Tykistö

[Shadowmon]

Puhtaasti henkilökohtaisena näkemyksenä K9-hankinta on loistava asia mutta sen käyttö korvaamaan 122mm-kalusto on puolestaan todella huono asia.
...

En ole ainakaan mistään lukenut että käyttökelpoisia 122mm tykkejä ollaan korvaamassa K9:llä (tyyliin vanhat tykit sulattoon)?

Mitä vertailuusi tulee niin se nyt on selvää että sillä tavalla 122mm ei ole kurantti että uusia lyhyen kantaman kanuunahaupitseja kannattaa vaikka hommata tulevaisuudessa "koska niillä on etuja". Tekstistäsi saa sellaisen käsityksen.

122H63 on hyvä tykki, ja varmaan syytä pitää rivissä jatkossakin (kyseisen tykin kanssa hoidin armeija-aikani). Kuitenkin nuo edut ovat sellaisia ettei se nyt varsinaisesti telatykin kanssa kilpaile ja jatkossa lyhyen kantaman uuden vedettävän tykistön hankinnoissa tuskin on mieltä. Tykillä on parempi kantama kuin esim. 120mm heittimellä mutta muuten taitaa jatkossa olla epäsuoran hoito heittimien ja pidemmän kantaman tykistön käsissä (mielellään itseliikkuvaa).

 

[inscout]

En ole ainakaan mistään lukenut että käyttökelpoisia 122mm tykkejä ollaan korvaamassa K9:llä (tyyliin vanhat tykit sulattoon)?

Mitä vertailuusi tulee niin se nyt on selvää että sillä tavalla 122mm ei ole kurantti että uusia lyhyen kantaman kanuunahaupitseja kannattaa vaikka hommata tulevaisuudessa "koska niillä on etuja". Tekstistäsi saa sellaisen käsityksen.

122H63 on hyvä tykki, ja varmaan syytä pitää rivissä jatkossakin (kyseisen tykin kanssa hoidin armeija-aikani). Kuitenkin nuo edut ovat sellaisia ettei se nyt varsinaisesti telatykin kanssa kilpaile ja jatkossa lyhyen kantaman uuden vedettävän tykistön hankinnoissa tuskin on mieltä. Tykillä on parempi kantama kuin esim. 120mm heittimellä mutta muuten taitaa jatkossa olla epäsuoran hoito heittimien ja pidemmän kantaman tykistön käsissä (mielellään itseliikkuvaa).

No ainakin tuossa viitataan kyseisen 122mm-kaluston poistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Käykö näin on tietysti herrassa, mutta noin tuo teksti pitänee lukea.

» Suomella lisäoptio K9-panssarihaupitseihin

www.suomensotilas.fi

Eli kyllä K9 voidaan tuon perusteella katsoa "korvaavaksi" järjestelmäksi varsinkin kun se tulee kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuosikymmenen loppupuolella. Optiosta puhumattakaan.

En tarkoittanut siis uusien putkien hankintaa, vaan olemassa olevien pitämistä rullissa. Ampumatarvikkeiden vanheneminen on tekosyy. Enkä myöskään tarkoittanut sen sinänsä kilpailevan telatykistön kanssa.

Meillä vain ei ole sitä telatykistöä sellaista määrää enkä usko tulevankaan, että sillä tosiasiallisesti korvataan 122-kaluston suorituskyky. Jos jo nyt 48 K9:n hankinta venytti maavoimien rahoituskehystä niin miten arvelet jatkossa asioiden menevän kun ilmavoimien kehys tulee kasvamaan samoin kuin todennäköisesti myös merivoimien enkä usko puolustusbudjetin kovin kasvavan kokonaisuutena lähivuosina?

 

[Einomies1]

Ensinnäkin kantama. Toki yksi K9 omaa paljon pidemmän kantaman kuin yksi 122mm. Mutta onko 48-(ehkä joskus) 100 Moukarin peitto yhtä laaja kuin 300-400 kpl 122mm putkea? Kumman peitto on parempi, jos K9 on 20km päässä kansanvihollisesta ja 122mm on 6km päässä? Tai jos vastustaja tuleekin levitetyssä muodossa tai kahdella kärjellä jotka ovat 100km etäisyydellä toisistaan? Kantama on tärkeä asia, mutta kuitenkin vain yksi osa yhtälöä.

Niin, kuten on jo sanottu K9 ei korvaa 122H63 haupitseja, vaan se on raskaan patteriston kalustoa. Kantama ei ratkaise kaikkea tietenkään, jos määrä ei ole riittävä tulen peiton saamiseksi. Nythän haupitsit vielä jatkavat taisteluosastoissa jonkin aikaa. Tykistön kantamavaatimukset kuitenkin kasvavat jatkuvasti ja haupitsit joutuvat toimimaan lähellä vihollista joka tekee ne haavoittuviksi.

Taitelunkesto. K9 lähtee ja tulee asemaan nopeammin. Tämä on hyvä asia. Mutta tiellä se liikkuu hitaammin kuin vedettävä kalusto. On vanha tosiasia, että tiellä ja avoimella liikkuminen ei ole hyväksi. En ole myöskään aivan niin pessimistinen vedettävän tykistön selviämismahdollisuuksiin kun se on sijoitettu oikein. Ohjus ei lennä metsässä eikä kovakaan keskitys tuhoa ihan helposti hyvin maastoutettua ja hajautettua patteria. Avoimella seisova tykki on tietenkin eri asia, mutta me emme ole aavikolla, Ukrainan tasangolla tai Artsakhin kukkuloilla.

Mikä on tiellä liikkuvan, vedettävän tykistön marssinopeus? Onkohan tässä eroa niiden hyväksi oikeasti? Asemasta lähtö ja tulo vievät nekin paljon enemmän aikaa vedettävillä tykeillä sekä tasaaminen ja suuntaaminen + a-tarvikkeiden järjestelyt.

Taistelunkesto on H63 kalustolla tällä hetkellä vielä siedettävä kun ne hajautetaan, mutta lennokkien tiedustelu- ja taistelukyvyt ja määrä uhkaavat tehdä vedettävän tykistön roolista tulevaisuudessa maalitaulun jo ennen tulitoimintaa. Esimerkkiä voi katsoa äskeisestä Vuoristo-Karabahin konfliktista, sekä Ukrainan ja Syyrian sodista. Pelkkä hajauttaminen ja sirpalelevyjen kasaaminen ei auta enää jatkossa kun Haropin tyyliset dronet saalistavat lukuisina taivaalla tai keräävät ja välittävät tietoa vastatykistölle sekä ilmatuelle.

Oma tykistökään ei toimi ihan skuttasta, vaan vaatiin tulitoiminnalle tilaa.

Taistelunkestoon liittyy myös määrä. Yksi menetetty Moukari on prosentuaalisesti isompi tappio kuin neljä 122mm. Lisäksi Moukari on huomattavasti monimutkaisempi laite kuin vedettävä patarauta. Pienempikin vika sähköpuolella, hydrauliikassa tai alustassa voi pistää Moukarin pois pelistä. Vedettävässä pataraudassa ei niinkään.

Tämä on totta, mutta samalla K9 pystyy paljoon sellaiseen mitä H63 ei kykene. K9 selviytyy todennäköisemmin paljon pidemmälle kuin vedettävän tykin miehistö aseineen. K9 on myös riittävän maturoitunut tuote, jolla tuskin on juuri lastentauteja.

Viestintä, elso ja taistelunjohto. Moukarin teho riippuu täysin kitkattomasta viestinnästä. Koska etäisyydet ovat pidempiä, käytännössä radio on ainoa vekotin, jolla Moukarit voivat toimia. Lähempänä sijaitsevaan patarautaan voidaan vetää kaapelia, mutta ei Moukareille.

Tilanne on se, että kukaan ei tiedä kuinka hyvin viestintä radioilla toimii tosipaikassa. Elso:n vaikutus on täysi kysymysmerkki eikä kukaan ole kokeillut miten radioliikenne toimii sellaisessa volymissa josta oikeassa taistelussa puhutaan.

Elson vaikutusta ei voi täysin tietää etukäteen, vaikka siitä on viitteitä ja kokemuksia mm. Ukrainasta. Myös Suomella on sitä osaamista asiassa. Vaikea nähdä silti että kaikki panostus viestintään olisi tehty turhan takia jos oletus on että mikään ei toimi. Tätähän vastapuoli tietysti haluaa ja se ottaa jo propagandassa asian esille.

122mm haupitsipatterit on hajautettu nyt laajemmalle kuin aikaisemmin ja jokaisella tykillä on oma päätelaitteensa. Ne myös tarvitsevat sitten jokainen sen kaapelin tiettävästi jos radioyhteyksiin ei luoteta, joten en tiedä onko tämä kovin toimiva ja mahdollinen toimintatapa nykyään. Joku paremmin tietävä vastatkoon. Kaapelien vetäminen sirpalemyrskyssä ei ainakana tappioita vähennä ja siitä on kysymys.

Se mikä on 122mmH63 tykkien todellinen korvaaja jää nähtäväksi. Sitä ennen on kuitenkin muutama muukin hanke vielä edessä.

 

[Nhhk]

Taistelunkesto on H63 kalustolla tällä hetkellä vielä siedettävä kun ne hajautetaan, mutta lennokkien tiedustelu- ja taistelukyvyt ja määrä uhkaavat tehdä vedettävän tykistön roolista tulevaisuudessa maalitaulun jo ennen tulitoimintaa. Esimerkkiä voi katsoa äskeisestä Vuoristo-Karabahin konfliktista, sekä Ukrainan ja Syyrian sodista.

No kun ei voi. Näissä sinun esimerkeissä on tykistö edelleen vedetty johonkin pellonreunaan tai jopa keskelle aukeaa ja avoriviin.

En kyllä näe mitään yhtäläisyyksiä meidän tapaan käyttää tykistöä.

 

[inscout]

Niin, kuten on jo sanottu K9 ei korvaa 122H63 haupitseja, vaan se on raskaan patteriston kalustoa. Kantama ei ratkaise kaikkea tietenkään, jos määrä ei ole riittävä tulen peiton saamiseksi. Nythän haupitsit vielä jatkavat taisteluosastoissa jonkin aikaa. Tykistön kantamavaatimukset kuitenkin kasvavat jatkuvasti ja haupitsit joutuvat toimimaan lähellä vihollista joka tekee ne haavoittuviksi.

Mikä on tiellä liikkuvan, vedettävän tykistön marssinopeus? Onkohan tässä eroa niiden hyväksi oikeasti? Asemasta lähtö ja tulo vievät nekin paljon enemmän aikaa vedettävillä tykeillä sekä tasaaminen ja suuntaaminen + a-tarvikkeiden järjestelyt.

Taistelunkesto on H63 kalustolla tällä hetkellä vielä siedettävä kun ne hajautetaan, mutta lennokkien tiedustelu- ja taistelukyvyt ja määrä uhkaavat tehdä vedettävän tykistön roolista tulevaisuudessa maalitaulun jo ennen tulitoimintaa. Esimerkkiä voi katsoa äskeisestä Vuoristo-Karabahin konfliktista, sekä Ukrainan ja Syyrian sodista. Pelkkä hajauttaminen ja sirpalelevyjen kasaaminen ei auta enää jatkossa kun Haropin tyyliset dronet saalistavat lukuisina taivaalla tai keräävät ja välittävät tietoa vastatykistölle sekä ilmatuelle.

Oma tykistökään ei toimi ihan skuttasta, vaan vaatiin tulitoiminnalle tilaa.


Tämä on totta, mutta samalla K9 pystyy paljoon sellaiseen mitä H63 ei kykene. K9 selviytyy todennäköisemmin paljon pidemmälle kuin vedettävän tykin miehistö aseineen. K9 on myös riittävän maturoitunut tuote, jolla tuskin on juuri lastentauteja.

Elson vaikutusta ei voi täysin tietää etukäteen, vaikka siitä on viitteitä ja kokemuksia mm. Ukrainasta. Myös Suomella on sitä osaamista asiassa. Vaikea nähdä silti että kaikki panostus viestintään olisi tehty turhan takia jos oletus on että mikään ei toimi. Tätähän vastapuoli tietysti haluaa ja se ottaa jo propagandassa asian esille.

122mm haupitsipatterit on hajautettu nyt laajemmalle kuin aikaisemmin ja jokaisella tykillä on oma päätelaitteensa. Ne myös tarvitsevat sitten jokainen sen kaapelin tiettävästi jos radioyhteyksiin ei luoteta, joten en tiedä onko tämä kovin toimiva ja mahdollinen toimintatapa nykyään. Joku paremmin tietävä vastatkoon. Kaapelien vetäminen sirpalemyrskyssä ei ainakana tappioita vähennä ja siitä on kysymys.

Se mikä on 122mmH63 tykkien todellinen korvaaja jää nähtäväksi. Sitä ennen on kuitenkin muutama muukin hanke vielä edessä.

Tähän päivään mennessä ei ole varmaan ensimmäistäkään konfliktia jossa radioyhteydet ovat toimineet aina täydellisesti. Eikä kukaan missään päin maailmaa tiedä, miten hyvin ne toimivat täysimittaisessa konfliktissa. Jos tämän pohtiminen on "propagandaa" niin olkoon sitten niin.

Nuo mainitsemasi konfliktit jo käsittelin. Ja miten ne eroavat meidän tilanteestamme. Jo meille opetettiin 90-luvulla että avoimella tiellä liikkuminen aiheuttaa kaikkein todennäköisimmin tuhon. En näe mitään syytä uskoa, että tilanne olisi jotenkin muuttunut. Ja tappiot ovat tosiasia joka meidän on hyväksyttävä. Me emme pysty välttämään tappioita käyttämällä triljoonia rahaa kuten USA siirtomaasodissaan tekee

En näe mitään syytä olettaa, että H63 kalusto korvattaisiin jollain muulla kuin K9 optiolla. Nykyiset hankinnat tulevat käyttöön täysmääräisesti vasta 2025-aikoihin ja ainakin tuon artikkelin mukaan optio menee joka tapauksessa seuraavalle vuosikymmenelle rahoituksen takia. Siihen päälle kaventuva rahoituskehys, niin mistäpä ne korvaavat aseet tulisivat?

Lisätään siihen vielä se, että rahareikiä on maavoimissa todella paljon. Eritoten ilmatorjunta joka alkaa olemaan todella heikoissa kantimissa varsinkin drone-tilanteen takia.

Maavoimat ovat saaneet kylmää kättä budjeteissa 90-luvun lopulta alkaen. Meillä kävi hyvä tuuri ja ostajat olivat hereillä M270:n, Leopardien A4 ja A6 kanssa siten, että niitä saatiin käytettyinä edullisesti. Sama kävi K9:n kanssa ja myös Stingereiden suhteen. Ilman näitä hyviä hankintoja en tiedä mikä olisi maavoimien tilanne nykyään.

Ei ole kovinkaan todennäköistä, että maavoimat saisivat valtaisasti lisärahoitusta tulevana vuosikymmenenä. Sama systeemi jatkuu kuin menneinä vuosikymmeninä "Vähemmän on enemmän jos halvalla saadaan".

 

[Rannari]

Niin, kuten on jo sanottu K9 ei korvaa 122H63 haupitseja, vaan se on raskaan patteriston kalustoa.

Ehkä se korvaisikin poistuvaa suorituskykyä? Ei ne korvaavat kalut aina tule samaan käyttöön kuin edeltäjänsä. Ja tuleehan K9 ensi vaiheessa osin samaan käyttöön kuin 122PSH vaikka toinen onkin raskas ja toinen kevyt. Tämä kysymys on kyllä mielenkiintoinen.

 

[Rannari]

Tähän päivään mennessä ei ole varmaan ensimmäistäkään konfliktia jossa radioyhteydet ovat toimineet aina täydellisesti. Eikä kukaan missään päin maailmaa tiedä, miten hyvin ne toimivat täysimittaisessa konfliktissa. Jos tämän pohtiminen on "propagandaa" niin olkoon sitten niin.

Nuo mainitsemasi konfliktit jo käsittelin. Ja miten ne eroavat meidän tilanteestamme. Jo meille opetettiin 90-luvulla että avoimella tiellä liikkuminen aiheuttaa kaikkein todennäköisimmin tuhon. En näe mitään syytä uskoa, että tilanne olisi jotenkin muuttunut. Ja tappiot ovat tosiasia joka meidän on hyväksyttävä. Me emme pysty välttämään tappioita käyttämällä triljoonia rahaa kuten USA siirtomaasodissaan tekee

En näe mitään syytä olettaa, että H63 kalusto korvattaisiin jollain muulla kuin K9 optiolla. Nykyiset hankinnat tulevat käyttöön täysmääräisesti vasta 2025-aikoihin ja ainakin tuon artikkelin mukaan optio menee joka tapauksessa seuraavalle vuosikymmenelle rahoituksen takia. Siihen päälle kaventuva rahoituskehys, niin mistäpä ne korvaavat aseet tulisivat?

Lisätään siihen vielä se, että rahareikiä on maavoimissa todella paljon. Eritoten ilmatorjunta joka alkaa olemaan todella heikoissa kantimissa varsinkin drone-tilanteen takia.

Maavoimat ovat saaneet kylmää kättä budjeteissa 90-luvun lopulta alkaen. Meillä kävi hyvä tuuri ja ostajat olivat hereillä M270:n, Leopardien A4 ja A6 kanssa siten, että niitä saatiin käytettyinä edullisesti. Sama kävi K9:n kanssa ja myös Stingereiden suhteen. Ilman näitä hyviä hankintoja en tiedä mikä olisi maavoimien tilanne nykyään.

Ei ole kovinkaan todennäköistä, että maavoimat saisivat valtaisasti lisärahoitusta tulevana vuosikymmenenä. Sama systeemi jatkuu kuin menneinä vuosikymmeninä "Vähemmän on enemmän jos halvalla saadaan".

Asiaan voi suhtautua myös niin että Ilma- ja Merivoimien lisärahoitus palvelee nimenomaan Maavoimia. Mikäli puolustusleikkaukset vältetään on maapuoli vahvasti saamamiehenä tällä vuosikymmenellä. Normisysteemillähän juuri Maavoimien rahahanat olisi suljettu jokseenkin vuosikymmeneksi kun hävittäjiä uusitaan.

Laajamittainen vedettävän tykistön hankinta 2030...2060-lukuja silmällä pitäen haiskahtaa aivopierulle. K9 ja supistuvat määrät ovat tulevaisuutta.

 

[Protheon_93]

Laajamittainen vedettävän tykistön hankinta 2030...2060-lukuja silmällä pitäen haiskahtaa aivopierulle. K9 ja supistuvat määrät ovat tulevaisuutta.

Saisiko perustelua tälle väitteelle? Että miksi (laajamittainen) vedettävä tykistö ei enää ole sitten niin sitä 2030-2060-lukua?

 

[Rannari]

Saisiko perustelua tälle väitteelle? Että miksi (laajamittainen) vedettävä tykistö ei enää ole sitten niin sitä 2030-2060-lukua?

Kömpelöä ja haavoittuvaa kalustoa jos puhutaan nykyisestä mittaluokasta ja uushankinnoista. Paikallisesti varmaan jatkossakin käyttökelpoista tavaraa. Lisäksi meillä on terävän kärjen tykistössä niin paljon parannettavaa että paukut on syytä laittaa sinne.

 

[baikal]

Osasyynä lienee myös hellitty ajatus siitä, että ilmavoimat hoitavat osan tykistön aiemmista tehtävistä. Saa sitä uskoa siihenkin. Sopii kuitenkin toivoa, että PV on tasan oikeassa siinä näkemyksessään, että suurta maahyökkäystä ei voi enää ikinä tapahtua.

Onko pv siis julkilausunut tästä jotain vai onko tässä ollut täsmällisesti käsittelijöinä forumin omat elimet?

Ehkä tulokulma pohdintaan pitäisi olla se, että leikitään hetki, ettei Suomessa ole yhtään 122-millistä tykistöasetta. Silloin kysymys kuuluu: hankitaanko joku vastaava runsaslukuisesti ja koulutetaan 8000 tykäriä kriisiaikaa varten tälle kalustolle? Hankitaan myös ammusvalikoima kaikilla mausteilla plus kaikki muu tarvittava reteli.

Veikkaan ohuesti, että ei hankittaisi. Välttämättömyydestä hyveen rakentamisessa meillä ollaan todella hyviä. Kun on olemassa jotain kampetta äks-määrä kaikilla tykötarpeilla, niin se on paras ratkaisu ellei jopa maaginen.

Ja jos meillä olisi fantastiljoona telamiinaa varastossa, niin doktriinimme olisi miinoittaminen. Jos meillä olisi syvänmerentorpedoja 4000 niin doktriini tunnettaisiin.....

Ysärillä lanseerattiin käsite: laihempi on kovempi. Ensin sitä koilottivat ruotsalaissotilaat....eikä mennyt kauan, kun sama lause esiintyi jo Suomessa.....

Meillä on ehdoton multipääosa rahoituksesta ollut kiinni jo 30 vuotta kynsillelyöntitulenavaussuorituskykyjen kehittämisessä. Sitä esitellään videoissa. Ja se on okei. Toivottavasti kukaan ei koskaan kysy kovalla äänellä mitä muuta meillä on? Tai ettei tosissaan jouduta vähänkään pidempikestoiseen useampaa aluetta koskevaan puolustussotaan......onko siihen kysymykseen vastaus Alueellisten joukkojen kokoonpanot siinä merkityksessä kuin materiaali ja luvalla sanoen harjoittelutaajuus et potentiaali antaa ymmärtää? Hlökoht. toivon, että ei. Jos erehdyn tässä taivahallisesti, niin sitten ymmärrän täysin poskelleen Naapurin potentiaalin ja taistelutavat. Se on täysin mahdollista sekin.

 

[StmSvejk]

Jos mennään 2030-luvulle on realistista odottaa että kenttätykistön kantama liikkuu 80-150km tietämillä ja muuttuu hehtaaripyssystä tarkka-ampujaksi. Hyökkäykseen liittyvät ajallisesti rajatut tulimuodot taas voi ampua korohorolla.

Mikä olisi suuren määrän kevyttä tykistöä tarve? Vuoristossa emme kuitenkaan ole. Varsinkaan kun 105mm tietämiin ei kehitellä ainakaan vielä erilaista uutta ja ihmeellistä a-tarviketta vaan effortti menee 155mm putkiin.

Fantasiatasolla toki 76mm automaattikanuuna ajoneuvoalustaisena AMRAD/OTOMAT -tyyliin voisi täyttää roolin. Voisi käyttää niin it:ssä etenkin UAV:ta vastaan kuin kevyenä tykkinä. Kantamaa olisi 40km VULCANO A-tarvikkeella, 16km tavallisella HE:lla. Tulinopeutta 120ls/min. Ajoneuvoalustana vaikka Sisu E13TP 8x8.

 

[inscout]

Asiaan voi suhtautua myös niin että Ilma- ja Merivoimien lisärahoitus palvelee nimenomaan Maavoimia. Mikäli puolustusleikkaukset vältetään on maapuoli vahvasti saamamiehenä tällä vuosikymmenellä. Normisysteemillähän juuri Maavoimien rahahanat olisi suljettu jokseenkin vuosikymmeneksi kun hävittäjiä uusitaan.

Laajamittainen vedettävän tykistön hankinta 2030...2060-lukuja silmällä pitäen haiskahtaa aivopierulle. K9 ja supistuvat määrät ovat tulevaisuutta.

Maavoimien rahahanat eivät varsinaisesti ole koskaan auenneetkaan Hornettien jälkeen. Maavoimat on pärjännyt muiden maiden poistomyyntien avulla viimeiset 20 vuotta poislukien PV:n surkein ostos (NH-90).

Leikkaukset tulevat osumaan maavoimiin jollain aikavälillä. Ilmavoimien ja merivoimien toimintamenot tulevat kasvamaan 100% varmuudella uuden kaluston tullessa käyttöön ja jo sitä ennenkin. Jos budjetti ei kasva 10-15% reaalisesti, maavoimat tulevat supistumaan jatkossakin nopeasti.

En ole sinänsä huolissani "terävästä kärjestä". Kyllä sinne jotenkin saadaan raha riittämään. Minä olen paljon enemmän huolissani siitä, löytyykö sen kärjen takaa enää mitään muuta kuin puhetta 2030-luvulla ja siitä eteenpäin.

Esimerkkinä: Kesti 12 vuotta ennen kuin M270-vaunuihin saatiin mitään ammuttavaa. Se, mitä alun perin piti hankkia, jäi hankkimatta koska raha. Maavoimien (todellisuudessa koko PV:n) ilmatorjunnan pääkalusto määrällisesti on edelleen vuonna 1990 hankittu Crotale. Sitä on päivitetty 2010, mutta siltikin. Sen jälkeen ainoat ito-hankinnat maavoimille ovat 2005 Asrad-R ja sen maa-alustat sekä viimeksi hankitut second-hand Stingerit sekä jo poistoon menneiden Marksmanien uudelleenlämmitys. Määrällisesti ollaan selkeästi alle 90-luvun tason samaan aikaan, kun drooniuhka on kasvanut ja kasvaa eksponentiaalisesti. Käytännössä maavoimilla ei ole terävän kärjen takana minkäänlaista todellista it-kykyä. Tämä ei toki huoleta ketään.

Mielestäni maavoimien tilaa kuvaa hyvin tämä kirjanen mitä täälläkin postattiin. Suurina kehityskohteina mainittiin lämpökamerat ja uusi rynnäkkökiväärimodaus jossa kisko ja taktinen valaisin. Samaan aikaan ilmavoimat ja merivoimat hommaavat uusia kykyjä ja värkkejä niin että tuntuu.

Ilmavoimat ja merivoimat ovat hoitaneet leiviskänsä. Heillä on ollut visio ja intoa sekä osaamista viedä asiaansa eteenpäin. Ei ne rahat ilman mitään ole sinne tippuneet. Ehkä siksi sekä ilmavoimissa ja merivoimissa riittää nyt poliisillakin tutkimista kun on ollut kestitsemiskulttuuria.

Maavoimissa mietitään uuden camon väritystä. Ja rukoillaan, että jossain maassa olisi poistomyyntejä seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Muuten alkaa olemaan todella heikkoa.

 

[inscout]

Jos mennään 2030-luvulle on realistista odottaa että kenttätykistön kantama liikkuu 80-150km tietämillä ja muuttuu hehtaaripyssystä tarkka-ampujaksi. Hyökkäykseen liittyvät ajallisesti rajatut tulimuodot taas voi ampua korohorolla.

Mikä olisi suuren määrän kevyttä tykistöä tarve? Vuoristossa emme kuitenkaan ole. Varsinkaan kun 105mm tietämiin ei kehitellä ainakaan vielä erilaista uutta ja ihmeellistä a-tarviketta vaan effortti menee 155mm putkiin.

Fantasiatasolla toki 76mm automaattikanuuna ajoneuvoalustaisena AMRAD/OTOMAT -tyyliin voisi täyttää roolin. Voisi käyttää niin it:ssä etenkin UAV:ta vastaan kuin kevyenä tykkinä. Kantamaa olisi 40km VULCANO A-tarvikkeella, 16km tavallisella HE:lla. Tulinopeutta 120ls/min. Ajoneuvoalustana vaikka Sisu E13TP 8x8.

No tuskin on noissa etäisyyksissä.

Kenttätykistön maksimikantamat maailmalla yleisellä kalustolla ovat 25-40km. Ja silloin taitaa putki kulua rajusti kun tuollaisilla panoksilla ammutaan. Joillain erikoisammuksilla voidaan kai päästä 80km etäisyyksille testeissä mutta ovatko nämä enää kranaatteja vai raketteja on sitten eri asia.

Täytyy muistaa, että 155mm kranaatti ei ole karttaruutupommi. Ja jokaista maalia vastaan ei tarkkuus auta. Edelleen tarvitaan massamaista tulta.

Tämä siis silloin kun soditaan oikeasti. Jenkkien rahanpolttokilpailut siirtomaasodissa ovat asia erikseen.

 

[StmSvejk]

No tuskin on noissa etäisyyksissä.

Kenttätykistön maksimikantamat maailmalla yleisellä kalustolla ovat 25-40km. Ja silloin taitaa putki kulua rajusti kun tuollaisilla panoksilla ammutaan. Joillain erikoisammuksilla voidaan kai päästä 80km etäisyyksille testeissä mutta ovatko nämä enää kranaatteja vai raketteja on sitten eri asia.

Täytyy muistaa, että 155mm kranaatti ei ole karttaruutupommi. Ja jokaista maalia vastaan ei tarkkuus auta. Edelleen tarvitaan massamaista tulta.

Tämä siis silloin kun soditaan oikeasti. Jenkkien rahanpolttokilpailut siirtomaasodissa ovat asia erikseen.

Esimerkiksi Armenia-Azerbaidzan -kähinässä keskeisessä roolissa olivat droonit ja tykistöohjukset. Kehitys menee eteenpäin, ei taaksepäin. Ramjet-ammuksilla päästänee sinne 80-150km kantamaan. Jokaista maalia vastaan tarkkuus auttaa. Tarkoitus ei ole vaikuttaa alueeseen vaan maaliin. Massamaisen tulen tarve on lähinnä tietyissä hyökkäyksen tulimuodoissa, mutta noissa tapauksissa taas voidaan käyttää joukon omia orgaanisia kranaatinheittimiä joilla saadaan - tulevaisuudessa ohjattujen ammusten ansiosta - varoetäisyys on entistäkin pienempi.

Kuten mainitsin, tämä voi auttaa 155mm vedettävän kaluston elinkaaren pidentämiseen. Kun ammutaan lähinnä yksittäisiä kranaatteja tai muutama 100km etäisyydeltä ei psh:n tarjoama liikkuvuus ja tulinopeus ole yhtä tärkeällä sijalla.

 

[Rannari]

Maavoimien rahahanat eivät varsinaisesti ole koskaan auenneetkaan Hornettien jälkeen. Maavoimat on pärjännyt muiden maiden poistomyyntien avulla viimeiset 20 vuotta poislukien PV:n surkein ostos (NH-90).

Leikkaukset tulevat osumaan maavoimiin jollain aikavälillä. Ilmavoimien ja merivoimien toimintamenot tulevat kasvamaan 100% varmuudella uuden kaluston tullessa käyttöön ja jo sitä ennenkin. Jos budjetti ei kasva 10-15% reaalisesti, maavoimat tulevat supistumaan jatkossakin nopeasti.

En ole sinänsä huolissani "terävästä kärjestä". Kyllä sinne jotenkin saadaan raha riittämään. Minä olen paljon enemmän huolissani siitä, löytyykö sen kärjen takaa enää mitään muuta kuin puhetta 2030-luvulla ja siitä eteenpäin.

Esimerkkinä: Kesti 12 vuotta ennen kuin M270-vaunuihin saatiin mitään ammuttavaa. Se, mitä alun perin piti hankkia, jäi hankkimatta koska raha. Maavoimien (todellisuudessa koko PV:n) ilmatorjunnan pääkalusto määrällisesti on edelleen vuonna 1990 hankittu Crotale. Sitä on päivitetty 2010, mutta siltikin. Sen jälkeen ainoat ito-hankinnat maavoimille ovat 2005 Asrad-R ja sen maa-alustat sekä viimeksi hankitut second-hand Stingerit sekä jo poistoon menneiden Marksmanien uudelleenlämmitys. Määrällisesti ollaan selkeästi alle 90-luvun tason samaan aikaan, kun drooniuhka on kasvanut ja kasvaa eksponentiaalisesti. Käytännössä maavoimilla ei ole terävän kärjen takana minkäänlaista todellista it-kykyä. Tämä ei toki huoleta ketään.

Mielestäni maavoimien tilaa kuvaa hyvin tämä kirjanen mitä täälläkin postattiin. Suurina kehityskohteina mainittiin lämpökamerat ja uusi rynnäkkökiväärimodaus jossa kisko ja taktinen valaisin. Samaan aikaan ilmavoimat ja merivoimat hommaavat uusia kykyjä ja värkkejä niin että tuntuu.

Ilmavoimat ja merivoimat ovat hoitaneet leiviskänsä. Heillä on ollut visio ja intoa sekä osaamista viedä asiaansa eteenpäin. Ei ne rahat ilman mitään ole sinne tippuneet. Ehkä siksi sekä ilmavoimissa ja merivoimissa riittää nyt poliisillakin tutkimista kun on ollut kestitsemiskulttuuria.

Maavoimissa mietitään uuden camon väritystä. Ja rukoillaan, että jossain maassa olisi poistomyyntejä seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Muuten alkaa olemaan todella heikkoa.

Aika huonosti Maavoimien kirkkaimmatkin hankkeet ovat tosiaan toteutuneet. Hitaan kurjistumisen tiellä ollaan vaikka kärki samalla kehittyykin ja hommassa näyttää olevan järki mukana. Myös joukkojen kouliminen on aivan eri tyyppinen haaste kuin ammattimaisemmin miehitetyillä porukoilla.

Maavoimien ongelma voi olla sekin ettei sitä voi muiden puolustushaarojen tapaan kehittää näyttävillä projekteilla. Joku keskiraskas paikallispataljoona ei ole kovin mediaseksikäs korvettien tai Hooäxien tapaan.

 

[StmSvejk]

Maavoimien ongelma voi olla sekin ettei sitä voi muiden puolustushaarojen tapaan kehittää näyttävillä projekteilla. Joku keskiraskas paikallispataljoona ei ole kovin mediaseksikäs korvettien tai Hooäxien tapaan.

Sanoisin pikemmin että Maavoimien PR-osasto on epäonnistunut. Ehkä se johtuu liian hyvästä asemasta. ABC-n baarissa tai Twitterin uumissa löytyy varmasti kansan syviä rivejä joiden mielestä hävittäjät saati sotalaivat ovat turhuutta. Maavoimien merkitystä ei kiistä kukaan. Maavoimilla on myös ylivertaisesti suurin tunnettavuus valtaosan suorittaessa siellä asevelvollisuutensa.

Ilmavoimat saa viestinsä läpi loistavasti. 10mrd hävittäjiin? Tottakai. 64 hävittäjää koska meillä on omasta päästä vedetty laskukaava että se 64 on maaginen lukumäärä? Tottakai.

Merivoimat ovat altavastaajana tehneet loistavaa pr-työtä mm. Laivue 2020-julkaisullaan.

Entäpä maavoimat? Onko missään PR-jyrää jyrähtänyt Prikaati 2035:n puolesta? Onko videoanimaatioita joissa PR2035 eliminoi uhat huipputeknisesti ja pelastaa siinä sivussa pandat ja liito-oravat? Onko näkynyt hatusta vedettyjä laskukaavoja joiden mukaan 10 operatiivista pataljoonaa (tms) on pyhä luku jonka alle ei voi mennä ja jonka yli meno vaatisi uusia varuskuntia? Onko näkynyt kansantajuisia artikkeleja joissa PR2035 suorituskykyä verrataan Ruotsin tai Venäjän prikaateihin samaa tapaan kuin hävittäjiä ja sotalaivoja?

Joku PR2035 tms. pitäisi paketoida strategiseksi hankkeeksi.

Toki yksi emäongelma on tämä 8500 000 sotilaan imaginäärireservi. Voidaan ajatella että ei huolta, koska meillä on Universumin Suurin Armeija. Ehkä Ilmavoimillakin olisi vastaava hätä jos he ilmoittaisivat vahvuudekseen 159 lentokonetta ja tätä verrattaisiin vaikkapa Ruotsin 71:n hävittäjään.

 

[Rannari]

Sanoisin pikemmin että Maavoimien PR-osasto on epäonnistunut. Ehkä se johtuu liian hyvästä asemasta. ABC-n baarissa tai Twitterin uumissa löytyy varmasti kansan syviä rivejä joiden mielestä hävittäjät saati sotalaivat ovat turhuutta. Maavoimien merkitystä ei kiistä kukaan. Maavoimilla on myös ylivertaisesti suurin tunnettavuus valtaosan suorittaessa siellä asevelvollisuutensa.

Ilmavoimat saa viestinsä läpi loistavasti. 10mrd hävittäjiin? Tottakai. 64 hävittäjää koska meillä on omasta päästä vedetty laskukaava että se 64 on maaginen lukumäärä? Tottakai.

Merivoimat ovat altavastaajana tehneet loistavaa pr-työtä mm. Laivue 2020-julkaisullaan.

Entäpä maavoimat? Onko missään PR-jyrää jyrähtänyt Prikaati 2035:n puolesta? Onko videoanimaatioita joissa PR2035 eliminoi uhat huipputeknisesti ja pelastaa siinä sivussa pandat ja liito-oravat? Onko näkynyt hatusta vedettyjä laskukaavoja joiden mukaan 10 operatiivista pataljoonaa (tms) on pyhä luku jonka alle ei voi mennä ja jonka yli meno vaatisi uusia varuskuntia?

On ihan se ja sama mitä ABC-porukalle myydään. Ei näitä kansanäänestyksissä päätetä. Kunnon myyntimies puhuu poliitikot kirjaamaan kehyksiin miljardisotalla lisärahaa jo ennen kuin asia edes tulee julki.

 

[StmSvejk]

On ihan se ja sama mitä ABC-porukalle myydään. Ei näitä kansanäänestyksissä päätetä. Kunnon myyntimies puhuu poliitikot kirjaamaan kehyksiin miljardisotalla lisärahaa jo ennen kuin asia edes tulee julki.

Hankkeet pitää silti markkinoida Overtonin ikkunassa. Merivoimat ja Ilmavoimat ovat onnistuneet tässä hyvin, Maavoimien osalta yritystä ei ole ollut. Vai pitäisikö pikemmin sanoa, koska puolustusvoimat oli pitkään Maavoimat + apupuolustuhaarat, ei Maavoimien ole tarvinnut puolustaa itseään organisaation sisäisissä valtapeleissä, jolloin pelisilmä hankkeiden läpiviemiseksi ei ole kehittynyt.

 

[Protheon_93]

Minkälaisella summalla mielestänne vaikka ensi vuosikymmenellä joku maavoimien oma strateginen hanke voitaisiin erillisrahoittaa?

Itse mietin summaa LV2020n ja HX:n budjetin välimaastosta. Joku 4-6 miljardia euroa jaettuna 2030-luvulle olisi ihan realistinen määrä.

 

[Patu]

Mikä on tiellä liikkuvan, vedettävän tykistön marssinopeus? Onkohan tässä eroa niiden hyväksi oikeasti?

En tiedä käytännön toteutunutta marssinopeutta, mutta 122H63 -kaluston maksimi hinausnopeus on 60 km/h. K9:n maksiminopeus 67 km/h (onko tätä rajattu alemmas PV:n ohjeistuksella?). Lavetilla saadaan varmaan kulkemaan kovempaakin?