ollessa päällä. Selvinpäin minähän olen suoranainen jumala. Baikalille terveisiä, älä vilustu näillä keleillä.