En näe mitään syytä olettaa, että H63 kalusto korvattaisiin jollain muulla kuin K9 optiolla. Nykyiset hankinnat tulevat käyttöön täysmääräisesti vasta 2025-aikoihin ja ainakin tuon artikkelin mukaan optio menee joka tapauksessa seuraavalle vuosikymmenelle rahoituksen takia. Siihen päälle kaventuva rahoituskehys, niin mistäpä ne korvaavat aseet tulisivat?
Jos K9 hankinta maksoi meille 146 miljoonaa euroa ja sillä saatiin 48 kpl tykkejä kiluineen niin toinen sama tekee lähes 300 miljoonan kustannukset yhteensä jos optio lunastetaan. Sillä rahalla saataisiin siis vajaa 100 tykkiä, joista vähintään puolet menee mekanisoitujen joukkojen tulitukeen. Ne löytyvät 2030 operatiivisestä yhtymästä ja kenties ylijohdon tykistöstä. K9 Moukari on suorituskykyisin ja modernein tykki meillä ja pysyy sellaisena varmaankin 10 seuraavaa vuotta. Se on kuitenkin selvää että niitä ei ole varaa hankkia yhtään enempää kuin tuo alle 100 ja silloinkin ehkä.
Pitää muistaa että meille hankittujen vastatykistötutkienkin määrä jäi alle tarpeen ja siellä on painetta jatkohankoinnoille. Sitten niille Moukareille pitää hankkia moderneja a-tarvikkeitakin lisää.
Tykkien poistuma tulee olemaan iso lovi ja sen korvaaminen ei tule tapahtumaan 1:1 tai edes 1:2 suhteessa vanhaan. Liikkuvuus on kuitenkin kantaman lisäksi elinehto ja sitä pitää saada lisää. Telakalusto on kuitenkin kaikkein kalleinta ylläpidettävää ja hankintahinta suurin. Jonkilainen kuorma-auton ja tykin yhdistelmä voisi olla edullisempi vaihtoehto. Sillä saavutetaan parempi liikkuvuus ja sitäkautta suoja, vaikka samaa kestävyyttä ja yksinkertaisuutta ei saadakkaan kuin vedettävissä.
Ei ole kovinkaan todennäköistä, että maavoimat saisivat valtaisasti lisärahoitusta tulevana vuosikymmenenä. Sama systeemi jatkuu kuin menneinä vuosikymmeninä "Vähemmän on enemmän jos halvalla saadaan".
Mitään lisää ei tule erillisbudjetin muodossa, se on selvä. Mutta on kuitenkin fakta että maavoimien budjetti on normaalisti suurin koska se on pääaselaji ja meillä on laaja reservi. Toisaalta samasta syystä maavoimien hankkeiden määrä ja monimuotoisuus asettaa rajat tämän vuoksi vaikkapa tykistön mega-hankinnoille.
Esimerkkinä: Kesti 12 vuotta ennen kuin M270-vaunuihin saatiin mitään ammuttavaa. Se, mitä alun perin piti hankkia, jäi hankkimatta koska raha. Maavoimien (todellisuudessa koko PV:n) ilmatorjunnan pääkalusto määrällisesti on edelleen vuonna 1990 hankittu Crotale. Sitä on päivitetty 2010, mutta siltikin. Sen jälkeen ainoat ito-hankinnat maavoimille ovat 2005 Asrad-R ja sen maa-alustat sekä viimeksi hankitut second-hand Stingerit sekä jo poistoon menneiden Marksmanien uudelleenlämmitys. Määrällisesti ollaan selkeästi alle 90-luvun tason samaan aikaan, kun drooniuhka on kasvanut ja kasvaa eksponentiaalisesti. Käytännössä maavoimilla ei ole terävän kärjen takana minkäänlaista todellista it-kykyä. Tämä ei toki huoleta ketään.
Tämä on kivuliaan totta. Aikaa meni paljon, jopa liikaa että iskukykytutkimuksen toiveet realisoituivat. Toisaalta meni aikaa 14 vuotta ennenkuin Ilmavoimat saivat operatiivisen kyvyn JASSM-ohjuksille.
Taisit muuten unohtaa että ilmatorjuntaan ja valvontaan laitettiin lähes 500 miljoonaa, kun KEVA-2010 ja ITO 12 NASAMS sekä KAVA-tutkien päivitys toteutettiin viime vuosikymmenen vaihteessa. Ei se ilmatorjunta ole täysin unohtunut.
Dronet ovat uhka ja siihen varmasti tulee jotain ratkaisuja tulevalla vuosikymmenellä.
Maavoimissa mietitään uuden camon väritystä. Ja rukoillaan, että jossain maassa olisi poistomyyntejä seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Muuten alkaa olemaan todella heikkoa.
No onhan siellä tehty mittava taistelijan varusteiden, pimeätoimintakyvyn, viestilaitteiden ja huollon päivitys. Panssarintorjuntakin on lähes kokonaan uudistettu 20 vuoden aikana. Hankinnat ovat lukumääriltään ihan eri luokkaa kuin muissa puolustushaaroissa. Tietysti maavoimissa on eniten reserviäkin.
.
