Tykistö

[Protheon_93]

Kysyin tuntemaltani henkilöltä, joka työskentelee PV:ssa tykistöasioiden parissa, että onko mitään konkreettisia suunnitelmia tai muuta sellaista, että millä ilveellä reilut 400 122MM-haupitsia korvataan vuosikymmenen lopussa, niin että saadaan suunnilleen kohtalainen korvaava suorituskyky. Vastaus oli luokkaa, että siinä helkkarinmoinen pulma niille, jotka asiasta vastaavat tuolloin, koska meidän 122MM-haupitsit saatiin käytännössä noutaa a-tarvikkeineen Saksasta uloskantohintaan. Ja nyt ei enää ole mitään paikkaa, mistä hakea massiivista määrää tykistöä ja ammuksia uloskantohinnalla. Tietysti ei voinut virkansa puolesta kommentoida enempää, mutta rivien välistä antoi ymmärtää että henkilökohtaisesti uskoo, että 122MM:n korvaajaa ei tulla lähellekään hankkimaan samoja määriä kuin 122MM aiemmin hankittiin.

Itä-Saksan hankinnat sisälsivät muutakin kuin tykistöä kuten ilmatorjunta-aseita ja panssarivaunuja ja hankinnan hinta oli 200 miljoonaa markkaa, joka vastaa nykyään 50 miljoonaa euroa eli kolmasosaa K9-hankinnan hinnasta.

 

[Talvela]

Kysyin tuntemaltani henkilöltä, joka työskentelee PV:ssa tykistöasioiden parissa, että onko mitään konkreettisia suunnitelmia tai muuta sellaista, että millä ilveellä reilut 400 122MM-haupitsia korvataan vuosikymmenen lopussa, niin että saadaan suunnilleen kohtalainen korvaava suorituskyky. Vastaus oli luokkaa, että siinä helkkarinmoinen pulma niille, jotka asiasta vastaavat tuolloin, koska meidän 122MM-haupitsit saatiin käytännössä noutaa a-tarvikkeineen Saksasta uloskantohintaan. Ja nyt ei enää ole mitään paikkaa, mistä hakea massiivista määrää tykistöä ja ammuksia uloskantohinnalla. Tietysti ei voinut virkansa puolesta kommentoida enempää, mutta rivien välistä antoi ymmärtää että henkilökohtaisesti uskoo, että 122MM:n korvaajaa ei tulla lähellekään hankkimaan samoja määriä kuin 122MM aiemmin hankittiin.

Itä-Saksan hankinnat sisälsivät muutakin kuin tykistöä kuten ilmatorjunta-aseita ja panssarivaunuja ja hankinnam hinta oli 200 miljoonaa markkaa, joka vastaa nykyään 50 miljoonaa euroa eli kolmasosaa K9-hankinnan hinnasta.

Yhdysvallat on ainoa paikka josta voisi saada isoja määriä käytettyjä suhteellisen halvalla, on vain pitkä jono muitakin kiinnostuneita.

 

[Old Boy]

Kysyin tuntemaltani henkilöltä, joka työskentelee PV:ssa tykistöasioiden parissa, että onko mitään konkreettisia suunnitelmia tai muuta sellaista, että millä ilveellä reilut 400 122MM-haupitsia korvataan vuosikymmenen lopussa, niin että saadaan suunnilleen kohtalainen korvaava suorituskyky. Vastaus oli luokkaa, että siinä helkkarinmoinen pulma niille, jotka asiasta vastaavat tuolloin, koska meidän 122MM-haupitsit saatiin käytännössä noutaa a-tarvikkeineen Saksasta uloskantohintaan. Ja nyt ei enää ole mitään paikkaa, mistä hakea massiivista määrää tykistöä ja ammuksia uloskantohinnalla. Tietysti ei voinut virkansa puolesta kommentoida enempää, mutta rivien välistä antoi ymmärtää että henkilökohtaisesti uskoo, että 122MM:n korvaajaa ei tulla lähellekään hankkimaan samoja määriä kuin 122MM aiemmin hankittiin.

Oikeassa olet; kyllä tämä on kaikille asiasta jotain ymmärtäville ihan selvä asia. Julkisesti ei tietysti virassa oleva voi mitään sanoa; ihan jo siksikin että asiahan on ollu tutkinnassa jo hyvän aikaa. Ne jotka tutkii ei myöskään kommentoi koska asia on keskeneräinen. Kun on tutkittu, ovat tulokset tietysti salaisia, sillä nehän koskevat olevaa suorituskykyämme ja sen kehittymistä. MpNetissa tapahtuville keskusteluille on siis tulevaisuutta koko vuosikymmeneksi. Edellisellä sivuilla oltiin raketinheittimien suhteen aika lähellä munkin lempparispekulaatiota, mutta ei siitä täällä enempää, kun raketinheittimille on nyt omakin lankansa.

Sen verran vielä, että kyse on myös atarvikkeista. Eihän pelkillä aseilla tee mitään jos ei oo ammuttavaa kuten Talvisodassa kävi. Muut aselajit heittelee herkästi kapuloita rattaisiin valmisteluvaiheessa, jos tämä (tarkoituksella) unohdetaan.

 

[Protheon_93]

Yhdysvallat on ainoa paikka josta voisi saada isoja määriä käytettyjä suhteellisen halvalla, on vain pitkä jono muitakin kiinnostuneita.

Jos mennään sillä, että K9-patteri kahdeksalla tykillä suunnilleen vastaa 18 tykin 122mm patteristoa, niin 471 D-30 pitäisi suorituskyvyn säilyttämiseksi korvata parillasataa 155mm haupitsilla.

Tähän voisi tuoda suuren helpotuksen K9-optio, koska se toisi nopeammin siirtyvämpää tykistöä, joka taas hieman vähentäisi tuon parinsadan tykin tarvetta, koska K9 saadaan nopeasti paikasta toiseen vs D-30.

 

[Hanski]

Tehdään budjettiratkaisulla!
Sisuja ja vanhoja ällitällejä sekä 122-millisiä olisi riittävästi.

Pohjois-Koreassa ja Kuubassakin osataan, onnistuisi meiltäkin:


Katso liite: 40039Katso liite: 40040Katso liite: 40041Katso liite: 40042Katso liite: 40043

Huomasiko @Soldierblue miten homosti taaksepäin putket sojottavat näissä Pöö-Korean ja Kuuban viritelmissä?

 

[Talvela]

Olen enempi sitä mieltä että 122mm joutaa pois tykeistä ja raketinheittimistä. Syy: teho ja kantama riittämättömiä. Toki Grad on tulivoimainen, koska volyymi on suuri, mutta epätarkka. Raketit eivät ole ohjautuvia ja tuulikin hajauttaa niitä jopa 500m alueelle pitkittäissuunnassa eli tuo tuliannos on oikeastaan ainoa hyvä puoli.

Tykistö ja raketinheittimistö tarvitsee lisää kantamaa ja stand-off kykyä että voidaan vaikuttaa laajemmalle alueelle ja tarkasti. Siksi raketteja ei tarvitse ampua kohteisiin suunnattomia määriä. RakH tarvitsee myös suojaa vastapuolen lukuisalta tykistöltä ja heittimiltä, joten shoot-scoot sekä 227mm 4x kantama vs. 122mm Grad on erinomainen turva.

Esimerkiksi 30 kpl M142 Himars jakautuen 6 ajoneuvon pattereihin niin että valmareille jokaiselle yksi ja sitten 2x6 patteri armeijakunnille. Niihin alustavasti samanlainen lataus kuin M270A1 vaunuihin eli 15+25 pakettia M30A1 ja M31A1 raketteja.

Lynx tarjoaa mahdollisuuden ampua halvempaa rakettia, heillä on päivitys Gradin 122mm raketteihin ja heidän oma 160mm on aivan riittävä moniin kohteisiin, kantamakin 45km.

Raskaita raketinheittimiä on jo aivan riittävä määrä kaukovaikutuksen tarpeisiin, GMLRS raketteja ei ole varaa ampua joka maaliin, kun M26 ei ole käytössä ACCULAR podi antaisi niillekin mahdollisuuden ampua 160mm Mk 2 rakettia.

Villi veikkaus että on myös hinta kohdillaan näissä.

The Mk. II rocket weighs 110 kg and has a 46 kg warhead which is either HE-COFRAM or a cluster warhead containing 104 CL-3022-S4 AP/AM submunitions. A remotely set electronic fuze opens the canister at the appropriate height to give area coverage of about 31,400 m2.

All 26 rockets can be fired in under 60 seconds and re-loaded in under five minutes from a conventional truck with a 15 t/m crane.

LAR-160 - Wikipedia

en.wikipedia.org

ACCULAR - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Talvela]

Jos mennään sillä, että K9-patteri kahdeksalla tykillä suunnilleen vastaa 18 tykin 122mm patteristoa, niin 471 D-30 pitäisi suorituskyvyn säilyttämiseksi korvata parillasataa 155mm haupitsilla.

Tähän voisi tuoda suuren helpotuksen K9-optio, koska se toisi nopeammin siirtyvämpää tykistöä, joka taas hieman vähentäisi tuon parinsadan tykin tarvetta, koska K9 saadaan nopeasti paikasta toiseen vs D-30.

Tottakai K9 optio pitää käyttää ensin pois, se ei kuitenkaan sinänsä korvaa 122H63 roolia.

 

[Herman30]

122MM-haupitsia

Onko se joku atomitykki = 120 MegaMega.

 

[Einomies1]

Lynx tarjoaa mahdollisuuden ampua halvempaa rakettia, heillä on päivitys Gradin 122mm raketteihin ja heidän oma 160mm on aivan riittävä moniin kohteisiin, kantamakin 45km.

Halpa ei ole aina hyvä. 160mm jää sekin n. 50% M30A1 / M31A1 kantamasta. Lisäksi ei ole ohjautuvia. GMLRS:n etu on ilmiselvä noihin halpis-systeemeihin kantamassa+tarkkuudessa. Massamainen tuli voidaan korvata sillä ulottuvuudella ja tarkkuudella. Lisäksi on olemassa GLSDB ja muutakin tulee eli järjestelmää kehitetään jatkuvasti.

Raskaita raketinheittimiä on jo aivan riittävä määrä kaukovaikutuksen tarpeisiin, GMLRS raketteja ei ole varaa ampua joka maaliin, kun M26 ei ole käytössä ACCULAR podi antaisi niillekin mahdollisuuden ampua 160mm Mk 2 rakettia.

Suomi on suuri maa ja 160 000 miehen kenttäarmeijalle se n. 20 MLRS heitintä on liian vähän. AT-2 miinaraketteja on kai alle 200 kpl ja kovaakin kamaa 240 kpl. Kyllä siitä pitää laittaa paremmaksi ja se on tahtoasia.

RakH selviytymiskyky on tärkeä kun vastapuolella on 2S19 MSTA-S ja 2S35 Koalitsija SV kaltaisia pitkän kantaman (+40km) tykkejä. Samaten siellä on 220mm Uragan raketinheittimiä ja Smerch raketinheittimiä, puhumattakaan vastatykistötutkista ja lennokeista joita riittää. Emme voi enää olettaa että lyhyen kantaman järjestelmillä pärjättäisiin niitä vastaan vain hajauttamalla kalustoa. Nykyistä RakH 89 kalustoa ei ymmärtääkseni edes pysty hajauttamaan, vaan ne ampuvat patterina vierekkäin.

Villi veikkaus että on myös hinta kohdillaan näissä.

Rypäleammuksia ei enää hankita, se tuli jo selväksi GMLRS hankkeessa. Kapiainen taisi mainita että niitä ei edes myydä Suomeen. Tietysti Israel on poikkeus monessa, mutta pelkkä cluster ei enää yksin takaa suorituskykyä jos kantama tai lavetin selviytymiskyky on huono. En usko että hallitukset edes hyväksyisivät rypäleiden hankintaa, hyvä kun saadaan pitää edes ne 155mm rypäleet. Niistä ei kannata paljon huudella julkisesti.

 

[Talvela]

Halpa ei ole aina hyvä. 160mm jää sekin n. 50% M30A1 / M31A1 kantamasta. Lisäksi ei ole ohjautuvia. GMLRS:n etu on ilmiselvä noihin halpis-systeemeihin kantamassa+tarkkuudessa. Massamainen tuli voidaan korvata sillä ulottuvuudella ja tarkkuudella. Lisäksi on olemassa GLSDB ja muutakin tulee eli järjestelmää kehitetään jatkuvasti.

Suomi on suuri maa ja 160 000 miehen kenttäarmeijalle se n. 20 MLRS heitintä on liian vähän. AT-2 miinaraketteja on kai alle 200 kpl ja kovaakin kamaa 240 kpl. Kyllä siitä pitää laittaa paremmaksi ja se on tahtoasia.

RakH selviytymiskyky on tärkeä kun vastapuolella on 2S19 MSTA-S ja 2S35 Koalitsija SV kaltaisia pitkän kantaman (+40km) tykkejä. Samaten siellä on 220mm Uragan raketinheittimiä ja Smerch raketinheittimiä, puhumattakaan vastatykistötutkista ja lennokeista joita riittää. Emme voi enää olettaa että lyhyen kantaman järjestelmillä pärjättäisiin niitä vastaan vain hajauttamalla kalustoa. Nykyistä RakH 89 kalustoa ei ymmärtääkseni edes pysty hajauttamaan, vaan ne ampuvat patterina vierekkäin.

Rypäleammuksia ei enää hankita, se tuli jo selväksi GMLRS hankkeessa. Kapiainen taisi mainita että niitä ei edes myydä Suomeen. Tietysti Israel on poikkeus monessa, mutta pelkkä cluster ei enää yksin takaa suorituskykyä jos kantama tai lavetin selviytymiskyky on huono. En usko että hallitukset edes hyväksyisivät rypäleiden hankintaa, hyvä kun saadaan pitää edes ne 155mm rypäleet. Niistä ei kannata paljon huudella julkisesti.

Lynx toimii hajautettuna ja siihen saa raskaampiakin raketteja ja tykistöohjuksia 150-300km kantamalla, nämä pienemmätkin rakettikasetitkin osuvat tarkasti 45km asti.
Se on aivan riittävä kantama moniin tilanteisiin, ei sitä sotaa aiota käydä niin että tykistö kykkii Pohjanmaalla.

Ei suomi kyllä ole sopimuksesta ulkona vain 155mm kranaatien takia, se on ihan mp.net jutustelua.

ACCULAR is family of artillery rockets developed and manufactured by Israel Military Industries (IMI) and used by Israel Defense Forces and international customers. It features 2 different calibers with a maximum range of 40km with a 20-35kg unitary penetration or controlled fragmentation warhead and accuracy of 10m CEP.[1]

ACCULAR - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[PH]

Kysyin tuntemaltani henkilöltä, joka työskentelee PV:ssa tykistöasioiden parissa, että onko mitään konkreettisia suunnitelmia tai muuta sellaista, että millä ilveellä reilut 400 122MM-haupitsia korvataan vuosikymmenen lopussa, niin että saadaan suunnilleen kohtalainen korvaava suorituskyky. Vastaus oli luokkaa, että siinä helkkarinmoinen pulma niille, jotka asiasta vastaavat tuolloin, koska meidän 122MM-haupitsit saatiin käytännössä noutaa a-tarvikkeineen Saksasta uloskantohintaan. Ja nyt ei enää ole mitään paikkaa, mistä hakea massiivista määrää tykistöä ja ammuksia uloskantohinnalla. Tietysti ei voinut virkansa puolesta kommentoida enempää, mutta rivien välistä antoi ymmärtää että henkilökohtaisesti uskoo, että 122MM:n korvaajaa ei tulla lähellekään hankkimaan samoja määriä kuin 122MM aiemmin hankittiin.

Itä-Saksan hankinnat sisälsivät muutakin kuin tykistöä kuten ilmatorjunta-aseita ja panssarivaunuja ja hankinnan hinta oli 200 miljoonaa markkaa, joka vastaa nykyään 50 miljoonaa euroa eli kolmasosaa K9-hankinnan hinnasta.

Jos K9-optio käytetään, niin tykistön kärjen muodostaisi vajaa 100 kpl K9-panssarihaupitsia. Kotimaisia vedettäviä 155mm kanuunoita Suomella lienee tällä hetkellä ehkä 120kpl? Raketinheittimet lienevät ylijohdon kalustoa.

Kranaatinheittimistön puolella Nemo-hankinnat voisivat tuoda helpotusta 122mm haupitsin poistosta johtuvaan pulaan. Hintalappu lienee tosin iso. Lisäksi kantama ja a-tarvikkeen teho on pienempi, mutta liikkuvuus, tulinopeus (+MRSI-kyky) ja yleinen selvitymiskyky ovat huomattavasti paremmalla tolalla. AMOS ja melko suuri määrä 120mm heittimiä toki ovat jo olemassa olevaa kykyä. Kevyt ja halpa ratkaisu olisi tietysti lisätä 120mm vedettävien heittimien määrää jonkin verran.

Vedettävien 155mm tykkien osalta homma on vähän kaksijakoinen. Toki yhdenmukainen kaliiberi toisi logistisia etuja, mutta modernit ratkaisut ovat aika tyyriitä (esim. M777). Vanhemman ylijäämäkaluston osalta en tiedä tarjontaa, mutta onko suhteellisen raskaita ja kömpelöitä kylmän sodan jäänteitä järkevä hankkia enää 2020-luvulla?

155mm kevyempiä länsivehkeitä ei taida oikein olla enää markkinoilla, tuorein tapaus lienee noin 10 vuotta vanha jenkkien 105mm M119A3. Varsin kevyt ja modernisoitu haupitsi, jonka kantama lähentelee 20 kilometriä perävirtausyksiköllä tai RAP-ammuksilla. Jos jostain epätodennäköisestä syystä jenkit noita tarjoaisivat huokeaan hintaan 4-8 patteriston verran niin kyllähän tuo soveltuisi hajautetussa ryhmityksessä kevyempien osastojen tueksi yhdessä heitinten kanssa.

 

[Protheon_93]

Kotimaisia vedettäviä 155mm kanuunoita Suomella lienee tällä hetkellä ehkä 120kpl?

Vanhempaa mallia taisi olla kaiken kaikkiaan 113 ja uudempaa 56. Eli yhteensä 21 patteria.

Jos 155K83-tykkiä on 113, siitä tulee mukavasti yksi kahdeksan tykin patteri per viimeeksi julkilausuttu alueellinen taisteluosasto (14kpl).

Sitten 56 155K98 jakautuu 18 tykin patteristoissa mukavasti kolmelle alueelliselle jalkaväkiprikaatille.

Sitten 96 K9:ää jakautivat mukavasti taas Porin prikaatin kouluttamalle sodanajan jääkäriprikaatille, Karjalan prikaatin kouluttamalle sodanajan mekanisoidulle prikaatille, mekanisoiduille / moottoroiduille taisteluosastoille ja jäljelle voisi vielä jäädä ylijohdolle patteristo K9:ää käytettäväksi.

Jos 2x mek. tstosasto ja 2x moot. tstosasto kaikki saavat kahdeksan K9-tykkiä, 32 tykkiä on sidottuna niihin. Siihen päälle Karjalan prikaatin sodanajan mekanisoidulle prikaatille 16 niin käytettävissä on vielä puolet. Sitten siihen päälle Porin prikaatin sodanajan jääkäriprikaatille toinen 16 niin 96 tykistä on 32 jäljellä.

Siinä olisi ylijohdolle pari patteristoa nopeasti liikuteltavaa tykistöä ja tarvittaessa niitä voitaisiin yhdessä käyttää tykistörykmenttinä tai erillisinä pattereina ympäri maan.

 

[Hanski]

Vanhempaa mallia taisi olla kaiken kaikkiaan 113 ja uudempaa 56. Eli yhteensä 21 patteria.

Jos 155K83-tykkiä on 113, siitä tulee mukavasti yksi kahdeksan tykin patteri per viimeeksi julkilausuttu alueellinen taisteluosasto (14kpl).

Sitten 56 155K98 jakautuu 18 tykin patteristoissa mukavasti kolmelle alueelliselle jalkaväkiprikaatille.

Sitten 96 K9:ää jakautivat mukavasti taas Porin prikaatin kouluttamalle sodanajan jääkäriprikaatille, Karjalan prikaatin kouluttamalle sodanajan mekanisoidulle prikaatille, mekanisoiduille / moottoroiduille taisteluosastoille ja jäljelle voisi vielä jäädä ylijohdolle patteristo K9:ää käytettäväksi.

Jos 2x mek. tstosasto ja 2x moot. tstosasto kaikki saavat kahdeksan K9-tykkiä, 32 tykkiä on sidottuna niihin. Siihen päälle Karjalan prikaatin sodanajan mekanisoidulle prikaatille 16 niin käytettävissä on vielä puolet. Sitten siihen päälle Porin prikaatin sodanajan jääkäriprikaatille toinen 16 niin 96 tykistä on 32 jäljellä.

Siinä olisi ylijohdolle pari patteristoa nopeasti liikuteltavaa tykistöä ja tarvittaessa niitä voitaisiin yhdessä käyttää tykistörykmenttinä tai erillisinä pattereina ympäri maan.

Miten päin tahansa tykistöasioita pyörittelee, aina tuntuu siltä, että järkevin etenemistapa on lunastaa K9-optio. Se antaa mahdollisuuksia muihin toimenpiteisiin, esim. 120 KRH:n lisäämiseen alueellisille joukoille. Ja tämä ehdottamasti taistelujärjestys kuulostaisi oikein hyvältä!

 

[Protheon_93]

Miten päin tahansa tykistöasioita pyörittelee, aina tuntuu siltä, että järkevin etenemistapa on lunastaa K9-optio. Se antaa mahdollisuuksia muihin toimenpiteisiin, esim. 120 KRH:n lisäämisene alueellisille joukoille. Ja tämä ehdottamasti taistelujärjesteys kuulostaisi oikein hyvältä!

Kunhan K9-optio lunastetaan ja vedettävät 155MM:t saavat jonkunlaisen peruskorjauksen ja modernisaation esim. viestintälaitteiden, jne... osalta, niin tykistön puoli on suhkot hyvässä kunnossa.

 

[Falangi]

155mm kevyempiä länsivehkeitä ei taida oikein olla enää markkinoilla, tuorein tapaus lienee noin 10 vuotta vanha jenkkien 105mm M119A3. Varsin kevyt ja modernisoitu haupitsi, jonka kantama lähentelee 20 kilometriä perävirtausyksiköllä tai RAP-ammuksilla. Jos jostain epätodennäköisestä syystä jenkit noita tarjoaisivat huokeaan hintaan 6-8 patteriston verran niin kyllähän tuo soveltuisi hajautetussa ryhmityksessä kevyempien osastojen tueksi yhdessä heitinten kanssa.

Jenkit kyllä vielä kauppaavat 105mm ajoneuvoalustaista tykkiä, mutta hinta/syorityskykysuhde lienee tuollakin vähän kyseenalainen.

Humvee 2-CT Hawkeye MHS

Humvee 2-CT Hawkeye MHS · AM General

www.amgeneral.com

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1260966693901340673

 

[TBman]

K9 telatykkejä vaan lisää, joku 300 kpl.
Näille sekaan sitten jokin ajoneuvoalustainen nopea tykkimalli jota 48 kpl sitten hankittaisiin, mutta vain 155 mm.n putkilla.

 

[Einomies1]

Lynx toimii hajautettuna ja siihen saa raskaampiakin raketteja ja tykistöohjuksia 150-300km kantamalla, nämä pienemmätkin rakettikasetitkin osuvat tarkasti 45km asti.
Se on aivan riittävä kantama moniin tilanteisiin, ei sitä sotaa aiota käydä niin että tykistö kykkii Pohjanmaalla.

Raketinheittimistöstä oli kai puhe?

AMRDEC on kehittänyt GMLRS-ohjukseen TC (peräohjaus) yksikön. Sillä saadaan jopa 85 mailin kantama ja 70 asteen iskukulma.
Koeammunnoissa TC-GMLRS saavutti 113 km kantaman, nopeuden ollessa 3,8 mach ja osumassa 1,3 mach. Videolta voi katsoa tarkkuutta(normi GMLRS AW osuu CEP 5 m tarkkuudella 70 km päästä).

https://www.thedrive.com/the-war-zo...ets-range-by-putting-control-fins-on-its-tail

CCULAR is family of artillery rockets developed and manufactured by Israel Military Industries (IMI) and used by Israel Defense Forces and international customers. It features 2 different calibers with a maximum range of 40km with a 20-35kg unitary penetration or controlled fragmentation warhead and accuracy of 10m CEP.[1]

Eli kuten sanoin, perus GMLRS (ei AW) osui 70km päästä 5 m CEP ja TC- versio lienee samaa luokkaa tarkkuudessa, kantaman ollessa reilusti yli 100km. Nuo Israelin viritykset saisivat jäädä hiekkamaille. Me tarvitsemme suorituskykyä ja kantamaa millä taistella vihollisen syvällä olevia tykistö- ja raketinheitin yksiköitä vastaan sekä muita tärkeitä kohteita. Lisäksi stand-off etäisyyttä pitää olla suojaamaan sellaisia järjestelmiä vastaan kuin 9A52-4 Tornado ja Smerch. Molemmilla kantama on 90 km luokkaa ja tulivoima ihan eri tasoa kuin Gradilla tms. http://www.military-today.com/artillery/9a52_4.htm
Ne pitää ottaa pelistä pois jos meinataan säästää omia sotilaita!

Ei tässä mistään Pohjanmaasta ole kyse, vaan siitä että meillä on yksi, suorituskykyinen järjestelmä, jota kehitetään eikä useita budjettiratkaisuita, joissa on jokaisessa erilaiset a-tarvikkeet. Näitä on jo nähty liikaakin tässä maassa.

 

[SJ]

Raketinheittimistöstä oli kai puhe?

AMRDEC on kehittänyt GMLRS-ohjukseen TC (peräohjaus) yksikön. Sillä saadaan jopa 85 mailin kantama ja 70 asteen iskukulma.
Koeammunnoissa TC-GMLRS saavutti 113 km kantaman, nopeuden ollessa 3,8 mach ja osumassa 1,3 mach. Videolta voi katsoa tarkkuutta(normi GMLRS AW osuu CEP 5 m tarkkuudella 70 km päästä).

https://www.thedrive.com/the-war-zo...ets-range-by-putting-control-fins-on-its-tail


Eli kuten sanoin, perus GMLRS (ei AW) osui 70km päästä 5 m CEP ja TC- versio lienee samaa luokkaa tarkkuudessa, kantaman ollessa reilusti yli 100km. Nuo Israelin viritykset saisivat jäädä hiekkamaille. Me tarvitsemme suorituskykyä ja kantamaa millä taistella vihollisen syvällä olevia tykistö- ja raketinheitin yksiköitä vastaan sekä muita tärkeitä kohteita. Lisäksi stand-off etäisyyttä pitää olla suojaamaan sellaisia järjestelmiä vastaan kuin 9A52-4 Tornado ja Smerch. Molemmilla kantama on 90 km luokkaa ja tulivoima ihan eri tasoa kuin Gradilla tms. http://www.military-today.com/artillery/9a52_4.htm
Ne pitää ottaa pelistä pois jos meinataan säästää omia sotilaita!

Ei tässä mistään Pohjanmaasta ole kyse, vaan siitä että meillä on yksi, suorituskykyinen järjestelmä, jota kehitetään eikä useita budjettiratkaisuita, joissa on jokaisessa erilaiset a-tarvikkeet. Näitä on jo nähty liikaakin tässä maassa.

En kyllä vieläkään näe miksi nuo 122mm:n raketit eivät olisi käytössä pidettävän arvoisia. Meillä on kaikesta huolimatta paljon kalustoa, myös epäsuoraa, joiden kantama on heikompi kuin noiden rakettien (käytännössä lienee että kaiken putkitykistön on pääasiassa operoitava alle 20 kilsan päässä vihollisesta). Ja sen lisäksi nuo raketit on alustalla, jolla päästään nopeasti pois paikalta ja siis ollaan suhteellisen vaikea maali.

 

[Talvela]

Raketinheittimistöstä oli kai puhe?

AMRDEC on kehittänyt GMLRS-ohjukseen TC (peräohjaus) yksikön. Sillä saadaan jopa 85 mailin kantama ja 70 asteen iskukulma.
Koeammunnoissa TC-GMLRS saavutti 113 km kantaman, nopeuden ollessa 3,8 mach ja osumassa 1,3 mach. Videolta voi katsoa tarkkuutta(normi GMLRS AW osuu CEP 5 m tarkkuudella 70 km päästä).

https://www.thedrive.com/the-war-zo...ets-range-by-putting-control-fins-on-its-tail


Eli kuten sanoin, perus GMLRS (ei AW) osui 70km päästä 5 m CEP ja TC- versio lienee samaa luokkaa tarkkuudessa, kantaman ollessa reilusti yli 100km. Nuo Israelin viritykset saisivat jäädä hiekkamaille. Me tarvitsemme suorituskykyä ja kantamaa millä taistella vihollisen syvällä olevia tykistö- ja raketinheitin yksiköitä vastaan sekä muita tärkeitä kohteita. Lisäksi stand-off etäisyyttä pitää olla suojaamaan sellaisia järjestelmiä vastaan kuin 9A52-4 Tornado ja Smerch. Molemmilla kantama on 90 km luokkaa ja tulivoima ihan eri tasoa kuin Gradilla tms. http://www.military-today.com/artillery/9a52_4.htm
Ne pitää ottaa pelistä pois jos meinataan säästää omia sotilaita!

Ei tässä mistään Pohjanmaasta ole kyse, vaan siitä että meillä on yksi, suorituskykyinen järjestelmä, jota kehitetään eikä useita budjettiratkaisuita, joissa on jokaisessa erilaiset a-tarvikkeet. Näitä on jo nähty liikaakin tässä maassa.

Koska 160mm raketti joka kantaa 45km 10m CEP:illä on hyvä korvaaja Gradeille, lisäksi samat podit menevät MLRS 270 ja niistä voi edelleen ampua myös 122mm rakettia.

GMLRS ei tulla saamaan sellaisia määriä että se korvaisi Gradin, silloin meiltä poistuu yksi suorituskyky, eli taktinen käyttö jää pois.

Näet tarpeet kaukovaikutuksella mutta kuvittelet että siitä välistä poistuu suurin osa ja jäljelle jää tulenjohtoryhmiä ja sensoreita, olet väärässä.
Maavoimat ei voi ikinä pyrkiä täysin siihen mihin ilma ja merivoimat pyrkivät, käymään taistelut näköetäisyyden ukopuolelta.
Maavoimien tulee itseasiassa halata vihollista jolla on lukumääräisesti enemmän epäsuoraa, iskeä kiinni nopeasti ja voimalla oikeasta kohdasta.
Menetettyjä alueita ei myöskään saa takaisin kuin fyysisesti menemällä sinne ja tuhoamalla sinne kaivautunut vihollinen.