Tykistö

[J0h1F]

Maavoimien miehenä vain ihmettelen että ei haluta järjestelmää jossa rannikkojoukoilla on oma tykistö joka kykenee ampumaan sekä maalle että merelle.
Se sodankäynti saaristossa on muutenkin niin erilaista että kuvittelisi että voi olla kitkaa jos maavoimilta liitetään yksikkö joka ei siinä ympäristössä ole harjoitellut.
Onko kyseessä pääosin halu säästää?

Enkä usko, että reservistä vedetty patteri tai patteristo tuosta vain oppii ainakaan merimaalien torjuntaan tarvittavia temppuja siinä ajassa, mikä sille olisi mahdollista varata. Ainakin siis merimaalien torjunta edellyttää siihen saatua koulutusta.

 

[Talvela]

Kai se tulikomento tulisi maavoimien tykistön tuliasemaan samassa tutussa muodossa rannikkojääkärien tulenjohdoltakin?

Tulee.
Mietin vain esimerkiksi tuliasemien valmistelua suhteessa siihen tulenjohtoon, miten käsitetään vihollisen mahdollinen liike saaristossa, itse en ainakaan hahmota sitä tuosta vain kun en ole siellä toiminut.

 

[Talvela]

Ihan retorinen kysymys, ethän vain luule, että kyse on haluttomuudesta?

Jos tavoitteena on loppujen rannikkotykkien ja nykyisten rannikko-ohjusten tuottamien suorituskykyjen korvaaminen, ja korvaavat yksiköt maksavat kukin 50 drakhmaa, ja käytössä on 150 drakhmaa, ja tulitukea tarvitaan vain maavoimien sivustan tukemisessa niin mitä valitset: ohjuksia vaiko tykkejä?

Kun on vieras ympäristö niin mietin että jos sitä ei edes haluta sinne enään, maavoimissa kylmää ajatus olla vain ohjusten varassa.

 

[Rannari]

Tämä on hyvä huomio. Vaasan motoroidussa aikoinaan treenattiin sekä maa- että meriammuntaa, vaikka jälkimmäistä toki enemmän.

Arvaisin toki nykymallia, että jos rannikkojoukot tarvitsevat ns perinteisen tykistön tukea, niin niihin liitetään sellainen.

Ajatus siitä ettei sodanajan joukkojen varustuksessa ole puutteita on tietysti kaunis. Esimerkiksi juuri rannikkojoukkojen kranaatinheittimistö kertoo kuitenkin vähän toista. Kuorma-autoilla teitä pitkin liittyvä heitinkomppania vesitse liikkuvan pataljoonan/taisteluosaston tukena on heikonlainen ratkaisu. Tykistön osalta tuo vielä toimisikin pidemmän kantaman takia.

 

[Commander]

Kun on vieras ympäristö niin mietin että jos sitä ei edes haluta sinne enään, maavoimissa kylmää ajatus olla vain ohjusten varassa.

Juu tästä ei ole kysymys, vaan puhtaasti tarpeiden priorisoinnista. Kyllä puolustusvoimissa ja jopa merivoimissakin on pähkitty läpi käsittääkseni melkein kaikki vaihtoehdot, mitkä ovat esiintyneet tälläkin foorumilla (no ehkä ei ihan kaikkia).

Suunnittelutehtävien rajaukset ja muut reunaehdot sekä annetut suunnittelukehykset (budjettiraamit) ovat vaan usein niin rankkoja, ettei siihen toivottuun lopputulokseen aina optimaalisesti päästä. Kyllä itselläkin on joskus käynyt mielessä, että eteenpäinpääsy edellyttäisi jotain taika-/voimajuomasessiota, että päätyisi edes säälliseen ja hyväksyttävään lopputulokseen.

Eli merivoimat ja etenkin rannikkojoukot ottavat kyllä mielellään vastaan muutaman tykistöyksikön, Jehu-perustaisen Nemo-yksikön, pitkän kantaman rannikko-ohjusyksikön, UAV-yksikön ja paljon paljon muuta...

 

[Talvela]

Juu tästä ei ole kysymys, vaan puhtaasti tarpeiden priorisoinnista. Kyllä puolustusvoimissa ja jopa merivoimissakin on pähkitty läpi käsittääkseni melkein kaikki vaihtoehdot, mitkä ovat esiintyneet tälläkin foorumilla (no ehkä ei ihan kaikkia).

Suunnittelutehtävien rajaukset ja muut reunaehdot sekä annetut suunnittelukehykset (budjettiraamit) ovat vaan usein niin rankkoja, ettei siihen toivottuun lopputulokseen aina optimaalisesti päästä. Kyllä itselläkin on joskus käynyt mielessä, että eteenpäinpääsy edellyttäisi jotain taika-/voimajuomasessiota, että päätyisi edes säälliseen ja hyväksyttävään lopputulokseen.

Eli merivoimat ja etenkin rannikkojoukot ottavat kyllä mielellään vastaan muutaman tykistöyksikön, Jehu-perustaisen Nemo-yksikön, pitkän kantaman rannikko-ohjusyksikön, UAV-yksikön ja paljon paljon muuta...

155 K 98 patteristo ja 298 RSRAKH 06 patteri riittäisivät varmaan jo pitkälle? Niihin voisi merivoimat hankkia jotain uuttakin ampumatarviketta omasta budjetista jos kokisivat tarvitsevansa.
Ranger UAV kelpaisi varmaan useimpiin tilanteisiin? Niitä voisi kierättää sinne ja tosiaan Sveitsistä oli vapautumassa lisää.
Nemo-Jehut olisi varmasti tarpeen kun puhutaan hyökkäyksestä jota itse pidän aina tärkeimpänä taistelumuotona.

 

[Herman30]

Hidas ammus kaarevalla lentoradalla = ei hyvä ilma-ammuntaan.

Ymmärsitköhän väärin? Ei tämä ole tarkoitettu ilmatorjuntaan.

 

[Commander]

Enkä usko, että reservistä vedetty patteri tai patteristo tuosta vain oppii ainakaan merimaalien torjuntaan tarvittavia temppuja siinä ajassa, mikä sille olisi mahdollista varata. Ainakin siis merimaalien torjunta edellyttää siihen saatua koulutusta.

Ei opi, ja ei kykene!

 

[Commander]

Ajatus siitä ettei sodanajan joukkojen varustuksessa ole puutteita on tietysti kaunis. Esimerkiksi juuri rannikkojoukkojen kranaatinheittimistö kertoo kuitenkin vähän toista. Kuorma-autoilla teitä pitkin liittyvä heitinkomppania vesitse liikkuvan pataljoonan/taisteluosaston tukena on heikonlainen ratkaisu. Tykistön osalta tuo vielä toimisikin pidemmän kantaman takia.

En ole vielä ehtinyt tarkistamaan, onko (Tuomas Syväsen) siis Juuso Säämäsen väikkäri linkattu tänne, mutta jos ei löydy, niin teen sen. Siitä saa jonkinverran perspektiiviä historialähtöisesti tulevaisuuden meripuolustukseen. Ja mikä tärkeintä, siitä käy ilmi, että kaikki asiat, mitä nykypäivänäkin pohditaan, on käyty läpi jo menneinä vuosikymmeninä.

 

[Panssari Salama]

Just niin ja jos rannikkojoukot, eli tässä tapauksessa rannikkojalkaväki tarvitsee tulitukea, niin maavoimilta sellaista löytynee...

Niin, mitenkähän tuo menisi? Olihan siellä Viipurinlahdella 1944 jos jonkinlaista joukko-osastoa tulilla. Tokkopa ylijohto kovin hyvällä katsoisi reviiristään nillittäviä komentajia tänä(kään) päivänä.

 

[Commander]

Niin, mitenkähän tuo menisi? Olihan siellä Viipurinlahdella 1944 jos jonkinlaista joukko-osastoa tulilla. Tokkopa ylijohto kovin hyvällä katsoisi reviiristään nillittäviä komentajia tänä(kään) päivänä.

Kyllä se alkaa pikkuhiljaa sujua. Viimeisimmätkin jäärät ja uusi sukupolvi oppivat, ettei ole enää mitään puolustushaaradedikoituja järjestelmiä.

 

[Commander]

Ajatus siitä ettei sodanajan joukkojen varustuksessa ole puutteita on tietysti kaunis. Esimerkiksi juuri rannikkojoukkojen kranaatinheittimistö kertoo kuitenkin vähän toista. Kuorma-autoilla teitä pitkin liittyvä heitinkomppania vesitse liikkuvan pataljoonan/taisteluosaston tukena on heikonlainen ratkaisu. Tykistön osalta tuo vielä toimisikin pidemmän kantaman takia.

Vastasin väärin kun kysyin Syväsen väikkäristä. Kyseessä oli siis Juuso Säämäsen väikkäri, jonka nimellä foorumilta löytyi jo osumia, sorry.

 

[Rannari]

Vastasin väärin kun kysyin Syväsen väikkäristä. Kyseessä oli siis Juuso Säämäsen väikkäri, jonka nimellä foorumilta löytyi jo osumia, sorry.

Ei se mitään. En mä osaa tehdä noille eroa

Piti luntata. Säämäsen kirja on näöltä tuttu. Odottaa lukemistaan jonossa noin viidenkymmenen muun kirjallisen teoksen kanssa.

 

[Talvela]

Niin, mitenkähän tuo menisi? Olihan siellä Viipurinlahdella 1944 jos jonkinlaista joukko-osastoa tulilla. Tokkopa ylijohto kovin hyvällä katsoisi reviiristään nillittäviä komentajia tänä(kään) päivänä.

Tehtäviä täytyy silti harjoitella ja mielellään siinä ympäristössä jossa pitäisi toimia.

 

[Commander]

155 K 98 patteristo ja 298 RSRAKH 06 patteri riittäisivät varmaan jo pitkälle? Niihin voisi merivoimat hankkia jotain uuttakin ampumatarviketta omasta budjetista jos kokisivat tarvitsevansa.
Ranger UAV kelpaisi varmaan useimpiin tilanteisiin? Niitä voisi kierättää sinne ja tosiaan Sveitsistä oli vapautumassa lisää.
Nemo-Jehut olisi varmasti tarpeen kun puhutaan hyökkäyksestä jota itse pidän aina tärkeimpänä taistelumuotona.

155- ja RAKH 06 meripuolustuksen tarpeisiin sopivat ampumatarvikkeet olisivat ihan ok, ja eivät olisi, koska em yksiköitä pääsääntöisesti tarvitaan muualla. Kaikki yksiköt, jotka toimivat itäisellä rantamaalla, ovat luonnollisesti käytettävissä myös meripuolustukseen, mutta kuka sitten tukee ja ketä?

UAV-kysymys on vielä ratkaisematta, mutta en ole ollenkaan varma, että niitä pitää ollenkaan hankkia merivoimille. Jos tiedonsiirto on rajapinnoiltaan yhtenevä, niin miksei maavoimien uav-yksikön tuottama kuva näy merivoimille? Eli eiköhän nämä elämää suuremmat kysymykset asettaudu jengoilleen jossain vaiheessa

 

[Commander]

Ei se mitään. En mä osaa tehdä noille eroa

Piti luntata. Säämäsen kirja on näöltä tuttu. Odottaa lukemistaan jonossa noin viidenkymmenen muun kirjallisen teoksen kanssa.

Kannattaa nostaa prioriteettilistalla! Erittäin hyvä katsaus meripuolustuksen kehittämisen ongelmakohtiin, jotka ovat vieläkin akuutteja, mm rannikkojalkaväen tulituen ratkaisukokeilut. Myös Juuson seminaariesitys kaukotorjunnan kehittämisestä on hyvä. Keskustelin aikoinaan ohjaaja V Tynkkysen kanssa, ja hän piti väikkäriä hyvänä, mutta Säämäsen YE diparia paljon parempana. En ole lukenut edellistä, ja on kuulemma ST II luokiteltu, eli kattaa vielä nykypäivän juttujakin.

 

[Rannari]

Kannattaa nostaa prioriteettilistalla! Erittäin hyvä katsaus meripuolustuksen kehittämisen ongelmakohtiin, jotka ovat vieläkin akuutteja, mm rannikkojalkaväen tulituen ratkaisukokeilut. Myös Juuson seminaariesitys kaukotorjunnan kehittämisestä on hyvä. Keskustelin aikoinaan ohjaaja V Tynkkysen kanssa, ja hän piti väikkäriä hyvänä, mutta Säämäsen YE diparia paljon parempana. En ole lukenut edellistä, ja on kuulemma ST II luokiteltu, eli kattaa vielä nykypäivän juttujakin.

Kiitos vinkistä. Pidetään mielessä. Googletin Säämäsen nimen ja joitain hänen artikkelejaan on näköjään tullut jo aiemmin luettuakin. Nimet eivät vain jää mieleen kun näitä harrastuspohjalta tutkiskelee.

 

[Commander]

Kiitos vinkistä. Pidetään mielessä. Googletin Säämäsen nimen ja joitain hänen artikkelejaan on näköjään tullut jo aiemmin luettuakin. Nimet eivät vain jää mieleen kun näitä harrastuspohjalta tutkiskelee.

By the way, Säämänen lienee vieläkin Merivoimien tutkimusjohtaja, eli ihan seurattava tyyppi...

 

[ctg]

Jos tiedonsiirto on rajapinnoiltaan yhtenevä, niin miksei maavoimien uav-yksikön tuottama kuva näy merivoimille?

Mitä tarkoitat ja miten maavoimien yksikkö kerkiää olla joka puolella lennokkeineen? Olettaisin vähintään että draksvikin porukoilla olisi lennokki koulutusta ja lv2020 löytyisi droneja tukemaan toimintaa. Henkilökohtaisesti olen ajatellut että RTlle riittäisi vedettävä kalusto, koska vastatykistötoimintaa ei ole samalla tavalla kuin mantereella.

Lennokin puolesta puhuu tarve tunnistamiselle. Siihen ei miehitettyä tarvitse, koska se kerjäisi puikkoa puoleensa. Lennokin voi uhrata helpommin.

 

[Commander]

Mitä tarkoitat ja miten maavoimien yksikkö kerkiää olla joka puolella lennokkeineen? Olettaisin vähintään että draksvikin porukoilla olisi lennokki koulutusta ja lv2020 löytyisi droneja tukemaan toimintaa. Henkilökohtaisesti olen ajatellut että RTlle riittäisi vedettävä kalusto, koska vastatykistötoimintaa ei ole samalla tavalla kuin mantereella.

Lennokin puolesta puhuu tarve tunnistamiselle. Siihen ei miehitettyä tarvitse, koska se kerjäisi puikkoa puoleensa. Lennokin voi uhrata helpommin.

Tarkoitin sitä, että esim yhden puolustushaaran hankkimat suorituskyvyt voivat hyvin olla yhteiskäyttöisiä. Ei Maavoimatkaan varmaan kaikkia Orbiter-yksiköitä lykkää pohjoiseen. Jos ei hankittujen suorituskykyjen yhteiskäyttö onnistu, niin sitten on vika käskijöissä!