Tykistö

Tilanteet vielä elää jonkunverran sen mukaan mitä tulee tarjolle ja miten on rahaa käytetävissä. Runsain määrin varastoon tarvittavan A-tarvikkeen painoarvo on tykistön kohdalla tässä kuitenkin ymmärtääkseni merkittävä. Olisihan se mielenkiintoista tietää mikä on uuden ns. länsimaisen 155mm ja itämaisen 122mm A-tarvikkeen hintaero! Ukraina??
Ja/tai löytyykö jostain tuoreempaa käytettyä A-tarviketta 122mm kaliberissa jos haluttaisiin tekohengittää tuota osaa tykistöstä esim. 2030 asti, nyt hyvinkin uhkaavassa rahapulassa tms.

On ymmärrettävää että hankintamäärät ovat salaisia. Mutta kansalaisena olisi hauska tietää, kuinka paljon voi maksaa tietty taso suorituskykyä, kun 122mm järjestelmä tulee tiensä päähän.
 
Panosten vanheneminen on se akuutimpi ongelma, kranaatithan säilyvät paljon paremmin. Panosten tuotanto on myös siltä osin ongelmallista, että ruutierien ominaisuudet vaihtelevat hieman nykyisessäkin tuotannossa, ja panoksia pussittaessa pitää tehdä koeammunnat, jotta saadaan sopivat määrät ruutia panoksiin. Eli siis pitäisi hankkia hyvin suuria määriä a-tarviketta, jotta panosten tuotanto itse tulisi kannattavaksi ja muutenkaan käytännölliseksi.
No ei nyt sentään! Talvisodan aikana sekä jälkeen maahamme tuli hyvinkin erilaisia ja -kokoisia tykki sekä atarvike-eriä. Ei niitä pienemmästäkään päästä takaisin lähetetty vaan kaikille suoritettiin mainitsemasi koeammunnat. On tullut nuorena miehenä tavattuakin sodanaikainen ballistisen toimiston päällikkö. Eikä hänen väellään ollu edes tietokoneita apuna.

Onhan se tietysti totta että isommissa erissä panokset kuten mikä tahansa muukin tavara on yleensä halvempaa. Mutta atarvikkeissa olisi ehkä maailmalta saatavissa kaikenlaisia spot-eriä ostajaystävälliseen hintaan. Varastoinnin kannalta isot ruutierät ovat kyllä edullisia kun tuotannon alussa tulee ensin sekundaa. Vanhojen neukkuruutien säilyvyys onkin ihan omaa luokkaansa.
 
Korpraali Friskin neliosaisen tykistöartikkelisarjan se neljäs ja viimeinen osa, keskittyy tällä kertaa raketinheitinkalustoomme. Artikkeli sisältää mm. arvuuttelua 122RAKH89 kaluston korvaamisesta.

Mukana myös 298RSRAKH06. Mielenkiinnolla seuraan, miten Puolustusvoimat vähäpuheiseen tyyliinsä harkitsee risteilyohjusten uusia kyvykkyyksiä tarjoavan ammuspäivityksen hankkimista. Niitä odotellessa!

 
Korpraali Friskin neliosaisen tykistöartikkelisarjan se neljäs ja viimeinen osa, keskittyy tällä kertaa raketinheitinkalustoomme. Artikkeli sisältää mm. arvuuttelua 122RAKH89 kaluston korvaamisesta.

Mukana myös 298RSRAKH06. Mielenkiinnolla seuraan, miten Puolustusvoimat vähäpuheiseen tyyliinsä harkitsee risteilyohjusten uusia kyvykkyyksiä tarjoavan ammuspäivityksen hankkimista. Niitä odotellessa!


Toivottavasti 20-luku tuo uusia uutisia tällä rintamalla. Tähän mennessä on kuitenkin saatu aikaiseksi vasta hyvä alku.
 
Korpraali Friskin neliosaisen tykistöartikkelisarjan se neljäs ja viimeinen osa, keskittyy tällä kertaa raketinheitinkalustoomme. Artikkeli sisältää mm. arvuuttelua 122RAKH89 kaluston korvaamisesta.

Mukana myös 298RSRAKH06. Mielenkiinnolla seuraan, miten Puolustusvoimat vähäpuheiseen tyyliinsä harkitsee risteilyohjusten uusia kyvykkyyksiä tarjoavan ammuspäivityksen hankkimista. Niitä odotellessa!

Tuossa oli väärää tietoa ATACMS T2KU ohjuksen maksimikantamasta. Se ei ole 500km luokkaa, vaan noin 290 km.
 
Voisiko tällä vuosikymmennellä ajatella että käyttöön voisi tulla raketinheitintä missä SDB yhdistetään kiinteä polttoiseen rakettiboosteriin ja niitä laitetaan kasettiin kevyelle kuorma-autolle? Small Diameter Bomb irtoaa boosterista ja liitää sitten kykyjensä mukaan sitten kohteeseen (CEP <10m ja liikkuva). Boosterille ei tartte metritolkulla kiinteää polttoainetta, ellei sitten ole tarkoitus laukoa niitä ylipitkille etäisyyksille.
 
Voisiko tällä vuosikymmennellä ajatella että käyttöön voisi tulla raketinheitintä missä SDB yhdistetään kiinteä polttoiseen rakettiboosteriin ja niitä laitetaan kasettiin kevyelle kuorma-autolle? Small Diameter Bomb irtoaa boosterista ja liitää sitten kykyjensä mukaan sitten kohteeseen (CEP <10m ja liikkuva). Boosterille ei tartte metritolkulla kiinteää polttoainetta, ellei sitten ole tarkoitus laukoa niitä ylipitkille etäisyyksille.

Tarkoitatko tätä?


The GLSDB provides:

  • Increased range
  • Accuracy to within one metre
  • All angle, all aspect attack - even targets behind the launch point
  • Multiple rockets to act against multiple targets, with near simultaneous impact
  • All weather, 24/7 capability
  • Terrain avoidance, such as mountains
  • Cave breaching capability
  • Launches from hidden or protected positions to avoid detection
  • Programmable fuze for impact and delay fuzing for deep penetration or proximity height-of-burst
  • SDB Focused Lethality Munition (FLM) variant is also an option for low collateral damage
  • Laser SDB variant provides moving target capability

Tuo sopii myös ammuttavaksi meidän M270 raskaasta raketinheitin systeemistä.

Ja tässä Boeing tekemä video systeemistä.

 
Viimeksi muokattu:
Onko kuvan tykit 152K89:jä? Onko nämä otettu leiritykeiksi? Se tarkoittanee sitä, että niiden ura SA-varauksissa on päättynyt.
Onhan niitä muitakin tykkimalleja leiritykkeinä ja leireillä, vaikka ovatkin varauksessa. Tietenkin suurinosa pyritään ampumaan leiritykeillä. Ihan normi koulutuskierrossa noi 152mm uskoakseni. Ja pitäähän siellä leireillä jollain ampua kun 130mm poistui historiaan.
 
Onko kuvan tykit 152K89:jä? Onko nämä otettu leiritykeiksi? Se tarkoittanee sitä, että niiden ura SA-varauksissa on päättynyt.
Onhan niitä muitakin tykkimalleja leiritykkeinä ja leireillä, vaikka ovatkin varauksessa. Tietenkin suurinosa pyritään ampumaan leiritykeillä. Ihan normi koulutuskierrossa noi 152mm uskoakseni. Ja pitäähän siellä leireillä jollain ampua kun 130mm poistui historiaan.
Kuvassa on tosiaan 152 K89, joka nykyisin on vaivaton tunnistaa kun ei enää ole 130:siä. Sen sa-käyttö ei suinkaan ole päättyny vaan kalusto on pitkästä aikaa taas koulutuksessa. KaiTR tuottaa patterin tai puolitoista/saapumiserä; viime vuonna aloittivat. Kuva on Vuosangasta, jossa ei luultavasti voisi edes ampua tällä kalustolla, joka on optimoitu pitkille matkoille.

Käsite leiritykki kaivannee hieman selvennystä. Sodan jälkeen alkuvuodet ammuskeltiin varauskalustoilla suruttomasti, kun oli tiedossa ettei sodasta jääneitä miljoonia kranaatteja ehditä kaikkia ampua ennen niiden vanhenemista. About 1950 tienoilla alettiin sitten taas laatimaan lkp-suunnitelmia, joihin oleellinen osa ovat käyttökelpoiset tykit ja niille riittävästi atarvikkeita. Siihen aikaan ja vielä vuosikymmeniä myöhemminkin ammuttiin leireillä paljon mutta enimmäkseen kevyemmällä ja vanhemmalla kalustolla. Niilläkin kranaatti lähtee samalla tavalla kun uudemmilla putkilla ja tj-päässsähän on samantekevää mikä vimpain jossain takana ammuksen lähettää. Paras kalusto varattiin ainoastaan sa-käyttöön; esimerkkeinä vaikka 105 H33 ja 150 H40.

Tämä varmaan olikin useimmille tuttua. Sama pätee siinä mielessä edelleenkin, että 152-155 atarvikkeet ovat kalliita ja niitä ehkä on vähänlaisesti. Siksi raskaan pston joukkotuotantojoukko (olipa kömpelö sana!) ampuu pääasiassa 122 H63:lla, kun ei enää muutakaan harjoituskalustoa ole. Joukkoharjoituskauden leirit ovat vasta edessä kuten uutisestakin ilmeni. Ne ovat nykyisin lyhyitä ampumaharjoituksia, joten kalustoleirit on erikseen. Niissä harjoitellaan kaluston käytöä, asemiin ajoa ja ylipäänsä kaikkea muuta kun ampumista.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus oli juttua, kuinka suomalaista tykistöharjoitusta oli seuraamassa joukko läntisiä sotilasasiamiehiä. Puheensorinasta päätellen ammunta teki vaikutuksen vieraisiin, tulta käytettiin runsaammin kuin sikäläisissä harjoituksissa oli tapana.

Kysymys kuuluu, millä tavalla tulevaisuudessa väistämättä eteentuleva tykistön ampumatarvikkeiden muuttuminen niukkuushyödykkeeksi vaikuttaa osaamistasoon? Tarkoitan nyt sekä tykkimiehistöjä että toisaalta tulenjohto-osia.

Voitaisiinko tätä ongelmaa paikata esim. 105 mm kaluston hankinnalla, mikäli halpoja tykkejä löytyisi jostakin? Ajatuksena laukauksen hinnan aleneminen versus 155 mm kalusto, vaikka molempien kaliberien ampumatarvikkeet olisivatkin markkinahintaisia. Vai voitaisiinko kenties kranaatinheittimillä korvata iso osa epäsuoran harjoittelusta, ainakin tulenjohto-osien osalta?
 
Joskus oli juttua, kuinka suomalaista tykistöharjoitusta oli seuraamassa joukko läntisiä sotilasasiamiehiä. Puheensorinasta päätellen ammunta teki vaikutuksen vieraisiin, tulta käytettiin runsaammin kuin sikäläisissä harjoituksissa oli tapana.

Kysymys kuuluu, millä tavalla tulevaisuudessa väistämättä eteentuleva tykistön ampumatarvikkeiden muuttuminen niukkuushyödykkeeksi vaikuttaa osaamistasoon? Tarkoitan nyt sekä tykkimiehistöjä että toisaalta tulenjohto-osia.

Voitaisiinko tätä ongelmaa paikata esim. 105 mm kaluston hankinnalla, mikäli halpoja tykkejä löytyisi jostakin? Ajatuksena laukauksen hinnan aleneminen versus 155 mm kalusto, vaikka molempien kaliberien ampumatarvikkeet olisivatkin markkinahintaisia. Vai voitaisiinko kenties kranaatinheittimillä korvata iso osa epäsuoran harjoittelusta, ainakin tulenjohto-osien osalta?

Myisiköhän Viro meille halvalla 105 mm?
 
Tehdään budjettiratkaisulla!
Sisuja ja vanhoja ällitällejä sekä 122-millisiä olisi riittävästi.

Pohjois-Koreassa ja Kuubassakin osataan, onnistuisi meiltäkin:


130mm_10.jpg32604410.jpgsyrian10.jpgt-34_w10.jpgt-122-10.jpg
 
Tarkoitatko tätä?


The GLSDB provides:

  • Increased range
  • Accuracy to within one metre
  • All angle, all aspect attack - even targets behind the launch point
  • Multiple rockets to act against multiple targets, with near simultaneous impact
  • All weather, 24/7 capability
  • Terrain avoidance, such as mountains
  • Cave breaching capability
  • Launches from hidden or protected positions to avoid detection
  • Programmable fuze for impact and delay fuzing for deep penetration or proximity height-of-burst
  • SDB Focused Lethality Munition (FLM) variant is also an option for low collateral damage
  • Laser SDB variant provides moving target capability

Tuo sopii myös ammuttavaksi meidän M270 raskaasta raketinheitin systeemistä.

Ja tässä Boeing tekemä video systeemistä.

Voi olla pätevä taktisten pistemaalien tuhoamiseen. Tai sitten sillä ei ole merkitystä meillä, tiedä häntä. Luolia ei juuri tarvitse ampua kuitenkaan.

GLSDB ja MLRS kehitys alleviivaa enemmän kuitenkin sitä seikkaa että RAKH89 korvaajaksi olisi paras vaihtoehto M142 HIMARS. Sen operatiivinen liikkuvuus on erinomainen ja lavetti on edullinen. Lisäksi jo olemassaolevia ohjuksia voidaan ampua ja kantama on hyvä. Lisäksi järjestelmä on moderni ja helppo ylläpitää kun valmistusmäärä on suuri.

Ainoa minus on rakettien hinta. Suorituskykyä löytyy ja samaten kyky ampua jopa taktisia ohjuksia kuten Deep Strike tms. Se luo pohjaa suorituskyvyn lisäämiselle jatkossa.
 
Voi olla pätevä taktisten pistemaalien tuhoamiseen. Tai sitten sillä ei ole merkitystä meillä, tiedä häntä. Luolia ei juuri tarvitse ampua kuitenkaan.

GLSDB ja MLRS kehitys alleviivaa enemmän kuitenkin sitä seikkaa että RAKH89 korvaajaksi olisi paras vaihtoehto M142 HIMARS. Sen operatiivinen liikkuvuus on erinomainen ja lavetti on edullinen. Lisäksi jo olemassaolevia ohjuksia voidaan ampua ja kantama on hyvä. Lisäksi järjestelmä on moderni ja helppo ylläpitää kun valmistusmäärä on suuri.

Ainoa minus on rakettien hinta. Suorituskykyä löytyy ja samaten kyky ampua jopa taktisia ohjuksia kuten Deep Strike tms. Se luo pohjaa suorituskyvyn lisäämiselle jatkossa.

IMI Lynx minusta paras, siihen käy nykyinen 122mm ja suuri määrä heidän omia tuotteitaan, ACCULAR podit taas sopii M270 MLRS.


It can be configured to carry a variety of rockets in two sealed pod containers: 40 (2 pods x 20 rockets each) 122mm Grad rockets; or 26 (2x13) 160mm LAR-160 or ACCULAR rockets; or eight (2x4) 306mm EXTRA rockets; or four (2x2) Predator Hawk tactical ballistic missiles;[1] or two (2x1) Delilah missiles.


M270-MLRS-latrun-2016-3.jpg



The Mk. II rocket weighs 110 kg and has a 46 kg warhead which is either HE-COFRAM or a cluster warhead containing 104 CL-3022-S4 AP/AM submunitions. A remotely set electronic fuze opens the canister at the appropriate height to give area coverage of about 31,400 m2.

All 26 rockets can be fired in under 60 seconds and re-loaded in under five minutes from a conventional truck with a 15 t/m crane.




 
IMI Lynx minusta paras, siihen käy nykyinen 122mm ja suuri määrä heidän omia tuotteitaan, ACCULAR podit taas sopii M270 MLRS.


It can be configured to carry a variety of rockets in two sealed pod containers: 40 (2 pods x 20 rockets each) 122mm Grad rockets; or 26 (2x13) 160mm LAR-160 or ACCULAR rockets; or eight (2x4) 306mm EXTRA rockets; or four (2x2) Predator Hawk tactical ballistic missiles;[1] or two (2x1) Delilah missiles.


M270-MLRS-latrun-2016-3.jpg



The Mk. II rocket weighs 110 kg and has a 46 kg warhead which is either HE-COFRAM or a cluster warhead containing 104 CL-3022-S4 AP/AM submunitions. A remotely set electronic fuze opens the canister at the appropriate height to give area coverage of about 31,400 m2.

All 26 rockets can be fired in under 60 seconds and re-loaded in under five minutes from a conventional truck with a 15 t/m crane.




Olen enempi sitä mieltä että 122mm joutaa pois tykeistä ja raketinheittimistä. Syy: teho ja kantama riittämättömiä. Toki Grad on tulivoimainen, koska volyymi on suuri, mutta epätarkka. Raketit eivät ole ohjautuvia ja tuulikin hajauttaa niitä jopa 500m alueelle pitkittäissuunnassa eli tuo tuliannos on oikeastaan ainoa hyvä puoli.

Tykistö ja raketinheittimistö tarvitsee lisää kantamaa ja stand-off kykyä että voidaan vaikuttaa laajemmalle alueelle ja tarkasti. Siksi raketteja ei tarvitse ampua kohteisiin suunnattomia määriä. RakH tarvitsee myös suojaa vastapuolen lukuisalta tykistöltä ja heittimiltä, joten shoot-scoot sekä 227mm 4x kantama vs. 122mm Grad on erinomainen turva.

Esimerkiksi 30 kpl M142 Himars jakautuen 6 ajoneuvon pattereihin niin että valmareille jokaiselle yksi ja sitten 2x6 patteri armeijakunnille. Niihin alustavasti samanlainen lataus kuin M270A1 vaunuihin eli 15+25 pakettia M30A1 ja M31A1 raketteja.
 
Back
Top