Tykistö

Old Boy

Ylipäällikkö
Ja olihan meillä oma 122 K 60, aikansa modernein kenttätykki, joka oli juuri tullut palveluskäyttöön ennen 122 H 63:n hankintaa. 122 K 60 oli ylivertainen monilta ominaisuuksiltaan, kuten 26,7 km kantamaltaan, ainoana huonona puolena oli PV:n suunnittelema hylsy, joka satunnaisesti tuotti jumeja (tämä olisi varmaankin korjattu muutoskorjaamalla 0-sarja, ja muuttamalla hylsyn ja panoskammion mittoja jatkosarjoissa tai sitten olisi siirrytty käyttämään irtopanoslaukausta ja Broadwellin rengasta tiivistämässä, jos lisätuotantoa olisi tullut).
Se hävisi 122 H 63:lle hintansa vuoksi, koska Neuvostoliitto tarjosi jälkimmäisiä osittain tavaravaihtona, mikä oli erityisen suopeaa (mutta NL:n taka-ajatuksena oli varmaankin kampittaa sitä, että Suomeen olisi syntynyt laajan mittakaavan tykkiteollisuutta; NL:n proxynä toiminut SKDL:hän yritti muutenkin kampittaa Tampellaa minkä kerkesi).
Väittäisinpä, että jos meillä olisi 122 K 60 käytössä vaikkapa 250 putken verran, ei uudelle tykille olisi yhtä akuuttia tarvetta kuin nyt.
Eivätkös lavettihaarat kuitenkin rajoita aika paljon korkeammilla korotuskulmilla ampumista niiden kohdalla?
122 K60-projekti oli hyvää oppia kaikille, niin teollisuudelle kun PV:lekin. Eihän meillä 1950-luvulla vielä oikein osattu monia muitakaan nykyään itsestään selviä asioita. Tykkiä valmistui ainoastaan esisarja sekä hyvin pieni määrä atarvikkeita. En laske tätä asetta meillä palveluskäytössä olevaksi. Kt:n puolella ei taidettu ampuakaan kun tarvittavat kalustolaukaukset ampumataulukoiden määrittämiseksi. Tykitkin siirrettiin pian rt:lle. Syitä miksi projekti floppasi ei ole valitettavasti täysin selvitetty. Teollisuuden näkemys tapahtumiin on dokumentoitu ja PV:n puolelta taas kaikki mukana olleet kauan sitten kuolleita, joten jääkin arvoitukseksi. Tykkimiesten Tulikomentoja-lehdessä oli talvella 130 K54:stä laaja artikkeli, jossa tätä kilpailutilannettakin sivuttiin. PV:n osuudesta todettiin, etteivät 122 K60:n suunnitteluperusteet olleet kunnossa.
Mullakin on joku käsitys mitä kirjoittaja saattoi tällä tarkoittaa; ehkä joskus palailen asiaan.

Kommentoin edellä CP:n blogia, joka koski 122 H63:n korvaamista. Sen asian kanssa 122 K60:lla ei ole mitään tekemista. Edellinen on Kylmän sodan terminologiassa prikaatitykistöä ja jälkimmäinen taas kaukotykki, kuten sitä 1960-luvulla kutsuttiin. Poliitikothan asian ratkaisvat kuten nykyäänkin tapahtuu. Nliiton asehankinnat olivat tavallaan kotimaisia myös. Tavaraluottohan tarkoitti, että tykkierän hintaa vastaavalla rahamäärällä saatiin viedä kotimaista työtä neukuille. Nliiton vaikutus ei vielä ollut sama kun mihin myöhemmin totuttiin mm siitä syystä että Kekkonen oli vasta heikko ekan kauden presidentti, jonka kaatamista suunniteltiin siella ja täällä. Rahaakaan isoihin tykkihankintoihin ei ollut kun piti aluevalvonnan välttämättömiin tarpeisiin ostaa MiG-laivue. Nämä poliittisen puolen kiemurat on puolestaan dokumentoitu hyvin, koska arkistot on ollu tutkijoiden käytettävissä.

Mitä taas tulee 122 H63:n yläkulmilla ampumiseen niin siinä on sektorivarmistin, joka estää tykin laukeamisen silloin, kun putki perääntyisi lavettihaaran päälle. Mutta jos niin meinaa käydä nostetaan tykkiä nosturilla ilmaan ja kierretään haarat uuteen asentoon. Sitten tykki alas, kiilat kiinni ja ampumaan.
 

Talvela

Greatest Leader
Hyvä niin, toivottavasti ei tarvi kokeilla koskaan käytännössä.
Kranaatti lähtee 930 m/s täyspanoksella, etäisyydet suora-ammunnassa ovat niin lyhyitä että sen pitäisi riittää.
Pidän tätä käyttöä erittäin epätodennäköisenä, haupitsia käytyetään 30-60km etäisyyksille, operatiivisen tason tykistönä.

122PSH74 taas voi hyvinkin törmätä johonkin, Ukrainassa joutuneet paljonkin suorana ampumaan, siksi ne saivat konekivääritkin katolle.
 

Talvela

Greatest Leader
Frisk näytti olettavan - kuten kai yleisesti oletetaan - että moottorisoidut taisteluosastot molemmat laitetaan kohta luiskaan. Mutta miksi kahdesta motista ei rakennettaisi yhtä uutta eli kolmatta mekkiä? 29:n Leo 2A4:n kunnostaminen ihan vaikka A4FIN -moodiin jossa putki säilyy mutta muuten peruskunnostetaan ja laitetaan järjestelmät ajan tasalle ei maksa maltaita.
Silloin Friskin kaavailema 36 moukaria ei riittäisi kolmelle taisteluosastolle, tai sitten se olisi 12 per osasto.

Milloin moottoroitujen taisteluosastojen kohtaloa seuraavan kerran mietitään? Oliko jossain ilmatorjuntavitjan julkisessa dokumentissa, että 2024? Kaikki liittyy kaikkeen, tämä on tykistövitja, mutta mottien osalta tässähän nimenomaan pähkäillään niiden oman orgaanisen tykistön kohtaloa.

Jatketaan ajatusta.

Kierrätetään AMOS-tornit 18kpl 122PSH74 alustalle, samalla vapautuu ällitällejä krh-komppanioista, näin saamme 6 AMOS komppaniaa, 3 mekeille, 3 Karjalaan

AMV:n päälle NEMO tai tykkitorni ja porilaisille.

Saadaan inhaa itärautaa levitettyä kaikille mekanisoiduille joukoille ja vaikeutetaan esimerkiksi vihollisen tiedustelua, porilaiset saavat kaiken moottoroidun pyöräkaluston joka heille kuuluu.
 
Viimeksi muokattu:

Talvela

Greatest Leader
Miksi ihmeessä haluaisit kierrättää maailman parhaat krh-tornit paskoille alustoille?
Koska sillä vapautuu alustoja muuhun käyttöön? 40-50 ällitälliä ja 18 raskasta AMV:tä.

Puolassa ovat kokeilleet omaa heitintornia sen ja muiden saman sukuisten alustojen päällä, he vaihtoivat kyllä ainakin voimalähteen jota itsekin ehdotellut noille alustoille.

 

kimmo.j

Respected Leader
Jatketaan ajatusta.

Kierrätetään AMOS-tornit 18kpl 122PSH74 alustalle, samalla vapautuu ällitällejä krh-komppanioista, näin saamme 6 AMOS komppaniaa, 3 mekeille, 3 Karjalaan

AMV:n päälle NEMO tai tykkitorni ja porilaisille.

Saadaan inhaa itärautaa levitettyä kaikille mekanisoiduille joukoille ja vaikeutetaan esimerkiksi vihollisen tiedustelua, porilaiset saavat kaiken moottoroidun pyöräkaluston joka heille kuuluu.
Epäilen niiden 122PSH74:ten alustojen olevan käyttöikänsä loppupuolella, joten ehkä ei järkeä. Sitäpaitsi länsi tornien sijoittaminen itä-alustoihin on vaatinut isoja muutoksia sähköihin. Käytännössä sähköt on pitänyt tehdä uudestaan.
 

J0h1F

Kenraali
Jatketaan ajatusta.

Kierrätetään AMOS-tornit 18kpl 122PSH74 alustalle, samalla vapautuu ällitällejä krh-komppanioista, näin saamme 6 AMOS komppaniaa, 3 mekeille, 3 Karjalaan

AMV:n päälle NEMO tai tykkitorni ja porilaisille.

Saadaan inhaa itärautaa levitettyä kaikille mekanisoiduille joukoille ja vaikeutetaan esimerkiksi vihollisen tiedustelua, porilaiset saavat kaiken moottoroidun pyöräkaluston joka heille kuuluu.
Nimenomaan noissa 122 PSH 74:issähän ne alustat ovat ymmärtääkseni se ongelma, jonka vuoksi niitä jouduttaneen poistamaan aiemmin kuin 122 H 63A poistuu käytöstä.
 

Talvela

Greatest Leader
Epäilen niiden 122PSH74:ten alustojen olevan käyttöikänsä loppupuolella, joten ehkä ei järkeä. Sitäpaitsi länsi tornien sijoittaminen itä-alustoihin on vaatinut isoja muutoksia sähköihin. Käytännössä sähköt on pitänyt tehdä uudestaan.
Tottakai ne pitäisi rakentaa uudelleen täysin, uusi moottori, varavoima, sähköt jne.
Voivat lisäksi olla liian kevyitä alustoja AMOS tornille, @veeteetee osaisi vastata, CV alusta kai olisi se ihanteellinen mutta ne aihiot meni Viroon.
 

Talvela

Greatest Leader
Nimenomaan noissa 122 PSH 74:issähän ne alustat ovat ymmärtääkseni se ongelma, jonka vuoksi niitä jouduttaneen poistamaan aiemmin kuin 122 H 63A poistuu käytöstä.
Ne kyllä hankittiin 2-10v vanhoina mutta onhan tuosta jo aikaakin jos varaosat oikeasti olisivat hupenemassa mitä itse epäilen.

Tuossa juttua putken vaihdosta.

Päättyneellä viikolla koeammuntapaikalla varmistettiin tykinputken vaihdossa olleen panssarihaupitsin 122 PSH 74:n toiminta.

Syytä toimintakoeammunnassa olleen panssarihaupitsin putken vaihtamiseen ei ulkopuolisille kerrota. Käytännössä kyse voi olla teknisestä viasta tai siitä, että koulutuskäytössä olleen vaunun laukaukset ovat tulleet ”täyteen”.


– Kyllähän siitä aina jää jälki, kun putken läpi mäjähtää rautakappale 600 metrin sekuntivauhtia, ammuntaa tilaajan edustajana seurannut kapteeni Tuomo Ali-Vehmas maavoimien materiaalilaitoksen esikunnasta kuvailee.


Ammunnanjohtaja Ilvesmäki kehuu koeammuttua panssarihaupitsia toimintavarmaksi laitteeksi. Tykinputken vaihto tosin on työläs operaatio, joka vaatii vaunun tornin nostamista paikaltaan.


– Sitä ei voi ihan kenttäolosuhteissa tehdä. Vaihto kestää useita tunteja, päiviäkin.


 

Old Boy

Ylipäällikkö

Aikaisemmin täällä esiintymätön video venäläisestä 2S5 telakanuunapatterista. Tämä kalusto tunnettiin meillä kirjanpitonimellä 152 TelaK91 ja poistettiin viime vuosikymmenen puolivälissä.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Tästäpä selviytymis- ja tunkeutumiskykyistä kaukoiskukykyä Puolustusvoimille. Raytheon luovutti, Lock Mart on ainoa jäljelle jäänyt kilpailija. Toivottavasti kaukovaikutuskykyä ei lobata vain Ilmavoimille, vaan meillä olisi sitä kaikilla kolmella puolustushaaralla, eri laveteilla ja eri ohjustyypeillä.


The Army has a goal to initially field a PrSM in 2023; it is one of the major development efforts within the service’s long-range precision fires portfolio. LRPF is the Army’s top modernization priority.
The service has accelerated PrSM’s fielding timeline by several years and will stick to the baseline requirements for the missile to get there.
...
The baseline missile could reach a range of 550 kilometers based on data from both companies competing to build the PrSM. But the Army won’t consider adjusting its requirements until each company has observed how their respective missile behaves in real flight tests.



The Army intends to spiral in capability to the base missile later on. Spiral one adds a more capable seeker, and spiral two would enhance lethality of the weapon either through sub-munitions or “a couple of alternatives that we are considering for that," Rafferty said.

 
Viimeksi muokattu:

Protheon_93

Ylipäällikkö
Täytyy sanoa, että kun katsoo miten talous menee nyt, niin varmaan tykistöhankintojen suhteen saa olla tyytyväinen, jos vuosikymmenen loppuun mennessä K9-optio on lunastettu kokonaan, olemassa olevat vedettävät 155mm peruskorjattu ja modernisoitu ja raketinheittimiin ostettu uutta laukaistavaa.

Ei taida rahkeet riittää enempään.
 

Kiusankpl

Kapteeni
Täytyy sanoa, että kun katsoo miten talous menee nyt, niin varmaan tykistöhankintojen suhteen saa olla tyytyväinen, jos vuosikymmenen loppuun mennessä K9-optio on lunastettu kokonaan, olemassa olevat vedettävät 155mm peruskorjattu ja modernisoitu ja raketinheittimiin ostettu uutta laukaistavaa.

Ei taida rahkeet riittää enempään.
Niinpä, vielä jonkin aikaa kuitenkin on Suomella Euroopan vahvin tykistö:

698 kpl raskasta heitintä
18 kpl AMOS heitinvaunua
34 kpl 2S1 Gvozdika telahaupitsia
471 kpl 122mm haupitsia
48 kpl K9 telahaupitsia (operatiivisessa käytössä, määrä ei vielä täysi)
156 kpl 152/155 mm vedettävää haupitsia / kanuunaa
113 kpl kevyttä ja raskasta raketinheitintä
 

Huhta

Greatest Leader
Ne kyllä hankittiin 2-10v vanhoina mutta onhan tuosta jo aikaakin jos varaosat oikeasti olisivat hupenemassa mitä itse epäilen.

Tuossa juttua putken vaihdosta.

Päättyneellä viikolla koeammuntapaikalla varmistettiin tykinputken vaihdossa olleen panssarihaupitsin 122 PSH 74:n toiminta.

Syytä toimintakoeammunnassa olleen panssarihaupitsin putken vaihtamiseen ei ulkopuolisille kerrota. Käytännössä kyse voi olla teknisestä viasta tai siitä, että koulutuskäytössä olleen vaunun laukaukset ovat tulleet ”täyteen”.


– Kyllähän siitä aina jää jälki, kun putken läpi mäjähtää rautakappale 600 metrin sekuntivauhtia, ammuntaa tilaajan edustajana seurannut kapteeni Tuomo Ali-Vehmas maavoimien materiaalilaitoksen esikunnasta kuvailee.


Ammunnanjohtaja Ilvesmäki kehuu koeammuttua panssarihaupitsia toimintavarmaksi laitteeksi. Tykinputken vaihto tosin on työläs operaatio, joka vaatii vaunun tornin nostamista paikaltaan.


– Sitä ei voi ihan kenttäolosuhteissa tehdä. Vaihto kestää useita tunteja, päiviäkin.


Itä-Saksan kaupoista oli joskus foorumilla juttua, että varaosia ei saatu normaalisti, koska materiaalia oli jo alettu hävittää. Lisäksi NVA:n henkilöstö oli jo tuohon aikaan osin sulautettu Bundeswehriin ja osin potkittu kortistoon. BLG-60:stä kertoneessa, olikohan panssariseminaarimuistiossa, mainittiin nimenomaan tältä osin, että suomalaiset ostajat haeskelivat kaupan jälkeen esiin jonkun NVA:n evp. upseerin, joka sitten tuli Suomeen jelppimään kaluston käyttöönoton kanssa...

Tässä siis se viesti varaosia koskien:

Tähän postaukseen sisältyy ääneen lausumaton epäily siitä, että PV lähettää ostosmatkalle joukon hölmöläisiä, jotka eivät tiedä että tykkien lisäksi tarvitaan myös varaosia. Niitä ei kuitenkaan enää ollut saatavissa.

DDR:n Kansanarmeijan lopetus oli varsin äkillinen toimenpide. Henkilöstö irtisanottiin ja toimipaikkojen ovet sekä portit lukittiin. Selvää oli, ettei sen kalustoa joitakin hävittäjiä ym lukuunottamatta enää tarvittaisi, joten helpommasta päästä alettiin työkaluja, korjaamolaitteita ym myydä sekä muuta materiaalia romuttaa. Tässä vaiheessa Saksassa ei vielä oltu päätetty mitä aseille tehdään; yritetäänkö myydä vai romutetaan. Siten ei ollu mitään syytä inventoida ja säilyttää valtavat varaosavarastot, vaan ne meni romuksi.
 
Top