kimmo.j
Respected Leader
Ei varmasti, mutta silloin täytyy tietää mihin vesi tulvii ja se ei aina rajoitu omalle toiminnalle hyviin alueisiin. Saattaa kastua omatkin jalat. Siksi asia pitää olla valmisteltu.
Ruvettaisiinko niitä tulvaan uponneita tankkeja kurmottamaan tykistöllä? Jotenkin tuntuu että osa ehkä voisi jäädä jumiin, mutta ne loput sitten rupeisi joko kiertämään taikka venaamaan, että pioneerit saapuu paikalleen kalustollaan. Loppujen lopuksi tulvittaminen on hidaste ja sillä tehdään hallaa myös itselle. Itse käyttäisin sitä poltetun maan taktiikkana.
Hyvin ajoitettuna sillä kyllä saa tuhoa aikaan, mutta jos miinotteita on laskettu niin eikö ne lähde liikkeelle kun tulva saapuu? Jotenkin tuntuu että se seuraava ottelu tulee olemaan tuhansien siltojen, kallioleikkausten, ja niiden edelleen tuhoamista ja sillä tavalla viivyttämistä.
Hyvin ajoitettuna sillä kyllä saa tuhoa aikaan, mutta jos miinotteita on laskettu niin eikö ne lähde liikkeelle kun tulva saapuu? Jotenkin tuntuu että se seuraava ottelu tulee olemaan tuhansien siltojen, kallioleikkausten, ja niiden edelleen tuhoamista ja sillä tavalla viivyttämistä.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Mistä niitä miinoitteita lasketaan? Tulvavesimiinoittajasta (sukua sisävesimurtajalle)?
Miinojen liikkuminen riippunee vahvasti tulvimisen nopeudesta. Tsunami on yksi asia ja joen tulviminen jääpadon seurauksena on toinen asia, jos tällaista analogiaa käytetään.
Mistään mitään tietämättä pohtisin sitä vaihtoehtoa, että vaunut päästetään yli ja vasta sitten tulvitetaan. Tykistö, huolto jne. jäävät taakse ja vaunuista loppuu ennen pitkää polttoaine ja ampumatarvikkeet.
kimmo.j
Respected Leader
Tulvittaminen on kuten mikä tahansa sulute, se hidastaa ja ohjaa vihollisen liikettä.
En usko että niitä uponneita, mutta niitä jotka ovat pysähtyneet esteen reunalle. Myöskin nyt pitää muistaa, että mikäli tulvittamista käytettäisiin, niin se olisi tarkoitus tehdä vihollisen hyökkäyksen yhteydessä. Tällöin ei välttämättä olisi edes tarkoitus tuottaa sillä vahinkoa, vaan yksinkertaisesti ostaa aikaa että saadaan ryhmitettyä joukot uudelleen vihollisen tykistövalmisteluiden jäljiltä. Vihollinen tuskin kykenee toistamaan tulivalmisteluita ihan heti ja tiedustelutieto on vanhenevaa sorttia, joten kykeneekö vihollinen jatkamaan hyökkäystä?
Olisiko näistä Etelä-Korean ballistisista ohjuksista ja reisteilyohjuksista tuomaan maavoimille kaukovaikutuskykyä? Entä jos jätettäisiinkin JASSM korvaamatta HX-hankkeessa ja hankittaisiin näitä sen sijaan?
Toinen Korean tuote mistä olisin kiinnostunut korvaamaan meidän RM-70 raketinheittimet olisi tämä K239 Chunmoo raketinheitin:
Toinen Korean tuote mistä olisin kiinnostunut korvaamaan meidän RM-70 raketinheittimet olisi tämä K239 Chunmoo raketinheitin:
Eiköhän sitä kannattane kympistä vuolla eikä jättää normaalin budjetin katettavaksi. On siellä aika tavalla uusittavaa muutenkin.
Tuskin tulee kahta eri kuvaston raketinheitintä vaikka nykyinen järjestely on sellainen. K9 optio ajanee ohi kun se ei tarkoittaisi uuden logistiikkaketjun perustamista.
Ehkä pitäisi pohtia onko nyt RM-70 kykyä käyttävä organisaatiotaso se, jolle kyky halutaan uusia vai onko joku muu ja jopa eri tavalla organisoituna osuvampi. Eli pitäisi tietää tulenkäytön perustoista juuri nyt.
Huhta
Greatest Leader
BTW, miksi Moukareissa Lekoissa on APU? Eihän sitä kuulemma Leopardeihinkaan tarvita täällä, joten mikä syö virtaa panssarihaupitsissa?
en.wikipedia.org
K9 Thunder - Wikipedia
Huhta
Greatest Leader
Taitaisi olla molempi parempi, niin maasta kuin ilmasta laukaistavat ohjukset. Sehän oli alkuperäinen suunnitelma, kunnes ATACMS-hankinta kariutui. Mutta voi olla, että ohjusmäärän jakautumista voisi painottaa maasta laukaistavien hyväksi.
Millaisiakohan hakupäitä nuo korealaisten ohjukset käyttävät? Tutka vai infrapuna? Riittääkö tarkkuus/erottelukyky iskeä pieneen maaliin, kuten siltapilariin?
Konservatiivina olisin taipuvainen hyödyntämään jo olemassa olevat raskaat raketinheittimet ja hankkimaan niille uutta ampumatarviketta. DeepStrike/PrSM lienee kohtuu pätevä ohjus, jahka se valmistuu. En kyllä tyrmää korealaistakaan ratkaisua, jos hinta on riittävän kilpailukykyinen kompensoimaan uudet lavetit.
Jos tarkoitus on ampua massamaisesti sitä halvempaa, ohjaamatonta ampumatarviketta, niin tarvitaanko uusia heittimiä kyvyllä käyttää älyampumatarvikkeita? Toimisiko vanhempi K136, jota mm. Filippiinit on kai hankkimassa käytettynä?
Lisäksi muun maailman tarjonta on syytä tarkastaa:
Astros II - Wikipedia
LAR-160 - Wikipedia
WR-40 Langusta - Wikipedia
RS-122 - Wikipedia
T-122 Sakarya - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
...ja miksi meidän Leopardimme ei tarvitse?BTW, miksiMoukareissaLekoissa on APU? Eihän sitä kuulemma Leopardeihinkaan tarvita täällä, joten mikä syö virtaa panssarihaupitsissa?
K9 Thunder - Wikipedia
Huhta
Greatest Leader
@CV9030FIN on muistaakseni perustellut tarpeettomuuden niin, että meikäläisessä doktriinissa vaunuja ei seisoteta pitkiä aikoja järjestelmät päällä. Afganistanissahan noita on monilla käyttäjillä vaunuissa, mutta kun siellä tähystellään pitkiä aikoja sensoreilla ja käytetään kenties vielä ilmastointiakin, niin virtaa tarvitaan ihan toisella tapaa.
Lisäys: Löytyihän ne viestitkin:
Leopard 2 A 4/A 6 TUSK
Liikkuvan kohteen maastouttanusjärjestelmä on hyvä kaksi piippuinen järjestelmä,omat hyvät ja huonot puolensa. APU:a en näe tarpeelliseksi. Meillä on kyllä pärjätty hyvin ilmankin. Ja vaikka venäläisten vaunujen akut & sähköjärjestelmät olivat länsimaisia huonompia niin silti edes T-72M1K ja...
maanpuolustus.net
Leopard 2 A 4/A 6 TUSK
Ja jos vaihteleviin maaleihin (tulee taisteluvaunuja ja kevyempää kamaa vastaan) vaihdellaan jatkuvasti putkessa valmiina olevaa a-tarviketta, niin voisin kuvitella että sirpaleen ongelma olisi siinä ettei sillä tee taisteluvaunua vastaan mitään, jos putkessa on se rynnäkkövaunuja varten ladattu...
maanpuolustus.net
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Tulipa tästä huulenheitosta mieleen, että voisiko tuossa olla oikeasti käyttökelpoinen tapa parantaa vedettävän tykistön selviytymiskykyä? Jos niskaan tulee jotakin asemasta poistuttaessa, niin todennäköisemmin saadaan tykki ja miehistö pois tulen alta kuin panssaroimattomalla maastokuorma-autolla.
Toki tämä ei liene ajankohtaista ennen kuin Valtran perävaunuista on päästy eroon jalkaväen kuljetusvälineinä. Samaten ampumatarvikkeiden kuljetus saattaisi tuottaa ongelmia, mutta ehkä yhden tulitehtävän tarpeiksi mahtuisi Pasinkin sisään.
Tuskin tykkimiehistön kanssa mahtuu paljoakaan ammuksia.
No ainakin miehistö pääsee kyytiin vaikka tykki pitäisikin jättää paikalleen. Se keretäänkö tykki saamaan perään on sitten toinen juttu. Mutta olisiko 155K98 se tykki, joille paseja tms. jyvitettäisiin on asia mikä minua mietityttää. Eikö nuo ajoneuvot pitäisi jakaa ensisijaisesti pattereille jotka operoivat lähimpänä rintamaa? Puhumattakaan siitä, että Pasi soveltuisi paremmin kevyemmille tykeille.
Huhta
Greatest Leader
122 H 63:n osalta voisi ehkä harkita tykkiryhmän pienentämistä tilan vapauttamiseksi ampumatarvikkeille. Tykkihän on huomattavasti kevyempi kuin 155 mm tykkimme.
En niinkään ajatellut nimenomaan Rannarin 155 K 98:ia pohtiessani tykistön varustamista Paseilla, mutta lienet oikeassa siinä, että lähempänä etulinjaa ja reaktiivisemmin käytettävä tykistö hyötyisi panssariajoneuvoista enemmän. Miksei tietysti myös kranaatinheittimistö.
155K98+Pasi-yhdistelmää on kokeiltu käytännössä isossa sotaharjoituksessa. Tietysti se että sitä ei 20 vuoden aikana ole otettu käyttöön missään muodossa voi johtua monesta syystä. Mutta voisi luulla, että jos se olisi osoittautunut toimivaksi yhdistelmäksi, niin sitä olisi nähty käytössä enemmänkin.
Luulisin, että 155K98 joutuu toimimaan melko lähellä rintamaa, mikäli tulitehtävät liittyvät operatiiviseen tulenkäyttöön.
Toivottavasti Ilmavoimien suuntaan on riittävän selkeästi viestitty että mitään varoja minkäänlaisiin HX-jatkovarusteluihin ei tipu ennen vuotta 2045.
Huhta
Greatest Leader
Raha on hyvä syy olla käyttämättä yhdistelmää laajemmin. Parempi pitää Pasit etulinjan jalkaväen kuljetuksessa kuin vaihtaa ajoneuvokalustoa päittäin tykistön kanssa.
Tämä Suomen, Viron ja Latvian kuvio Patrian kanssa (Patria 6X6) herättää kuitenkin ajatuksia. Mikä on Suomen tavoite ko. kuviossa? Myynninedistyspataljoona? Etulinjan jalkaväen ottoajoneuvojen korvaaminen? Jopa vielä laajempi hankinta, koska Pasien panssarointi koetaan riittämättömäksi? Jos viimeinen, niin vanhoja Paseja voisi valua taaksepäin tykistölle.
P.S. Mikä harjoitus on kyseessä?
Hanski
Ylipäällikkö
Kyllä pikkuhiljaa alkaa olla pakko etsiä XA-180/185 -sarjalle seuraajaa, vaikka osa onkin käynyt MLU:ssa ryppyjen kiristyksessä. Jos 1980- ja 1990-luvulla pystyttiin hankkimaan useampia sata perus-Pasia silloisilla pienillä puolustusmäärärahoilla, sama pitäisi onnistua uudelleen Patria 6*6 kanssa (edellyttäen tietysti, ettei uutuuden hinta ryöpsähdä)
Kesällä tuli pitkästä aikaa istuttua XA-180:n peräloosterissa ja en muistanutkaan, miten pieni se on! Pasi varmaan voisi toimia tykin vetäjänä, mutta tykkimiehistön lisäksi kyytiin ei mahdu kovinkaan paljon muuta. Kunnollinen maastokuorma-auto tarvittaessa vaikka irrotettavilla suojilla on parempi ratkaisu tykin vetoon.
Huhta
Greatest Leader
Ilmeisesti ei ainakaan merivoimien suuntaan, kerran 68 kpl ESSM riittää ilmatorjuntapuolella...