Tykistö

[Rannari]

Kai niitä olisi saatu, mutta kaluston kunto meni prioriteeteissa yli muista ominaisuuksista? Sinänsä voi miettiä, tehtiinkö oikea ratkaisu. Vaikka hypoteettisesti jostakin baijerilaisen varikon perältä löytyisi priimakuntoista Leopard 1:stä, niin ei niitä ehkä silti kannattaisi hankkia, kun eivät ne täyttäisi juuri mitään moderneja suorituskykyvaateita.

Tykistön tapauksessa 2S3:lla tosin ei kai ole oikein muuta etua versus 2S1 kuin kranaatin koko? Aika merkittävä ominaisuus toki sekin, mutta ei mielestäni niin järisyttävä kuin esim. kantama, jossa on vain marginaalisesti eroa 2S3:n hyväksi.

Järkevässä kunnossa olevaa kalustoa ei ollut tarjolla. Ja tulen tehossa kai isomman väljyyden hyöty tässä vertailussa tosiaan on. Kantamaltaan 2S3 olisi nykymittapuulla joka tapauksessa hyvin vaatimaton. Aikalaiset ovat punninneet jollain painotuksella kaluston kuntoa ja putken väljyyttä päätyen kevyempään mutta vähemmän käytettyyn kaluun. Hyvä että jotain saatiin.

 

[Talvela]

Mitähän maksaa 122mm laukaus nykyään

Tuskin kovin paljon jostain Bulgariasta tai Serbiasta hankittuna, itse laitoin tuon Tsekin kun pidän heidän teollisuuttaan jonkinlaisessa arvossa.

 

[Huhta]

Tuskin kovin paljon jostain Bulgariasta tai Serbiasta hankittuna, itse laitoin tuon Tsekin kun pidän heidän teollisuuttaan jonkinlaisessa arvossa.

Ihan riittävästi ne maksavat, ostat mistä hyvänsä, jos puhutaan tehdasuudesta tavarasta.

 

[Iso-Mursu]

Large Caliber Ammunition -

Demilitarization and Ecological Disposal of Ammunition With over two decades of experience, STV GROUP is a major European demilitarization company.

www.stvgroup.cz

Harmi kun 122mm linkki menee väärään tuotteeseen.

 

[Iso-Mursu]

Ihan riittävästi ne maksavat, ostat mistä hyvänsä, jos puhutaan tehdasuudesta tavarasta.

Satasia?

 

[Rannari]

Ihan riittävästi ne maksavat, ostat mistä hyvänsä, jos puhutaan tehdasuudesta tavarasta.

Siinä tulee pohdittavaa kun miettii amitsuunin hintaa suhteessa tehoon ja vielä itse aseiden vaatimattomaan kantamaan yms.

 

[Iso-Mursu]

Siinä tulee pohdittavaa kun miettii amitsuunin hintaa suhteessa tehoon ja vielä itse aseiden vaatimattomaan kantamaan yms.

Pitäisi muistaa ja jaksaa laskea kuinka monta 75mm kranaattia vastaa 155mm kranaattia. Jos haluaisi vertailla Tali-Ihantalan tykistön laukausmääriä maholliseen Kymenlaakson Kurskiin.

 

[Protheon_93]

Järkevässä kunnossa olevaa kalustoa ei ollut tarjolla. Ja tulen tehossa kai isomman väljyyden hyöty tässä vertailussa tosiaan on. Kantamaltaan 2S3 olisi nykymittapuulla joka tapauksessa hyvin vaatimaton. Aikalaiset ovat punninneet jollain painotuksella kaluston kuntoa ja putken väljyyttä päätyen kevyempään mutta vähemmän käytettyyn kaluun. Hyvä että jotain saatiin.

Mitenköhän suorituskyvyltään 2s3 vertautuu K9-haupitsiin? Kun yhdessä venäläisprikaatissa niitä löytyy 36 kappaletta jos kysessä moottoroitu kivääriprikaati. 18 taas tankkiprikaateissa. Eli melkein meidän koko K9:n määrä. Ja määräkin on laatua...

 

[Rannari]

Mitenköhän suorituskyvyltään 2s3 vertautuu K9-haupitsiin? Kun yhdessä venäläisprikaatissa niitä löytyy 36 kappaletta jos kysessä moottoroitu kivääriprikaati. 18 taas tankkiprikaateissa. Eli melkein meidän koko K9:n määrä. Ja määräkin on laatua...

Peruskranaatin teho on varmaan samaa tasoa? Kantama on alle puolet joten 2S3 ei ehkä sovellu ihan samanlaiseen monipuoliseen käyttöön kuin K9 ja erikoisempaa a-tarviketta on suppeammin tarjolla. Oman kokoonpanon tukemiseen varmasti ihan ok. Eikä itänaapurilla yleensäkään ole tykistöstä puutetta.

 

[Rannari]

Pitäisi muistaa ja jaksaa laskea kuinka monta 75mm kranaattia vastaa 155mm kranaattia. Jos haluaisi vertailla Tali-Ihantalan tykistön laukausmääriä maholliseen Kymenlaakson Kurskiin.

Onko 122mm kranaatti enää järkiratkaisu jos sitä pitää hankkia suhteessa paljon enemmän jotta saadaan sama teho maalissa kuin vastaavalla summalla hankituilla 155mm kranaateilla? Plus että niitä pitää hankkia vielä tuotakin enemmän jotta saadaan kumottua myös aseiden vaatimattomampi suorituskyky. Kun ei tiedä tehoja tai hintoja niin paha sanoa näin maallikkopohjalta.

 

[Huhta]

Onko 122mm kranaatti enää järkiratkaisu jos sitä pitää hankkia suhteessa paljon enemmän jotta saadaan sama teho maalissa kuin vastaavalla summalla hankituilla 155mm kranaateilla? Plus että niitä pitää hankkia vielä tuotakin enemmän jotta saadaan kumottua myös aseiden vaatimattomampi suorituskyky. Kun ei tiedä tehoja tai hintoja niin paha sanoa näin maallikkopohjalta.

Pitääkö 122 mm kranaatteja hankkia suuremmalla summalla kuin 155 mm kranaatteja? Tulentiheys on kai aika merkittävä suure arvioitaessa epäsuoran vaikutusta, ja ampumalla enemmän pienempiä kranaatteja päästään käsiksi köyhän miehen rypäleammuksiin.

 

[Iso-Mursu]

Onko 122mm kranaatti enää järkiratkaisu jos sitä pitää hankkia suhteessa paljon enemmän jotta saadaan sama teho maalissa kuin vastaavalla summalla hankituilla 155mm kranaateilla? Plus että niitä pitää hankkia vielä tuotakin enemmän jotta saadaan kumottua myös aseiden vaatimattomampi suorituskyky. Kun ei tiedä tehoja tai hintoja niin paha sanoa näin maallikkopohjalta.

Näinhän se on.

Äkkiseltään muistelen että Ihantalassa ammuttiin yhteensä joku 150 000 75 mm laukausta.

 

[Rannari]

Pitääkö 122 mm kranaatteja hankkia suuremmalla summalla kuin 155 mm kranaatteja? Tulentiheys on kai aika merkittävä suure arvioitaessa epäsuoran vaikutusta, ja ampumalla enemmän pienempiä kranaatteja päästään käsiksi köyhän miehen rypäleammuksiin.

kuten totesin en tiedä enkä näin pysty kokonaisuutta myöskään arvioimaan. Määrää tarvitaan enemmän mutta hinta on kysymysmerkki niin hankinnan kuin vaikkapa varikkotoimintojen osalta. Ehkä 122H osoittautuu vielä nerokkaan kustannustehokkaaksi ja nousee tykistön pääaseeksi 2030-luvulta eteenpäin?

 

[Ressu70]

Onko tosiaan niin, ettei tuohon 122 kalustoon ole omaa kranaattituotanto kapasiteettia? Tuotantoa ei varmastikaan ole, mutta luulisi olevan vermeet jemmassa. No saattaa olla punaleimaista tietoa muutenkin

 

[Huhta]

Satasia?

155 mm laukauksen hinnaksi on kai yleisesti heitelty foorumilla muutama tonni. Jos tuosta skaalataan, niin 122 mm voisi suuruusluokkana olla tonnin kieppeillä, mutta mistään en mitään tiedä ja todellinen hinta voi yhtä hyvin olla 600, 1000 tai 1400 euroa per laukaus. Mitään valtavia eroja ei mielestäni kannata eri maiden välille olettaa syntyvän, raaka-aineiden ja koneiden hinta määräytyy modernissa maailmassa globaaleilla markkinoilla. Työvoimakustannustenkin osuus lienee ammustuotannossa melko rajallinen - sitä se on ainakin henkilökohtaisissa aseissa.

Lähinnä yhteishankinta meitä isomman ostajan kanssa on realistinen mahdollisuus alentaa kustannuksia, mutta löytyykö Suomelle sisäsiistiä kumppania, jonka kanssa partneroitua? DPRK ei tulle kyseeseen. @Talvelan Tsekki ei itse enää käytä 122 mm väljyyttä. Puola hankkiutuu eroon. Serbian puolustusbudjetti on jotain alle miljardin vuodessa ja aktiivipalveluksessa on W:n listauksen mukaan alle 100 putkea 122 mm tykkejä. Nato-maa Bulgarialla budjetti on parin miljardin kieppeillä, mutta 30 000 miehen ammattiarmeijalla on W:n listauksen mukaan yli 100 mm tykistöaseita vahvuuksissa alle 100 kpl. Venäjä tai Kiina? Jälkimmäisen kanssahan kaupankäynti on nyt vireessä maskien myötä... kiinalainen laatu voi tosin taas aiheuttaa hämmennystä: "Onko näitä Tiina Jylhältä tilattuja laukausyhdistelmiä tulossa vielä neljä rahtilaivallista lisää?"

.Joka tapauksessa ampumatarvikkeisiin upotettavat summat kasvavat väistämättä järjettömän isoiksi ja panssarihaupitsi on pirun kallis asejärjestelmä ylläpidettäväksi "ostetaan ampumatarvikkeet sitten kriisitilanteessa" -mentaliteetilla. Ei onnistu edes hengityssuojaimien kohdalla, miten sitten jonkin itäväljyyden? Eli eli... 2S1 MLU on täysin mahdoton ajatus, ampumatarvikehankintoineen yhdeksännumeroisen summan euroja nielevä projekti. Eiköhän lunasteta se K9-optio...

 

[Huhta]

Onko tosiaan niin, ettei tuohon 122 kalustoon ole omaa kranaattituotanto kapasiteettia? Tuotantoa ei varmastikaan ole, mutta luulisi olevan vermeet jemmassa. No saattaa olla punaleimaista tietoa muutenkin

Jatkosodan ajalta?

Neuvostoliitosta tehdyt hankinnat ovat ymmärtääkseni tyypillisesti sisältäneet ampumatarvikkeet. Bilateraalikaupalla sai halvalla, miksi tehdä kotimaassa? @Old Boy voinee tarkentaa lisää.

 

[Rannari]

Onko tosiaan niin, ettei tuohon 122 kalustoon ole omaa kranaattituotanto kapasiteettia? Tuotantoa ei varmastikaan ole, mutta luulisi olevan vermeet jemmassa. No saattaa olla punaleimaista tietoa muutenkin

Ongelmaksi taitaa tulla muu kuin kranaatti? Siis jos olen isojen poikien jutuista mitään ymmärtänyt.

 

[SJ]

Ongelmaksi taitaa tulla muu kuin kranaatti? Siis jos olen isojen poikien jutuista mitään ymmärtänyt.

Se on se ruuti joka on ongelma. Itse ammus ja sen sisältämä TNT ei vanhene, mutta ne ajoaineet sen sijaan vanhenevat.

 

[Old Boy]

Täällä on taas pohdittu asioita, joista on ollu juttua aikaisemminkin. @TomTom voisi tehdä toimivamman haun, niin vanhoista kirjoituksista saisivat tiedonjanoiset poimia haluamansa asiat.

Joku joskus kertoi Itä-Saksan kansanarmeijan konsulttiavusta panssarikaluston käyttöönotossa. NVA:n evp-majuri kävi auttamassa myös JTR:ssä 122 H74:n kanssa, nimeä en nyt löytänyt. Mitä taas tulee valintaan 152/122 välillä, niin 122:t oli melkein käyttämättömiä kun taas isommat enemmän käytettyjä. Meillä oli ennestään tämän alustan huoltojärjestelmä niin ei valinta ollut vaikea. Kantama olis ollu noin 3 km enemmän, joka taktisessa tulenkäytössä on iso ero. Ei nyt kannata tuijottaa operatiivisten tykkien 30-40 km kantamiin, sillä pääosin ammutaan paljon lähemmäs ihan jo hajonnan johdosta.

Nythän pikku panssarihaupitsit on varastoituna kuten T72:nkin kanssa olis voitu tehdä. Kustannukset ovat tällöin kohtuullisia mutta ajatus että niitä siirrettäisiin muuhin käyttöön on kuolleena syntynyt. Parolaan ei mahdu uutta perusyksikköä ja KarTR alkaa syksyllä tuottamaan myös K9-joukkoa. Huoltojärjestelmän tilaaminen Millogilta vaikka Niinisaloon...unohtakaa suosiolla! 122 mm:n atarvikkeita on joskus valmistetu kotimaassa Vammalassa. Sieltä kalut on menny eteenpäin ja ammuskuoria on tehty nyt muualla; @veeteetee tietäisi paremmin. Siitä en olisi taas ollenkaan varma, että netistä löytyvillä kauppiaila mitään myytävää olisi. Asemessuilla on standeja monesta eksoottisemmasta valtakunnasta mutta tuotteita ruvetaan tekemään vasta sitten jos kiinnostunut ostaja löytyy. Tai paremminkin aletaan miettimään miten tehtäisiin...

On oikein hyvä huomio, miten sitä amitsioonia maailmalta saataisiin kun ei tullut toimivia hengityssuojaimiakaan. Meillähän on melkein 30 v käyty debattia, ostaako PV kotimaasta kalliimmalla vai markkinahintaan maailmalta. Atarvikkeiden suhteen tosin monenlaista tuotantokapeikkoa tulisi vastaan. Ammusterästä mm ei kotimaassa tehdä ja tykkiruutien raaka-aineissakin on pitkä lista ulkomaan tavaraa.

 

[Iso-Mursu]

155 mm laukauksen hinnaksi on kai yleisesti heitelty foorumilla muutama tonni. Jos tuosta skaalataan, niin 122 mm voisi suuruusluokkana olla tonnin kieppeillä, mutta mistään en mitään tiedä ja todellinen hinta voi yhtä hyvin olla 600, 1000 tai 1400 euroa per laukaus. Mitään valtavia eroja ei mielestäni kannata eri maiden välille olettaa syntyvän, raaka-aineiden ja koneiden hinta määräytyy modernissa maailmassa globaaleilla markkinoilla. Työvoimakustannustenkin osuus lienee ammustuotannossa melko rajallinen - sitä se on ainakin henkilökohtaisissa aseissa.

Lähinnä yhteishankinta meitä isomman ostajan kanssa on realistinen mahdollisuus alentaa kustannuksia, mutta löytyykö Suomelle sisäsiistiä kumppania, jonka kanssa partneroitua? DPRK ei tulle kyseeseen. @Talvelan Tsekki ei itse enää käytä 122 mm väljyyttä. Puola hankkiutuu eroon. Serbian puolustusbudjetti on jotain alle miljardin vuodessa ja aktiivipalveluksessa on W:n listauksen mukaan alle 100 putkea 122 mm tykkejä. Nato-maa Bulgarialla budjetti on parin miljardin kieppeillä, mutta 30 000 miehen ammattiarmeijalla on W:n listauksen mukaan yli 100 mm tykistöaseita vahvuuksissa alle 100 kpl. Venäjä tai Kiina? Jälkimmäisen kanssahan kaupankäynti on nyt vireessä maskien myötä... kiinalainen laatu voi tosin taas aiheuttaa hämmennystä: "Onko näitä Tiina Jylhältä tilattuja laukausyhdistelmiä tulossa vielä neljä rahtilaivallista lisää?"

.Joka tapauksessa ampumatarvikkeisiin upotettavat summat kasvavat väistämättä järjettömän isoiksi ja panssarihaupitsi on pirun kallis asejärjestelmä ylläpidettäväksi "ostetaan ampumatarvikkeet sitten kriisitilanteessa" -mentaliteetilla. Ei onnistu edes hengityssuojaimien kohdalla, miten sitten jonkin itäväljyyden? Eli eli... 2S1 MLU on täysin mahdoton ajatus, ampumatarvikehankintoineen yhdeksännumeroisen summan euroja nielevä projekti. Eiköhän lunasteta se K9-optio...

En nyt ajanut enää suoraan 2S1 MLU ideaa. Vaikka se on märkäpäiväuneni. Kuhan kokeilen hahmottaa millaisista rahoista puhutaan kun uusille tai vanhoille tykeille hankintaan ammuttavaa.

Nopea ja huono vertailu menneestä. Suomellla oli joku 380 putkea noin 75 mm. tykistöä. Ja niillä ammuttiin joku 1,4 miljoonaa kranaattia jatkosodassa. Mikä tarkoittaa noin 3600 laukausta per tykki.

Nuo kranaatit painoivat noin 6 kg. Eli 122 mm tykkimme jo kuskaa noin 3,5 kertaa enemmän vaikutusta vihollisen niskaan. Ja noin 9 enemmän kuin 155 mm kuljettava.

Jollloin yhdelle 122 mm tykille tarvitsisi hankkia sotaa varten vain 1000 laukausta. Ja jos hinta olisi se 1000€/kpl. Jolloin varastoihin tarvittaisiin 540 000 laukausta. Varaston arvo olisi 540 miljoonaa.

Ja sitten 155 mm tykille 400 laukausta. Joka tarkottaisi noin 84 000 laukausta sodan ajan varalle. Ja vaikka hinta olisi se 4000€/kpl niin kyseessä olisi 34 miljoonan euron investointi.

Laskinko oikein?