Tykistö

Viimeksi kirjoittanut tänne 28.2 joten lienee häipynyt, veti herne nenään kun huomautettiin kuvien koosta. Jos on joku insinööri tai vastaava kutn luulen niin ihme tyyppi jos ei osaa kuvia pienentää kun jopa minäkin osaan peruskoulupohjalla.

Ottaen huomioon @veeteetee ainutlaatuisen kontribuution tälle palstalle, niin en voi kuin ihmetellä tapaa ja henkeä, jolla tästä kuvakokoasiasta on hänelle palautetta annettu. Mukaan lukien ylläoleva väheksyvä ja jopa henkilöönkin menevä tyyli.

Hän on tehnyt valtavan määrän työtä tuodakseen asioita esille ja kaikkien saataville niin kirjoitetussa kuin kuvallisessa muodossa. Ehkäpä tuo vaadittu kuvanmuokkausruljanssi kaiken päälle oli hänelle pisara liikaa, varsinkin kun se palaute on tullut lähinnä vittuilun muodossa. Sääli jos menetimme hänet.
 
Ei se kuvien pienentäminen mitään tykistötekniikkaa tai avaruustiedettä ole. Ilmeisesti viitsimisestä kiinni. Sietääkin vittuilla semmoisesta.
 
Ei se kuvien pienentäminen mitään tykistötekniikkaa tai avaruustiedettä ole. Ilmeisesti viitsimisestä kiinni. Sietääkin vittuilla semmoisesta.
Niin ja eikä se ollut mitään etsimällä etsittyä., joten en sikäli pitäisi edes vittuiluna. TomTom aka maksaja kertoi, että kun porukka latailee ko. sivuja tuhansittain niin menee melkoisesti kaistaa. Verrattuna siihen, että olisi upotettu linkki johonkin kuvanjakopalveluun.
 
Venäjä ei ole koskaan niin heikko kuin se heikoimmillaan näyttää eikä niin vahva kuin se vahvimmillaan näyttää.
Tämä sitaatti on Otto von Bismarckin ehtymättömästä varastosta osuvia sitaatteja. Yritin etsiä alkuperäistä lausuntoa/kirjoitusta, mutta en löytänyt sitä helpolla.
Bismarck oli 1920-luvun Saksan suuri sankari hävityn maailmansodan jälkeen. Hänen puheistaan sekä kirjoituksista koottiin kirjasarja, jossa on vaatimattomat 19 osaa. Niistä sopii etsiä kun nyt monilla olisi aikaakin. Jos siis opuksia jostain löytyisi. Yksi tai useampi hänen itsensä kirjoittama osa on meillä ollu harvinaista divarikamaa nimeltään jotain "Erinnerung und Gedanke" tai sinnepäin.

Miksi Bismarck sitten näin sanoi: Hänellä oli hyvä syy. Venäjä kävi voittoisan Turkin sodan kuten meilläkin muistetaan. Euroopan kehitys oli vuosisatoja perustunut tasavahvojen valtioiden keskinäiseen kilpailuun mutta nyt pelättiin Venäjän vahvistuvan liikaa. B ryhtyi yhden miehen YK:ksi tai ETYJ:ksi, koska Saksalla ei ollu Kaakkois-Euroopassa mitään etuja ajettavanaan. Venäjältä riistettiin voiton hedelmät eikä se saanut yhteyttä Välimerelle. Lopputuloksena oli kuitenkin Venäjän ymmärrettävä katkeroituminen Saksalle joka johti ensin lähentymiseen Ranskan kanssa ja lopulta Ympärysvalloiksi kutsuttuun sotaliittoon.

Bismarck piti muistelmissaan Venäjän turhan kovakouraista hillitsemistä uransa suurimpana virheenä, josta ei Saksalle ollut kuin haittaa. Muistuttaa tuttua tarinaa tappelun väliin menevästä sivullisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Osa 2: hyvää pohdintaa 122 H 63 korvaajasta
Hyvä että bongasit oheisen kirjoituksen. Lienee tarkoitettu etupäässä muille kun suomalaisille koska useimmat asiat on MpNetistäkin tuttuja. CF ei tosin selvästikään ole tykkimies.

Tosin kun blogissa väitetään, ei 122 H63 ollut tullessaan ainoa eikä eka moderni kenttätykkimme. Sitä ennen tuli 130 K54. joka toki oli teknisiltä ratkaisuiltaan vanhanaikainen mutta saapuessaan meille maailman pisimmälle kantava kenttätykki. Olimme myös vaihtaneet 105 H37 kalustolle uudet Boforsin putket, jolla tämäkin kalusto oli 1960-luvun alussa ihan ajanmukainen.

Samoja asioita miettivät toiset työkseenkin, mutta tykkiä ei välttämättä korvata uudella tykillä, kuten täällä on jo tullut esiin. Osa esitetyistä maailmalta löytyvistä mahdollisista korvaaja-aseista on kanuunoita joiden maalit on useinmiten ihan muualla. Atarvikeiden kustannuksiin kirjoitus ei ota mitään kantaa. Sehän on pääosa kuluista kun tykistöämme uusitaan, ainakin johonkin muuhun kaliberiin kun 155 mm. Räjähdysaineen määrä ei määrittele kranaatin tehoa. Tässä suhteessa "tehokkain" oli II MS aikana Katjustka-raketinheittimen kaminantorvesta tehty raketti täynnä räjähdysainetta. Lopussa omitusta pohdintaa sekapatteristoista ja vaikeuksista löytää tuliasema-alueita. Viimemainittu lienee käännetty jostain ulkomaisesta lähteestä.

Ei-tykkimiehen laaja artikkeli sisältää väistämättä väärinymmärryksiä, kuten täysympyräsektorin perustelu pst:llä yllättäen ilmaantuvan vihollisen varalta. Todellisuudessahan etu tulee valmiudesta ampua yläkulmilla ilman viivettä joka suuntaan. Puutteistaan huolimatta hyvä katsaus, mitä pienempien kaliberien tykkikalustoa maailmalta löytyy. Erityisesti kiitosta ansaitsee mainio kuvitus.
 
Viimeksi muokattu:
Korpraali Friskin Tykistö-blogisarjan osa #3. Mukaan bongattu tämä hieno kuva viime vuoden keväältä suorasuuntauksella ampuvasta K9 Moukarista. On se komea:


 
Korpraali Friskin Tykistö-blogisarjan osa #3. Mukaan bongattu tämä hieno kuva viime vuoden keväältä suorasuuntauksella ampuvasta K9 Moukarista. On se komea:



There has been speculation that the first K9s would replace the 122PSH74, but that seem unlikely for a number of reasons. To begin with, the role of the 122PSH74 is squarely tactical fires, it is in essence a mobile D-30 that provide some cover to the crew. Granted if the battlegroups have the equipment, their artillery batteries could be allocated operational fire missions, but permanently allocating the most powerful guns available to the Finnish Army to individual reinforced battalions does not seem to guarantee the greatest use of them, and fits poorly with the concept of modularity found in the Finnish artillery doctrine.

Kun itse esitin että 122PSH74 ei kannattaisi hävittää koska siinä ei ole mitään vikaa juuri taktisen tason tulitukena ja on toiminut hyvin mm Ukrainassa täällä väitettiin että sulattoon menee.
 
There has been speculation that the first K9s would replace the 122PSH74, but that seem unlikely for a number of reasons. To begin with, the role of the 122PSH74 is squarely tactical fires, it is in essence a mobile D-30 that provide some cover to the crew. Granted if the battlegroups have the equipment, their artillery batteries could be allocated operational fire missions, but permanently allocating the most powerful guns available to the Finnish Army to individual reinforced battalions does not seem to guarantee the greatest use of them, and fits poorly with the concept of modularity found in the Finnish artillery doctrine.

Kun itse esitin että 122PSH74 ei kannattaisi hävittää koska siinä ei ole mitään vikaa juuri taktisen tason tulitukena ja on toiminut hyvin mm Ukrainassa täällä väitettiin että sulattoon menee.
Joo, tuo on hyvin kirjoitettu blogissa, että ensinnäkin PSH74 on ihan eri käyttötarkoituksen järjestelmä kuin Moukari. Taktinen, oman osaston joukkojen tukeen. En tiedä järjestelmien uusimisen hinnasta, mutta 122 H 74 ei sinällään vanhene, a-tarvikkeet vanhenevat. Niitä voi lämmittää jatkokäyttöön ostamalla a-tarvikkeita lisää. Meikäläiseltä vahva peukutus PSH 74 kaluston pitämisessä rivissä. Varaosaa löytyy kyllä.
 
Joo, tuo on hyvin kirjoitettu blogissa, että ensinnäkin PSH74 on ihan eri käyttötarkoituksen järjestelmä kuin Moukari. Taktinen, oman osaston joukkojen tukeen. En tiedä järjestelmien uusimisen hinnasta, mutta 122 H 74 ei sinällään vanhene, a-tarvikkeet vanhenevat. Niitä voi lämmittää jatkokäyttöön ostamalla a-tarvikkeita lisää. Meikäläiseltä vahva peukutus PSH 74 kaluston pitämisessä rivissä. Varaosaa löytyy kyllä.

Kyllä, rivissä niin kauan kuin korvaaja on hankittu.

Tuossa mainitaan CAESAR suosikkina, ikävää jos Patria ei kykene järki hintaan kierrättämään K98 putkia pyörille.
 
Tuossa mainitaan CAESAR suosikkina, ikävää jos Patria ei kykene järki hintaan kierrättämään K98 putkia pyörille.
Ilmeisesti Patria arvioi tuon projektin hinnaksi 100 miljoonaa euroa, jossa K98:t laitettaisiin pyörille. Tässä ketjussa on aiheesta puhuttu viime vuonna.
 
Kyllä, rivissä niin kauan kuin korvaaja on hankittu.

Tuossa mainitaan CAESAR suosikkina, ikävää jos Patria ei kykene järki hintaan kierrättämään K98 putkia pyörille.
M777 -ylijäämäostos olisi kyllä taas yksi vuosisadan kaappaus, mutta tuskin tulee tapahtumaan. Jokin CEASAR-ratkaisu, jossa kokoonpano Suomessa, voisi olla hyvä ratkaisu.

Pidin ajatuksesta, jossa Porilaisilla olisi ARCHER-tyyppinen pyöräalustalla liikkuva orgaaninen tykistö.

Toivottavasti Moukari optio käytetään täysimääräisesti.

Frisk näytti olettavan - kuten kai yleisesti oletetaan - että moottorisoidut taisteluosastot molemmat laitetaan kohta luiskaan. Mutta miksi kahdesta motista ei rakennettaisi yhtä uutta eli kolmatta mekkiä? 29:n Leo 2A4:n kunnostaminen ihan vaikka A4FIN -moodiin jossa putki säilyy mutta muuten peruskunnostetaan ja laitetaan järjestelmät ajan tasalle ei maksa maltaita.
Silloin Friskin kaavailema 36 moukaria ei riittäisi kolmelle taisteluosastolle, tai sitten se olisi 12 per osasto.

Milloin moottoroitujen taisteluosastojen kohtaloa seuraavan kerran mietitään? Oliko jossain ilmatorjuntavitjan julkisessa dokumentissa, että 2024? Kaikki liittyy kaikkeen, tämä on tykistövitja, mutta mottien osalta tässähän nimenomaan pähkäillään niiden oman orgaanisen tykistön kohtaloa.
 
Joo, tuo on hyvin kirjoitettu blogissa, että ensinnäkin PSH74 on ihan eri käyttötarkoituksen järjestelmä kuin Moukari. Taktinen, oman osaston joukkojen tukeen. En tiedä järjestelmien uusimisen hinnasta, mutta 122 H 74 ei sinällään vanhene, a-tarvikkeet vanhenevat. Niitä voi lämmittää jatkokäyttöön ostamalla a-tarvikkeita lisää. Meikäläiseltä vahva peukutus PSH 74 kaluston pitämisessä rivissä. Varaosaa löytyy kyllä.

Minusta tuo kaluston osalta on kyllä mainittu että tulevat mekaanisesti tiensä päähän. En kyllä väitä asiaa mitenkään tuntevani.
 
Ihme jos ei M777:stä kukaan muu tarjoaisi. 96 toki vähän rajoittaa jos olisi kaikki tarjolla. Silti potentiaalisia mm. Intia, jossa moista jo on...
 
Viimeksi muokattu:
Ihme jos ei M777:stä kukaan muu tarjoaisi. 96 toki vähän rajoittaa jos olisi kaikki tarjolla. Silti potentiaalisia mm. Intia, jossa moista jo on...

Baltiaan voisi olla hyvä myös meidän kannalta.
 
Tosin kun blogissa väitetään, ei 122 H63 ollut tullessaan ainoa eikä eka moderni kenttätykkimme. Sitä ennen tuli 130 K54. joka toki oli teknisiltä ratkaisuiltaan vanhanaikainen mutta saapuessaan meille maailman pisimmälle kantava kenttätykki. Olimme myös vaihtaneet 105 H37 kalustolle uudet Boforsin putket, jolla tämäkin kalusto oli 1960-luvun alussa ihan ajanmukainen.
Ja olihan meillä oma 122 K 60, aikansa modernein kenttätykki, joka oli juuri tullut palveluskäyttöön ennen 122 H 63:n hankintaa. 122 K 60 oli ylivertainen monilta ominaisuuksiltaan, kuten 26,7 km kantamaltaan, ainoana huonona puolena oli PV:n suunnittelema hylsy, joka satunnaisesti tuotti jumeja (tämä olisi varmaankin korjattu muutoskorjaamalla 0-sarja, ja muuttamalla hylsyn ja panoskammion mittoja jatkosarjoissa tai sitten olisi siirrytty käyttämään irtopanoslaukausta ja Broadwellin rengasta tiivistämässä, jos lisätuotantoa olisi tullut).
Se hävisi 122 H 63:lle hintansa vuoksi, koska Neuvostoliitto tarjosi jälkimmäisiä osittain tavaravaihtona, mikä oli erityisen suopeaa (mutta NL:n taka-ajatuksena oli varmaankin kampittaa sitä, että Suomeen olisi syntynyt laajan mittakaavan tykkiteollisuutta; NL:n proxynä toiminut SKDL:hän yritti muutenkin kampittaa Tampellaa minkä kerkesi).

1521186853061.jpg

Väittäisinpä, että jos meillä olisi 122 K 60 käytössä vaikkapa 250 putken verran, ei uudelle tykille olisi yhtä akuuttia tarvetta kuin nyt.

Todellisuudessahan etu tulee valmiudesta ampua yläkulmilla ilman viivettä joka suuntaan.
Eivätkös lavettihaarat kuitenkin rajoita aika paljon korkeammilla korotuskulmilla ampumista niiden kohdalla?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top