Tykistö

[Huhta]

En nyt ajanut enää suoraan 2S1 MLU ideaa. Vaikka se on märkäpäiväuneni. Kuhan kokeilen hahmottaa millaisista rahoista puhutaan kun uusille tai vanhoille tykeille hankintaan ammuttavaa.

Nopea ja huono vertailu menneestä. Suomellla oli joku 380 putkea noin 75 mm. tykistöä. Ja niillä ammuttiin joku 1,4 miljoonaa kranaattia jatkosodassa. Mikä tarkoittaa noin 3600 laukausta per tykki.

Nuo kranaatit painoivat noin 6 kg. Eli 122 mm tykkimme jo kuskaa noin 3,5 kertaa enemmän vaikutusta vihollisen niskaan. Ja noin 9 enemmän kuin 155 mm kuljettava.

Jollloin yhdelle 122 mm tykille tarvitsisi hankkia sotaa varten vain 1000 laukausta. Ja jos hinta olisi se 1000€/kpl. Jolloin varastoihin tarvittaisiin 540 000 laukausta. Varaston arvo olisi 540 miljoonaa.

Ja sitten 155 mm tykille 400 laukausta. Joka tarkottaisi noin 84 000 laukausta sodan ajan varalle. Ja vaikka hinta olisi se 4000€/kpl niin kyseessä olisi 34 miljoonan euron investointi.

Laskinko oikein?

PST ja IT taas saadaan kuntoon kustannustehokkaasti, kun hankitaan Mustille ja Sergeille uudet erät ampumatarviketta...

Eli noudattaisin tiettyä varovaisuutta vetäessäni yhtäläisyyksiä yli 75 vuoden takaisiin asioihin. J. Putkinen on listannut enemmän noita ammuskulutuksia, jos haluat tarkistaa.

 

[Iso-Mursu]

PST ja IT taas saadaan kuntoon kustannustehokkaasti, kun hankitaan Mustille ja Sergeille uudet erät ampumatarviketta...

Eli noudattaisin tiettyä varovaisuutta vetäessäni yhtäläisyyksiä yli 75 vuoden takaisiin asioihin. J. Putkinen on listannut enemmän noita ammuskulutuksia, jos haluat tarkistaa.

No käytän amatöörinä noita menneitä itelleni esimerkkinä.

Kiitos linkistä

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tämä asiahan on ruodittu läpi ketjussa aijemmin mielestäni hyvinkin uskottavasti/loogisesti:
Ruotsalaiset kerkesivät varata meiltä ylijääneen 2s1 kaluston (228 kpl 2S1 SP gun chassis delivered for spares only) oman MtLb lauttansa varaosiksi, vaunut purettiin tarvittaviin osiin Saksassa ja saimme hankittua niistä ilmeisesti kaiken haluamamme ainakin torneihin liittyen (2s1 72kpl / 157kpl spares), koska niiden osille Ruotsalaisilla ei ollut luonnollisesti tarvetta, varaosista mainittiin Rannarin lähteessä:
- Suomi hankki lisäksi Ruotsin tykit pilkkoneesta purkaamosta ps-haupitsien varaosia
- varaosina mainitaan tornin sähköiset ja mekaaniset osat sekä suuntaimet/kiertokaukoputket/latauslaitteet yms.

Myöhemminhän olemme olleet ostoksilla Ruotsissa koskien kokonaisuudessaan poistettua mittavaa MtLb kalustoa jälleen ns. "kilohinnoilla", olisi perin outoa, ellei sieltä olisi ostettu myös heille massiivisesti aikoinaan purettua alustojen varaosa arsenaalia tarvittavilta osin... Mitkään itävaunuthan eivät kummoista käyttökiertoa kerenneet länsinaapurissa palvelemaan, joten tuskin niihin kummoisesti oli keretty edes kajota. En myöskään pois sulkisi sitäkään ettei alustan varaosia olisi saatu jo Itä-Saksasta koska on mainittu että kävimme Ruotsalaisten kanssa kauppaa ns. 2-erän kohdalla meille varattujen MtLb varaosien ja Ruotsalaisille varattujen 2s1 kesken...
Oli miten hyvänsä, niin en usko että meillä 2s1 kaluston käyttö on kaikkien näiden kiemuroiden jälkeen varaosista kiinni! Mahdollinen kotimainen peruskorjaustyön hinta on sitten oma lukunsa....

A-tarvike on ilmeisesti kuitenkin se hallitseva elementti jonka mukaan edetään tykistö arsenaalin poistoissa, toki ei sovi unohtaa tela-alustojen huomattavasti raskaampaa huoltorasitetta jos verrataan samaa A-tarviketta syövään vedettävään kalustoon, joka ei edes vaadi kovin kummoista hinuria 122h63 tapauksessa. Pelkän ps-kuoren perusteella ei kyllä ottoajoneuvoihin/muutenkin kumipyörillä liikkuviin kokoonpanoihin aleta sijottamaan elinkaarensa päässä liikkuvaa tela-alustaa sekoittamaan koko pakkaa. Yleensä poistetaan kokonaisia vanhentuneita yhtymiä, onhan noita 122H63:kin laitettu jo luiskaan, muttei yhtään Psh74:sta, koska niiden yhtymiäkään ei ole vielä poistettu.

Tässä vielä lainaus tutkielmasta:
TYKISTÖN JA KRANAATINHEITTIMISTÖN 2010-LUVUN AMPUMATARVIKKEET JA NIIDEN MAHDOLLISUUDET TULENKÄYTÖN KEHITTÄMISELLE

"Toisinaan teknologisesti edistyksellinen tai jopa ylivoimainen ratkaisu ei kuitenkaan johda tuotteeseen, joka otettaisiin operatiiviseen käyttöön. Syy tähän on se, että valtiot ovat lukittautuneet
aikaisemmin hankittuihin järjestelmiin ja ampumatarvikkeisiin. Lukittautumissyklit saattavat olla kymmeniä vuosia pitkiä. Suomesta esimerkiksi käy edelleen käytössä oleva 122H63 tykki, joka hankittiin Suomeen jo 1960-luvulla. Jotta uusi tuote otettaisiin operatiiviseen käyttöön, kustannusten ja hyötyjen välisen suhteen tulee olla edullisempi kuin jo käytössä olevilla järjestelmillä."

Eiköhän näitä ole ammattilaiset laskemassa milloin NL peruja oleva tykistön sykli loppuu ja mitä maksaa mahdollinen siirtyminen uuteen sykliin tahi mahdollisesti pidättäytyminen osittain vanhassa
Tilanteet vielä elää jonkunverran sen mukaan mitä tulee tarjolle ja miten on rahaa käytetävissä. Runsain määrin varastoon tarvittavan A-tarvikkeen painoarvo on tykistön kohdalla tässä kuitenkin ymmärtääkseni merkittävä. Olisihan se mielenkiintoista tietää mikä on uuden ns. länsimaisen 155mm ja itämaisen 122mm A-tarvikkeen hintaero! Ukraina??
Ja/tai löytyykö jostain tuoreempaa käytettyä A-tarviketta 122mm kaliberissa jos haluttaisiin tekohengittää tuota osaa tykistöstä esim. 2030 asti, nyt hyvinkin uhkaavassa rahapulassa tms.

Itä-Saksan kaupoista oli joskus foorumilla juttua, että varaosia ei saatu normaalisti, koska materiaalia oli jo alettu hävittää. Lisäksi NVA:n henkilöstö oli jo tuohon aikaan osin sulautettu Bundeswehriin ja osin potkittu kortistoon. BLG-60:stä kertoneessa, olikohan panssariseminaarimuistiossa, mainittiin nimenomaan tältä osin, että suomalaiset ostajat haeskelivat kaupan jälkeen esiin jonkun NVA:n evp. upseerin, joka sitten tuli Suomeen jelppimään kaluston käyttöönoton kanssa...

Tässä siis se viesti varaosia koskien:

Ne kyllä hankittiin 2-10v vanhoina mutta onhan tuosta jo aikaakin jos varaosat oikeasti olisivat hupenemassa mitä itse epäilen.

Tuossa juttua putken vaihdosta.

Päättyneellä viikolla koeammuntapaikalla varmistettiin tykinputken vaihdossa olleen panssarihaupitsin 122 PSH 74:n toiminta.

Syytä toimintakoeammunnassa olleen panssarihaupitsin putken vaihtamiseen ei ulkopuolisille kerrota. Käytännössä kyse voi olla teknisestä viasta tai siitä, että koulutuskäytössä olleen vaunun laukaukset ovat tulleet ”täyteen”.


– Kyllähän siitä aina jää jälki, kun putken läpi mäjähtää rautakappale 600 metrin sekuntivauhtia, ammuntaa tilaajan edustajana seurannut kapteeni Tuomo Ali-Vehmas maavoimien materiaalilaitoksen esikunnasta kuvailee.


Ammunnanjohtaja Ilvesmäki kehuu koeammuttua panssarihaupitsia toimintavarmaksi laitteeksi. Tykinputken vaihto tosin on työläs operaatio, joka vaatii vaunun tornin nostamista paikaltaan.


– Sitä ei voi ihan kenttäolosuhteissa tehdä. Vaihto kestää useita tunteja, päiviäkin.

Ruttanmäellä varmistetaan tykkien turvallisuus

Hämeen Sanomissa on kuluvan vuoden mittaan ollut tavallista useammin ilmoituksia Ruttanmäeltä kaikuvista ammunnan äänistä.

www.hameensanomat.fi

PS. Eiköhän tuossakin mitä suuremmalla todennäköisyydellä asennettu vanhan putken tilalle ehta DDR purkaamon "spare part" putki

 

[Huhta]

Tämä asiahan on ruodittu läpi ketjussa aijemmin mielestäni hyvinkin uskottavasti/loogisesti:
Ruotsalaiset kerkesivät varata meiltä ylijääneen 2s1 kaluston (228 kpl 2S1 SP gun chassis delivered for spares only) oman MtLb lauttansa varaosiksi, vaunut purettiin tarvittaviin osiin Saksassa ja saimme hankittua niistä ilmeisesti kaiken haluamamme ainakin torneihin liittyen (2s1 72kpl / 157kpl spares), koska niiden osille Ruotsalaisilla ei ollut luonnollisesti tarvetta, varaosista mainittiin Rannarin lähteessä:
- Suomi hankki lisäksi Ruotsin tykit pilkkoneesta purkaamosta ps-haupitsien varaosia
- varaosina mainitaan tornin sähköiset ja mekaaniset osat sekä suuntaimet/kiertokaukoputket/latauslaitteet yms.

Myöhemminhän olemme olleet ostoksilla Ruotsissa koskien kokonaisuudessaan poistettua mittavaa MtLb kalustoa jälleen ns. "kilohinnoilla", olisi perin outoa, ellei sieltä olisi ostettu myös heille massiivisesti aikoinaan purettua alustojen varaosa arsenaalia tarvittavilta osin... Mitkään itävaunuthan eivät kummoista käyttökiertoa kerenneet länsinaapurissa palvelemaan, joten tuskin niihin kummoisesti oli keretty edes kajota. En myöskään pois sulkisi sitäkään ettei alustan varaosia olisi saatu jo Itä-Saksasta koska on mainittu että kävimme Ruotsalaisten kanssa kauppaa ns. 2-erän kohdalla meille varattujen MtLb varaosien ja Ruotsalaisille varattujen 2s1 kesken...
Oli miten hyvänsä, niin en usko että meillä 2s1 kaluston käyttö on kaikkien näiden kiemuroiden jälkeen varaosista kiinni! Mahdollinen kotimainen peruskorjaustyön hinta on sitten oma lukunsa....

A-tarvike on ilmeisesti kuitenkin se hallitseva elementti jonka mukaan edetään tykistö arsenaalin poistoissa, toki ei sovi unohtaa tela-alustojen huomattavasti raskaampaa huoltorasitetta jos verrataan samaa A-tarviketta syövään vedettävään kalustoon, joka ei edes vaadi kovin kummoista hinuria 122h63 tapauksessa. Pelkän ps-kuoren perusteella ei kyllä ottoajoneuvoihin/muutenkin kumipyörillä liikkuviin kokoonpanoihin aleta sijottamaan elinkaarensa päässä liikkuvaa tela-alustaa sekoittamaan koko pakkaa. Yleensä poistetaan kokonaisia vanhentuneita yhtymiä, onhan noita 122H63:kin laitettu jo luiskaan, muttei yhtään Psh74:sta, koska niiden yhtymiäkään ei ole vielä poistettu.

Tässä vielä lainaus tutkielmasta:
TYKISTÖN JA KRANAATINHEITTIMISTÖN 2010-LUVUN AMPUMATARVIKKEET JA NIIDEN MAHDOLLISUUDET TULENKÄYTÖN KEHITTÄMISELLE

"Toisinaan teknologisesti edistyksellinen tai jopa ylivoimainen ratkaisu ei kuitenkaan johda tuotteeseen, joka otettaisiin operatiiviseen käyttöön. Syy tähän on se, että valtiot ovat lukittautuneet
aikaisemmin hankittuihin järjestelmiin ja ampumatarvikkeisiin. Lukittautumissyklit saattavat olla kymmeniä vuosia pitkiä. Suomesta esimerkiksi käy edelleen käytössä oleva 122H63 tykki, joka hankittiin Suomeen jo 1960-luvulla. Jotta uusi tuote otettaisiin operatiiviseen käyttöön, kustannusten ja hyötyjen välisen suhteen tulee olla edullisempi kuin jo käytössä olevilla järjestelmillä."

Eiköhän näitä ole ammattilaiset laskemassa milloin NL peruja oleva tykistön sykli loppuu ja mitä maksaa mahdollinen siirtyminen uuteen sykliin tahi mahdollisesti pidättäytyminen osittain vanhassa
Tilanteet vielä elää jonkunverran sen mukaan mitä tulee tarjolle ja miten on rahaa käytetävissä. Runsain määrin varastoon tarvittavan A-tarvikkeen painoarvo on tykistön kohdalla tässä kuitenkin ymmärtääkseni merkittävä. Olisihan se mielenkiintoista tietää mikä on uuden ns. länsimaisen 155mm ja itämaisen 122mm A-tarvikkeen hintaero! Ukraina??
Ja/tai löytyykö jostain tuoreempaa käytettyä A-tarviketta 122mm kaliberissa jos haluttaisiin tekohengittää tuota osaa tykistöstä esim. 2030 asti, nyt hyvinkin uhkaavassa rahapulassa tms.









PS. Eiköhän tuossakin mitä suuremmalla todennäköisyydellä asennettu vanhan putken tilalle ehta DDR purkaamon "spare part" putki

Ensinnäkin tästä tuoreemmasta MT-LB -hankinnasta Ruotsista. Ruotsihan on ilmeisesti myynyt ison määrän MT-LB:tä siviilimarkkinoille ja liekö osa mennyt Stenalle. Minkäköhän verran sieltä on oikeasti saatu varaosia, kun vaunujakaan emme saaneet kaikkia? Kävikö taas Saksan tapaan, että varaosat laitettiin sulattoon ensin ja sitten loput vaunut myytiin Suomeen? Koska jos tarkan markan saksalainen pystyy siihen, niin en hetkeäkään epäile ruotsalaisen kykyä vastaavaan...

Ampumatarvikkeesta puolestaan epäilen vahvasti, että sitä löytyisi mistään käyttökelpoisena. Kylmän sodan päätyttyä kaikkialla Euroopassa ajettiin sotateollisuus alas rasittamasta kansantaloutta, jopa Venäjällä. Eli jos tuoreempaa ampumatarviketta etsii, niin ei löytyne Euroopasta. Siitä taas päästään esittämääni kysymykseen laadusta ja toisaalta sisäsiististä kauppakumppanista. Halutaanko asioida Kiinan, Iranin tms. kanssa?

Tykistön ongelmia ratkaistaessa ei kannattane unohtaa käytetyn 155 mm kaluston ja ampumatarvikkeiden hankintoja. Luulen, että Korean niemimaan suunnalta saattaisi löytyä käytettyjen panssarihaupitsien lisäksi myös käytettyjä ampumatarvikkeita...

 

[TBman]

Mikähän on huoltovarmuuskeskuksen reaalinen kyky, huoltaa maatamme, jos paskaa iskee propeliin, nimittäin pelkät hengityksen suojaus välineet osoittautui Täydeksi farssiksi ja se on VAIN HENGITYSSUOJAIN.

 

[Jukkis]

Mikähän on huoltovarmuuskeskuksen reaalinen kyky, huoltaa maatamme, jos paskaa iskee propeliin, nimittäin pelkät hengityksen suojaus välineet osoittautui Täydeksi farssiksi ja se on VAIN HENGITYSSUOJAIN.

Paska mennä sanomaan. Tuon farssin kun saa väännettyä kumpaan suuntaan kuin vain haluaa. Joko a) eivät osanneet edes maskeja ostaa niin miten sitten jotain sotatarpeita tai b) ovat käyttäneet resurssinsa näihin vaikeammin saataviin ja paljon hitaammin omavalmistettaviin juttuihin. Eli oikeasti emme vaan voi tietää...

 

[Rannari]

Paska mennä sanomaan. Tuon farssin kun saa väännettyä kumpaan suuntaan kuin vain haluaa. Joko a) eivät osanneet edes maskeja ostaa niin miten sitten jotain sotatarpeita tai b) ovat käyttäneet resurssinsa näihin vaikeammin saataviin ja paljon hitaammin omavalmistettaviin juttuihin. Eli oikeasti emme vaan voi tietää...

Keskimäärin sellaiset hommat joihin on valmistauduttu onnistuvat paremmin kuin sellaiset joihin ei ole edes valmistauduttu. Suojaimet eivät ole kuuluneet valmiusvarastoinnin piiriin ( mikä on sinällään käsittämätöntä ). HVK toimii kuitenkin vuosien ja vuosikymmenten jänteellä eikä palokuntatyyppisesti. Suojaimistakin kannattanee huomata että pääosa hankinnoista näyttää pelittävän ihan asiallisesti. Siitä aloitussatsista onkin sitten aika vähän hyvää sanottavaa.

Muuta järkiratkaisua suojainkysymykseen ei jatkoa varten voi olla kuin kotimainen valmistus alusta loppuun. Tuo vaatinee lakimuutoksen jotta normaalioloissa voidaan suosia kotimaista ohi kiinalaisten halpistuotteiden. Sitten vaan sata miljoonaa ssuojainta varastoon ja kierto käyntiin.

 

[TBman]

Paska mennä sanomaan. Tuon farssin kun saa väännettyä kumpaan suuntaan kuin vain haluaa. Joko a) eivät osanneet edes maskeja ostaa niin miten sitten jotain sotatarpeita tai b) ovat käyttäneet resurssinsa näihin vaikeammin saataviin ja paljon hitaammin omavalmistettaviin juttuihin. Eli oikeasti emme vaan voi tietää...

Olisikohan liene mahdollista kansalaisjärjestön vaatia varmuushankintojen toimivuudesta tutkintaa, ei ehkä Suomessa, joka on "maailman paras" mutta muualla maailman demokratioissa onnistuu. Mieleen vaan tuli että miten on varastoitunutta esim renkaat, luomutuotteet, öljy, muovien raaka-aineet, räjähteet, viljat, kemikaalien decontaminointiaineet, hitsauslisäaineet, teräksen lisäaineet, kaasut..... Lista on pitkä...

 

[Rannari]

Olisikohan liene mahdollista kansalaisjärjestön vaatia varmuushankintojen toimivuudesta tutkintaa, ei ehkä Suomessa, joka on "maailman paras" mutta muualla maailman demokratioissa onnistuu. Mieleen vaan tuli että miten on varastoitunutta esim renkaat, luomutuotteet, öljy, muovien raaka-aineet, räjähteet, viljat, kemikaalien decontaminointiaineet, hitsauslisäaineet, teräksen lisäaineet, kaasut..... Lista on pitkä...

Voisi kuvitella että valmiusasiaa ihan lainsäädännöstä ja varastoitavista nimikkeistä lähtien joudutaan tulevina vuosina käymään melko tiheällä kammalla läpi. Kyllähän tämä nyt käynnissä oleva koeponnistus jätti kohtuu isoja kysymysmerkkejä ilmaan leijumaan.

 

[baikal]

Mieleen vaan tuli että miten on varastoitunutta esim renkaat, luomutuotteet, öljy, muovien raaka-aineet, räjähteet, viljat, kemikaalien decontaminointiaineet, hitsauslisäaineet, teräksen lisäaineet, kaasut..... Lista on pitkä...

Paljonkos sen varaston arvoksi vastottain paljastettiin..... muistanko väärin, että olisi noin 2 mrd euroa? No, jos on, niin se tekee pyöreät 350 e per capita. Siitä voi jotain päätellä, mitä tarkoittaa -valmiusvarastointi- de real.

 

[Rannari]

Paljonkos sen varaston arvoksi vastottain paljastettiin..... muistanko väärin, että olisi noin 2 mrd euroa? No, jos on, niin se tekee pyöreät 350 e per capita. Siitä voi jotain päätellä, mitä tarkoittaa -valmiusvarastointi- de real.

Siemenperunat ja jauhosäkki sekä kolme tankillista löpöä.

 

[Jukkis]

Keskimäärin sellaiset hommat joihin on valmistauduttu onnistuvat paremmin kuin sellaiset joihin ei ole edes valmistauduttu. Suojaimet eivät ole kuuluneet valmiusvarastoinnin piiriin ( mikä on sinällään käsittämätöntä ). HVK toimii kuitenkin vuosien ja vuosikymmenten jänteellä eikä palokuntatyyppisesti. Suojaimistakin kannattanee huomata että pääosa hankinnoista näyttää pelittävän ihan asiallisesti. Siitä aloitussatsista onkin sitten aika vähän hyvää sanottavaa.

Aivan. Eikös nämäkin suojaimet sattuneet olemaan varastossa vain siksi että sikainfluenssapaniikin aikaan niitä sinne (kansan rauhoittelemiseksi?) ostettiin. Osasta oli sitten päiväykset juosseet vuosia sitten ja kuminauhat hapertuneet vanhuuttaan. Todettakoon kuitenkin että tilanteen ollessa se mikä oli onneksi löytyi edes noita vanhentuneita ei-oo:n sijaan.

Muuta järkiratkaisua suojainkysymykseen ei jatkoa varten voi olla kuin kotimainen valmistus alusta loppuun. Tuo vaatinee lakimuutoksen jotta normaalioloissa voidaan suosia kotimaista ohi kiinalaisten halpistuotteiden. Sitten vaan sata miljoonaa ssuojainta varastoon ja kierto käyntiin.

Ainakin sen verran pitäisi olla valmiutta että löytyisi valmiit ajan tasalla olevat listat, mikä firma määrätään valmistamaan mitäkin suojavälinettä ja millä valtuuksilla. Valtuudet näihin pitäisi tulla mieluiten tartuntatautilaista, mutta viimeistään valmiuslain sopivan pykälän käyttöönotosta. Mutta ylipäänsä rinnastaisin nämä puolustustarvikkeisiin, joiden kohdalla EU:n hankintasääntelyssä on myös joustoja kilpailutus- ym. vaatimuksista. Eli kotimaista pitäisi saada suosia juuri huoltovarmuussyystä.

 

[Rannari]

Aivan. Eikös nämäkin suojaimet sattuneet olemaan varastossa vain siksi että sikainfluenssapaniikin aikaan niitä sinne (kansan rauhoittelemiseksi?) ostettiin. Osasta oli sitten päiväykset juosseet vuosia sitten ja kuminauhat hapertuneet vanhuuttaan. Todettakoon kuitenkin että tilanteen ollessa se mikä oli onneksi löytyi edes noita vanhentuneita ei-oo:n sijaan.



Ainakin sen verran pitäisi olla valmiutta että löytyisi valmiit ajan tasalla olevat listat, mikä firma määrätään valmistamaan mitäkin suojavälinettä ja millä valtuuksilla. Valtuudet näihin pitäisi tulla mieluiten tartuntatautilaista, mutta viimeistään valmiuslain sopivan pykälän käyttöönotosta. Mutta ylipäänsä rinnastaisin nämä puolustustarvikkeisiin, joiden kohdalla EU:n hankintasääntelyssä on myös joustoja kilpailutus- ym. vaatimuksista. Eli kotimaista pitäisi saada suosia juuri huoltovarmuussyystä.

Ihan tuurilla tosiaan oli edes niitä vanhentuneita suojaimia varastoissa. Melkoinen puute varautumisessa mutta syyn vierittäminen Marinin hallitukselle ei ehkä ole kohtuullista vaikka sellaistakin on kuulunut.

Valmiuden voisi tosiaan rakentaa niinkin että HVK naksaa firmoille X ja Y valmistuskapasiteetin ylläpidosta vaikka tuotantoa ei normaalitilanteessa olisikaan. Firmat ylläpitävät korvausta vastaan laitteet ja koulutetun henkilöstön. Lisäksi pitää luoda valmius materiaalien valmistukseen mikä lienee paperiteollisuudessa järjestettävissä. Asiaa tuntevan kaverin mukaan jopa kohtuuhelpolla. Itsellä ei ole kuin perskohtainen tuntuma pehmopaoeriin.

Parempi kuitenkin olisi jos linjat pyörisivät koko ajan vaikka yhdessä vuorossa ja kriisin tullen tuotantomäärää voisi nostaa moninkertaiseksi. Jonkun vain pitää normioloissakin ostaa se tuotanto.

 

[Herman30]

Mikähän on huoltovarmuuskeskuksen reaalinen kyky, huoltaa maatamme, jos paskaa iskee propeliin, nimittäin pelkät hengityksen suojaus välineet osoittautui Täydeksi farssiksi ja se on VAIN HENGITYSSUOJAIN.

Nythän on käynyt ilmi että hengityssuojaimien hankinta ja varastointi eivät kuulu HVK;n tehtäviin. Joku on vain omalla luvalla työntänyt sille semmoisen tehtävän.

 

[Rannari]

Nythän on käynyt ilmi että hengityssuojaimien hankinta ja varastointi eivät kuulu HVK;n tehtäviin. Joku on vain omalla luvalla työntänyt sille semmoisen tehtävän.

Hätäratkaisut harvoin tuottavat priimaa...

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ensinnäkin tästä tuoreemmasta MT-LB -hankinnasta Ruotsista. Ruotsihan on ilmeisesti myynyt ison määrän MT-LB:tä siviilimarkkinoille ja liekö osa mennyt Stenalle. Minkäköhän verran sieltä on oikeasti saatu varaosia, kun vaunujakaan emme saaneet kaikkia?

Missä on sanottu että olisimme edes halunneet yhtään enempää vaunuja kuin ostimme? Se että täällä hekumoidaan pohjoisten yhtymien panssaroinnista ei tarkoita sitä että pv hekumoisi siitä...
Todennäköisyys sille että varaosia tarjotaan myyntiin on huomattavasti isompi kuin se että ei tarjota, ainiin, mutta täällä foorumillahan kaikki on lähtökohtaisesti paskaa paitsi kusi

Kävikö taas Saksan tapaan, että varaosat laitettiin sulattoon ensin ja sitten loput vaunut myytiin Suomeen? Koska jos tarkan markan saksalainen pystyy siihen, niin en hetkeäkään epäile ruotsalaisen kykyä vastaavaan...

Onko ylipäätään minkään sorttista lähdettä sille ettei Itä-Saksasta saatu mitään varaosia? Rannarin lähde kertoo että meillä oli esim. MtLb kaluston varaosia varattuna... Se sotii vähän tuota teoriaa vastaan. Ja jäihän meiltäkin T-72:sta tukeva varaosa arsenaali myytäväksi Tsekeille (kauppahintana 4,1 miljoonaa euroa, sisältäen 430 000 varaosanimikettä), tokkopa kaikki NL aikaisia hankintoja silloiselle paljon pienemmälle vaunumäärälle

Toisekseen, olisi hyvä erottaa vaunuja kannibalisoimalla saatavat osat (ns. kerran elikaaressa mahdollisesti rikkoutuvat/vaihdettavat palikat) ja varsinaiset kuluvat osat joita kuluu enemmän tai vähemmän tasaisena solkena. Eihän Itä-Saksalla välttämättä ole todellakaan ollut meidän (itä kalustolle) tyypilliseen tapaan koko kaluston elinkaarelle laskettua varaosa arsenaalia varastoissa. Vaunut olivat pääsääntöisesti muiden varsovan liiton satelliittien valmistamia, varaosahuolto on saattanut paljon pidemälle nojata sotilasliiton muihin tehtaisiin jos verrataan meidän tapaa itäkaluston kanssa varaosien suhteen. Eli oliko niin kattavia varaosa arsenaaleja edes tarjolla kaikelle kalustolle mihin meillä on totuttu...

Oli miten hyvänsä, niin nämä keskustelun alla olevat kapistukset ovat niin patarauta tason vehkeitä ilman elektroniikkaa ja äärimmäisen isolla volyymillä laajalle levinneitä + yhä käytössä + MtLb tuotantokin taisi olla ainakin vielä vähän aikaa sitten pystyssä että ei niiden jatko käyttö varaosista kiinni jää, oli niitä omasta takaa tahi ei. Jos vaunut on ajettu niin loppuun (mitä vahvasti epäilen), niin hinta suhteessa saavutettuun hyötyyn tullee vastaan jo kotimaisen työn hinnassa jos kyseeseen tulee täysi peruskorjaus. Mutta kuten todettua, en usko tähän, koska tähän mennessä meillä ymmärtääkseni saatiin ajettua tuohon tilaan vain NL 80-luvulla ostettuja T-72 ja BMP-1 yksilöitä. En ole kuullut esim. MtLb vaunujen poistoista ja tykistön alustoilla ajotarve pitäisi teoriassa olla kaikkein vähäisin muihin ns. ryntöalustoihin nähden...

Ampumatarvikkeesta puolestaan epäilen vahvasti, että sitä löytyisi mistään käyttökelpoisena. Kylmän sodan päätyttyä kaikkialla Euroopassa ajettiin sotateollisuus alas rasittamasta kansantaloutta, jopa Venäjällä. Eli jos tuoreempaa ampumatarviketta etsii, niin ei löytyne Euroopasta. Siitä taas päästään esittämääni kysymykseen laadusta ja toisaalta sisäsiististä kauppakumppanista. Halutaanko asioida Kiinan, Iranin tms. kanssa?

Heittäisin villinä korttina Ukrainan...? Ja edelleen haistelin vain ja ainoastaa jotain 5-10v. lisätekohengitystä odotettavissa olevan rahapulan takia, tuohonhan riittäisi ymmärtääkseni se että löytyisi riittävä määrä 5-10v tuoreempia panos osia mitä meillä on varastoissa... kuinka vanhaa valmistetta ne sitten ovatkaan

 

[Ohjus-tiedustelija]

Nythän on käynyt ilmi että hengityssuojaimien hankinta ja varastointi eivät kuulu HVK;n tehtäviin. Joku on vain omalla luvalla työntänyt sille semmoisen tehtävän.

Josta päästään siihen että mitä halvatun tekemistä HVK:lla, hengityssuojaimista puhumattakaan on PV:n, tykistön, 122H kaluston tai ylipäätään minkään edes etäisesti tähän ketjuun liittyvän asian kanssa

 

[magitsu]

On siellä ilmeisesti ammustuotannon aloittamiseen tarvittavia inputteja. Mitä enemmän PGM:eihin nojataan niin sitä vähemmän tarvitsee kuvitella tuotantoon kyettävän.
Eli onnistuisiko lähinnä käsiaseisiin ja yleisesti räjähteisiin...

 

[baikal]

Lisäksi pitää luoda valmius materiaalien valmistukseen mikä lienee paperiteollisuudessa järjestettävissä. Asiaa tuntevan kaverin mukaan jopa kohtuuhelpolla. Itsellä ei ole kuin perskohtainen tuntuma pehmopaoeriin.

Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin iivanan hyökätessä suomalaiset ryntäävät ostamaan wc-paperia. Pehmopaperituotanto on siis turvattava jo sisäpoliittisista syistä.

 

[J0h1F]

Onko tosiaan niin, ettei tuohon 122 kalustoon ole omaa kranaattituotanto kapasiteettia? Tuotantoa ei varmastikaan ole, mutta luulisi olevan vermeet jemmassa. No saattaa olla punaleimaista tietoa muutenkin

Kyllä kranaatintuottokapasiteettia olisi, ja kuten @veeteetee kertoi, 122 mm haupitseillehan oli Suomessa myös suunniteltu ja toteutettu oma pitkän kantaman ammus (ilmeisesti perävirtauskranaatti), jolla kantama olisi saatu 20 kilometrin paremmalle puolen vanhalla panosjärjestelmällä. Tämä meni nimikkeellä "lyhyen kantaman haupitsin pitkän kantaman ammus", ja oli hankintalistoillakin, kunnes leikkuri osui siihen, eikä näitä sitten ikinä hankittu.

Panosten vanheneminen on se akuutimpi ongelma, kranaatithan säilyvät paljon paremmin. Panosten tuotanto on myös siltä osin ongelmallista, että ruutierien ominaisuudet vaihtelevat hieman nykyisessäkin tuotannossa, ja panoksia pussittaessa pitää tehdä koeammunnat, jotta saadaan sopivat määrät ruutia panoksiin. Eli siis pitäisi hankkia hyvin suuria määriä a-tarviketta, jotta panosten tuotanto itse tulisi kannattavaksi ja muutenkaan käytännölliseksi.