Lentäjä ei myöskään tiedä mistä ne valojuovat tulevat. Keskitetystä ryhmän rk/kvkk tulesta vai jostain muusta. Saattaa poistua alueelta ennen kuin saa siipeensä. Tämä teksti kuultuna 21 vuotta sitten.
Kyllä tietää, koliseva ääni antaa karkean suunnan ja sitten valojuovista taikka suuliekeistä voi päätellä lopun.
Ilman itkoa voisi lentää päälle ihan vapaasti. Nyt saa sitten varoa sen 1400m metriä ennen kuin voi mennä kiinnostavan kohdan päälle.
Eihän vanja noin lähellä uskalla kun tietää, että siellä vaanii ilmatorjuntamme tukipilari molemmat putket uljaassa tanassa
Eihän vanja noin lähellä uskalla kun tietää, että siellä vaanii ilmatorjuntamme tukipilari molemmat putket uljaassa tanassa
Sekin vielä.
Tältä näyttää, kun 130 mm:n rannikkotykki ampuu Mäkiluodossa
Merivoimien pääsotaharjoitus on parhaillaan käynnissä Suomenlahdella, Saaristomerellä, pohjoisella Itämerellä sekä Uudenmaan rannikolla. Merivoimat julkaisi harjoituksista videon, jossa Rannikkoprikaati harjoitteli tykistöammuntoja.
www.is.fi
Nsv, eli tutummin itkk:n kehitys nl:ssä tuli valmiiksi siinä vaiheessa kun taisteluhelikopterit saivat ensimmäisiä taistelukokemuksiaan. 80-luvulla kun taisteluhelikopterit ja ensimmäisien sukupolvien täsmäaseet alkoivat olla vakiintuneessa käytössä, natomaissa kehitettiin vähän päälle tusina eri kevyttä tykkijärjestelmää. Kylmän sodan lopussa v. 1991 Ranskalaiset olivat laskeneet euroopan natomaissa olevan ~7.000 itseliikkuvaa ilmatorjuntatykki-pohjaista järjestelmää ja 46.000 kenttälavettista. Kohtuujäreä satsaus oli siis jatkunut vaikka tiedossa oli että suuri osa tulitoiminnasta voisi vähintään teoriassa tapahtua tykkien tehokkaan tulenkäytön ulottumattomissa.
Käytännön tasollahan lisäksi ihmisohjauksessa olevien it-järjestelmien osumatarkkuus on mitä on. Suomen sodissa käytetyillä boforseilla (40mm) oli keskikulutus noin 500 laukausta per pudotus koneita vastaan joiden maksiminopeus vastaa tämän päivän droneja ja helikoptereita. Vietnamissa toisaalta oli joitain konemalleja (lähinnä c-123 ym. ruiskukoneet) joista saattoi löytyä satoja pienaseiden osumia per lento ilman että niillä oli mitään vaikutusta koneiden lentoon.
Sinälläänhän tuhoaminen ei kuitenkaan ole se ainoa tulos mitä onnistunut ilmatorjunta voi tehdä. Jo pelkkä ammunnan kohteeksi tulemisen luoma pelotevaikutus voisi esimerkiksi keskeyttää helikopterin tms. rynnäköinnin.
John Hilly
Ylipäällikkö
Tältä näyttää, kun 130 mm:n rannikkotykki ampuu Mäkiluodossa
Merivoimien pääsotaharjoitus on parhaillaan käynnissä Suomenlahdella, Saaristomerellä, pohjoisella Itämerellä sekä Uudenmaan rannikolla. Merivoimat julkaisi harjoituksista videon, jossa Rannikkoprikaati harjoitteli tykistöammuntoja.
Olen ollut tutustumassa Makiluodon torneihin MPK:n kanssa. Hyviä laitteita. Haittapuolena on, ettei niitä saa nykymaailmassa salattua.
Oli mukava nähdä sillä ammuttavan.
Varmasti on komeaa. Mille etäisyydelle tuolla kyetään ampumaan niillä ampumatarvikkeilla mitä meiltä löytyy?
John Hilly
Ylipäällikkö
En muista enää, mutta kylläse pitkälle kantaa.
Siis näin sillä ammutavan nyt vasta videosta.
Siis näin sillä ammutavan nyt vasta videosta.
Hyvältä näyttää. Harmittaa ettei kymppejä ostettu.
Maavoimat PV:n selkäranka saa aina olla pahnan pohjimmainen. Olisivat ansainneet nuo laturit kyllä. Hiellä ja verellä maksetaan nyt tuosta pahimmassa tapauksessa.
Commander
Kenraali
Kummastakin on käsittääkseni ollut puhetta, mutta väliäkö sillä. Kahdeksan-Putkinen tuli yksikkö kuitenkin...
Siihen kehitettiin oma apuväline joka vaatii varmaan hikeä mutta ei sentään verta.
Jos ei saada tarpeeksi murkulaa tarpeeksi nopeasti ampuvaan yksikköön, niin kyllä se myös verta vuodattaa. En hauku meikäläistä improvisaatiota mutta ei se laturia korvaa. Näin tuumailen.
Pz2000:ssa ei ole eikä brittien Braveheartissa myöskään. Suurin etu ammusvaunulla on, että se kykenee seuraamaan tykkejä maastossa, jossa ei ole teitä. Kuten jenkeillä aavikolle ekassa Gulf-sodassa. Korealaiset varmaan kopioi latausvaunukonseptin kun valmistivat yli 1000 M109:ä lisenssillä ennen omaa tuotetta. Meillä löytyy tiet niin tuskin hankittaisiin vaikka rahaa olisi enemmänkin. Jokainen latausvaunu kun tarkoitaaa saman verran vähemmän tykkejä.
Kun ei K9:stä juuri tietoa ole kerrottu niin ressujen huomio kiinnittyy epäolennaisiin asioihin. Esimerkkinä vaikka tämä ikuinen latausvaunu-keskustelu ja edelliset pari sivua omasuoja-kk:sta.
Viimeksi muokattu:
Video ei ehkä kaikille täysin aukea niin selostetaan vähän:
0:05 ääni tulee valaistukseen ja tietokoneille sekä radioille virtaa antavasta apumoottorista, joka on sijoitettu tornin taakse
0:11 Tässä ammutaan perävirtausammuksia. Sen pohjassa on avonainen kuppi, jossa palaa ruutipanos jättäen selvästi havaittavan savujuovan. Tarkoituksena on täyttää ilmavirtaan jäävä tyhjiö, joka jarruttaa lentoa.
0:16 Ammusvaunuun täydennetään NATOn modulipanoksia, jotka on keskenään samanlaisia toilettipaperirullan näköisiä.
0:27 Hihnalla vilahtaa jenkkien 155 mm peruskranaatti M107, joka on kohta ollu käytössä yhtä kauan kun 76 K02 aikanaan meillä.
0:51 Tässä on menossa joku koeammunta kun on rakennettu muistomerkin alustaa muistuttava peti. Norjankielen taitoiset ehkä saa selvää mitä siinä tapahtuu.
1:15 Valkoinen savu polähtää putkesta viimeksi. Vaunussa on sisällä ylipaine ja putken paksumpi osa ns. savunpoistaja saa kaasut liikkeeseen kohti putken suuta. Sisälle ei saa nykymääräyksin savua tulla. Jos mentäis savumittareilla mittaamaan niin kesämökin haloilla toimivasta saunasta löytyisi enemmän.
Tätä kuvaa kun katsoo niin yhä enemmän kallistuu sille puolelle, että K9-optio on lunastettava. 96 K9 olisi kyllä tykistölle operatiivisiin joukkoihin erittäin hyvä nyrkki. Ja sitten jäljellä olevat 155mm vedettävät palvelisivat alueellisilla joukoilla.Kokeillaan palata vähän lähemmäksi aihetta. Tämä Nammon messuesityksen kuva on jäänyt mieleen siitä, että voisi edustaa monellakin tapaa myös Suomen tulevaisuutta, myös tykistön ja sen käytön suhteen
En harjoitellut sillä niin paljoa, että olisin tuollaista kokenut. Mutta näkisin että se suurin merkitys sillä olisi opettaa kuinka osua siihen ilmamaaliin, huolimatta siitä että kuinka monta osumaa se kohde on ohjelmoitu kestämään. Ja näkisin että se oli opettavaisempi kuin tuo aikaisemmin esitelty peli.