Tykistö

Tiivistettynä:

Kalliit pitkän kantaman järjestelmät ovat vaikeimpia hankkia sodan aikana, ja ilman turvattua ulkomaankauppaa olemme kusessa. On siis järkevää, että painopiste rauhan aikana on
Mikähän on syynä että näihin ei panosteta enempää? Nythän näitä on vain joitain satoja kaikki yhteen laskettuna. Kaikki lähiaikojen konfliktit osoittavat että tavaraa kuluu tuhansittain kun ruvetaan oikeasti sotimaan. Onko kyse puhtaasti rahasta?


Edit.
Yhtäkkiä katsoin, että pelkästään Isis sai päällensä vuonna 2016 24000kpl "bomb" Yhdysvaltojen toimesta ja Britit käytti 99 päivässä 216kpl "bombs and missiles".
Tähän vielä kaikkien muiden tuolla säätävien tavara päälle.


How many bombs has Britain dropped in 2017?

http://www.bbc.com/news/uk-39598979
 
Viimeksi muokattu:
Spike-ER korvasi kai lähinnä aiemman rannikko-ohjuksen (SS.11). Tehokkaampia ne ovat kuin vanhat kalut, mutta tuskin niillä kaikkea poistoon mennyttä suorituskykyä korvattiin (liikkuva rannikkotykistö, väylätorjunnan vanhentuneet pst- ja it-tykit, leijonanosa kiinteää rannikkotykistöä).

Sinänsä nuo poistuneet kalut ja joukot eivät kyllä varmaankaan olleet kovin suorituskykyisiä suhteessa henkilöstövaatimuksiin. Eikä toisaalta rannikkopuolustuksen tarvekaan ole enää ihan samanlainen kuin menneinä vuosikymmeninä.
Ei rannikko-ohjus tosiaan poistunutta rannikkotykistöä korvannut vaikka tietysti toi muassaan myös parannuksia liikkeen muodossa. Kun poistoon meni jokseenkin 100 tornikanuunaa ja lähes 200 vedettävää kanuunaa niin 18kpl hyvinkin lyhytkantamaista ohjusta ei pysty niitä mitenkään korvaamaan. Luotsiasemakohtaisilla 100mm pattereilla oli oma arvonsa. Hyöty olisi ehkä ollut lyhytaikainen mutta hyöty kuitenkin. Resurssisyöppöhän tuollainen järjestelmä on ja jouti mennäkin mutta ei niitä käytännössä korvattu. Odotan että 122H kokee saman kohtalon jos ei sitten palata paikallispatterien aikaan.
 
Ei rannikko-ohjus tosiaan poistunutta rannikkotykistöä korvannut vaikka tietysti toi muassaan myös parannuksia liikkeen muodossa. Kun poistoon meni jokseenkin 100 tornikanuunaa ja lähes 200 vedettävää kanuunaa niin 18kpl hyvinkin lyhytkantamaista ohjusta ei pysty niitä mitenkään korvaamaan. Luotsiasemakohtaisilla 100mm pattereilla oli oma arvonsa. Hyöty olisi ehkä ollut lyhytaikainen mutta hyöty kuitenkin. Resurssisyöppöhän tuollainen järjestelmä on ja jouti mennäkin mutta ei niitä käytännössä korvattu. Odotan että 122H kokee saman kohtalon jos ei sitten palata paikallispatterien aikaan.

Toimintaelokuvatyyliin paikallispatterin 122 H 63 ja tykkiryhmä laitetaan konttiin, joka jätetään linjojen taakse. Yht' äkkiä kontin ovet avautuvat ja katto rullautuu pois. Paikallispatterin tykkiryhmä aloittaa tulitoimintansa lantsarit viuhuen teräskypärän hiukan heiluessa kuuskekkosten yläpuolella....
 
Toimintaelokuvatyyliin paikallispatterin 122 H 63 ja tykkiryhmä laitetaan konttiin, joka jätetään linjojen taakse. Yht' äkkiä kontin ovet avautuvat ja katto rullautuu pois. Paikallispatterin tykkiryhmä aloittaa tulitoimintansa lantsarit viuhuen teräskypärän hiukan heiluessa kuuskekkosten yläpuolella....
Kai se on natsimallinen?
 
Henkistömäärät ja SA-vahvuudet ovat olleet kestoaihe tälläkin foorumilla. Kultaisella 1990-luvulla ja sitä ennen puolustusvoimien SA-vahvuus oli paperilla 700000 taistelijaa, josta nyt on tunnetusti tiputtu n. 280 000 suuruusluokkaan. Tätä tiputusta kauhistellessa harva alkaa pohtia lukujen taakse kätkeytyviä lukuja. Esimerkkeinä merkittävistä henkilömäärän tiputuksista, jotka eivät vaikuttaneet laskevasti suorituskykyyn (tai jopa nostivat suorituskykyä, kun huolto / logistiikka ei sitoudu tuottamattomiin osiin), voi mainita ainakin:
  • kiinteä rannikkotykistö 25-30 000 taistelijaa, tulivaikutus korvattiin mm. liikkuvilla rannikko-ohjuksilla ja murto-osalla henkilöstöä
  • PST-tykkikalusto ja mustit korvattiin PST-ohjuksilla, henkilöstötarve murto-osa vanhasta, mutta tuhovaikutus suurempi
  • IT-tykkikalusto korvattiin Sergeitä ja Oerlikonia lukuunottamatta ohjuksilla, henkilöstötarve murto-osa vanhasta, mutta tuhovaikutus suurempi

122H-patteristossa on luokkaa 500+ taistelijaa ja näitä on PTL-listoilla hyvinkin parikymmentä+. Maavoimien n. 230 000 taistelijan joukosta noin 10% sitoutuu siis suoraan ylläpitämään järjestelmää, jolla saadaan viholliseen hyvin paikallinen ja varsin rajallinen vaikutus.

Taisi se SA-vahvuuksien sarja mennä jotakuinkin: 685000, 526000, 430000, 350000, 230000 ja 280000? Ainakin julkisesti.
 
Muistaakseni se optioaika oli tosi pitkä, taisi olla lähemmäksi 20-luvun loppua?

Se minkä itsekin postasin pari viestiä tuota lainaamaasi alempana oli se jutun huolestuttava osuus. Onko siis niin, että optio pitäisi aktivoida viimeistään ensi vuonna? Toimituksethan saadaan helposti menemään sinne vuosikymmenen loppupuolelle asti suomalaisilla toimitusaikatauluilla.
 
Taisi tulla "hieman" kalalisää K9 kantamaan:).

Mutta se ei ole olennaista. Kommentointini ei kritisoi K9 hankintaa. Vaan aietta poistaa 122-kalusto.

K9 kantamaksi laskettiin 40km, jälkimmäisessä 150km. Täsmäammuksilla äärikantamillakin on merkitystä, 122H63:n tapauksissa toki hiukan vähemmän. Toki on seikat Z Y X miksi vertailut eivät ole suoraviivaisia. Minkä voisi lisätä on, että K9:llä sopivalla ammunnanhallintaohjelmistolla jonka kehittäminen ei ole astrofysiikkaa on mahdollista ampua myös merimaaleja. Tulevaisuuden ramjet-ammuksilla ja muilla HVP ammuksilla jopa ilmamaaleja, on jo koitettu käytännössä - josta on toki pitkä matka operatiiviseen käyttöön.

 
K9 kantamaksi laskettiin 40km, jälkimmäisessä 150km. Täsmäammuksilla äärikantamillakin on merkitystä, 122H63:n tapauksissa toki hiukan vähemmän. Toki on seikat Z Y X miksi vertailut eivät ole suoraviivaisia. Minkä voisi lisätä on, että K9:llä sopivalla ammunnanhallintaohjelmistolla jonka kehittäminen ei ole astrofysiikkaa on mahdollista ampua myös merimaaleja. Tulevaisuuden ramjet-ammuksilla ja muilla HVP ammuksilla jopa ilmamaaleja, on jo koitettu käytännössä - josta on toki pitkä matka operatiiviseen käyttöön.


152-155mm tykistön todellinen maksimikantama nykyään on noin 20km. Maksimikantama täyspanoksilla ja tietyillä ammuksilla on 40km testeissä. Kovassa ammunnassa kantama ei ole yli 15km nykyään jos ammutaan vaikutusta hetkeäkään pidempään. 122mm kalustolla luonnollisesti paljon vähemmän.

Ei ole olemassa operatiivista kranaattia joka kantaa edes lähelle 150km etäisyyttä. Kehitteillä sellaisia on mm. Nammolla. Mitä merkitystä noilla on jää nähtäväksi. Taistelulataus on joka tapauksessa pienempi kuin nykykranaateilla. Mielestäni fiksumpaa olisi pitää tuollainen kehittely raketinheitinten puolella, mutta kaupamiehet ovat kauppamiehiä ja kantama on nyt se, millä tykistöä myydään koska pyritään maksimaaliseen tappioiden välttämiseen.

Toistan kantani. Kantama on hieno asia, mutta ei todellakaan kaikki kaikessa. Aleppo, Mosul, Grozny ja moni muu paikka osoittavat sen, että nykyäänkin tulen määrällä on vaikutusta. Tarkkuus ei auta yhtään noissa paikoissa eikä auta monissa paikoissa tulevaisuudessakaan.

Tarvitaan sekä tarkuutta että tehoa. Toinen vaatii volyymia, toinen määrää. Nyt meillä on molempia. Tämä on hyvä asia. Jos määrä poistetaan, väitän että tulos ei ole yhtä hyvä.
 
152-155mm tykistön todellinen maksimikantama nykyään on noin 20km. Maksimikantama täyspanoksilla ja tietyillä ammuksilla on 40km testeissä. Kovassa ammunnassa kantama ei ole yli 15km nykyään jos ammutaan vaikutusta hetkeäkään pidempään. 122mm kalustolla luonnollisesti paljon vähemmän.

Ei ole olemassa operatiivista kranaattia joka kantaa edes lähelle 150km etäisyyttä. Kehitteillä sellaisia on mm. Nammolla. Mitä merkitystä noilla on jää nähtäväksi. Taistelulataus on joka tapauksessa pienempi kuin nykykranaateilla. Mielestäni fiksumpaa olisi pitää tuollainen kehittely raketinheitinten puolella, mutta kaupamiehet ovat kauppamiehiä ja kantama on nyt se, millä tykistöä myydään koska pyritään maksimaaliseen tappioiden välttämiseen.

Toistan kantani. Kantama on hieno asia, mutta ei todellakaan kaikki kaikessa. Aleppo, Mosul, Grozny ja moni muu paikka osoittavat sen, että nykyäänkin tulen määrällä on vaikutusta. Tarkkuus ei auta yhtään noissa paikoissa eikä auta monissa paikoissa tulevaisuudessakaan.

Tarvitaan sekä tarkuutta että tehoa. Toinen vaatii volyymia, toinen määrää. Nyt meillä on molempia. Tämä on hyvä asia. Jos määrä poistetaan, väitän että tulos ei ole yhtä hyvä.
155 K 98
raskas kenttäkanuuna
Tehokas kantama28 km (onteloperäkranaatti)
40 km (perävirtauskranaatti)
Maksimikantama43+ km

K9 Thunder​

Eteläkorealainen panssarihaupitsi
Maksimikantama
  • 30 km (perusampumatarvike)
  • 43 km (pitkän kantaman perävirtauskranaatti)
  • 56 km (rakettiavusteinen perävirtauskranaatti)
Toivottavasti saisimme lähitulevaisuudessa hommattua reilusti niitä harkinnassa olevia PGK-sytyttimiä, niin saisimme nämä äärikantamatkin suht tehokkaaseen käyttöön. Kappalehinnasta tosin ei ole hajuakaan, mutta uskoisin niiden silti ohjuksia halvemmalla lähtevän.
Olis kyllä kova juttu mikäli saisimme kaluston koko potentiaalin tehokkaaseen käyttöön.
 
155 K 98
raskas kenttäkanuuna
Tehokas kantama28 km (onteloperäkranaatti)
40 km (perävirtauskranaatti)
Maksimikantama43+ km

K9 Thunder​

Eteläkorealainen panssarihaupitsi
Maksimikantama
  • 30 km (perusampumatarvike)
  • 43 km (pitkän kantaman perävirtauskranaatti)
  • 56 km (rakettiavusteinen perävirtauskranaatti)
Toivottavasti saisimme lähitulevaisuudessa hommattua reilusti niitä harkinnassa olevia PGK-sytyttimiä, niin saisimme nämä äärikantamatkin suht tehokkaaseen käyttöön. Kappalehinnasta tosin ei ole hajuakaan, mutta uskoisin niiden silti ohjuksia halvemmalla lähtevän.
Olis kyllä kova juttu mikäli saisimme kaluston koko potentiaalin tehokkaaseen käyttöön.


K9 Firing max range
18 km (M107, HE)
30 km (M549A1, HE-RAP)
36 km (K310, BB/DP-ICM)
40 km (K307, BB/HE)[1]
52 km (K315, HE-RAP)
100+ km (GGAM, in development)

Ja sitten se, että koskaan ei ammuta maksimia. Nämä ovat teoreettisia lukuja. Oli meilläkin krh120 ilmoitettu teoreettinen maksimikantama 14km maksipanoksella. Varmaan siihen olisikin päästy kun olisi tungettu putki täyteen ruutia lisäpanosten lisäksi myötätuulella Kuussa. Ei ikinä todellisuudessa. Tai en olisi ainakaan halunnut olla lähellä kun sillä ammutaan. Enkä välttämättä edes nähdä.

Ja me sentään olimme krh-miehiä. Tarkoittaa siis sitä, että testeissä noihin etäisyyksiin päästään joissain olosuhteissa. Ei ikinä normiammunnassa varsinkaan taistelutilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:
En näe mitään syytä olettaa, että H63 kalusto korvattaisiin jollain muulla kuin K9 optiolla. Nykyiset hankinnat tulevat käyttöön täysmääräisesti vasta 2025-aikoihin ja ainakin tuon artikkelin mukaan optio menee joka tapauksessa seuraavalle vuosikymmenelle rahoituksen takia. Siihen päälle kaventuva rahoituskehys, niin mistäpä ne korvaavat aseet tulisivat?
Jos K9 hankinta maksoi meille 146 miljoonaa euroa ja sillä saatiin 48 kpl tykkejä kiluineen niin toinen sama tekee lähes 300 miljoonan kustannukset yhteensä jos optio lunastetaan. Sillä rahalla saataisiin siis vajaa 100 tykkiä, joista vähintään puolet menee mekanisoitujen joukkojen tulitukeen. Ne löytyvät 2030 operatiivisestä yhtymästä ja kenties ylijohdon tykistöstä. K9 Moukari on suorituskykyisin ja modernein tykki meillä ja pysyy sellaisena varmaankin 10 seuraavaa vuotta. Se on kuitenkin selvää että niitä ei ole varaa hankkia yhtään enempää kuin tuo alle 100 ja silloinkin ehkä.

Pitää muistaa että meille hankittujen vastatykistötutkienkin määrä jäi alle tarpeen ja siellä on painetta jatkohankoinnoille. Sitten niille Moukareille pitää hankkia moderneja a-tarvikkeitakin lisää.

Tykkien poistuma tulee olemaan iso lovi ja sen korvaaminen ei tule tapahtumaan 1:1 tai edes 1:2 suhteessa vanhaan. Liikkuvuus on kuitenkin kantaman lisäksi elinehto ja sitä pitää saada lisää. Telakalusto on kuitenkin kaikkein kalleinta ylläpidettävää ja hankintahinta suurin. Jonkilainen kuorma-auton ja tykin yhdistelmä voisi olla edullisempi vaihtoehto. Sillä saavutetaan parempi liikkuvuus ja sitäkautta suoja, vaikka samaa kestävyyttä ja yksinkertaisuutta ei saadakkaan kuin vedettävissä.
Ei ole kovinkaan todennäköistä, että maavoimat saisivat valtaisasti lisärahoitusta tulevana vuosikymmenenä. Sama systeemi jatkuu kuin menneinä vuosikymmeninä "Vähemmän on enemmän jos halvalla saadaan".
Mitään lisää ei tule erillisbudjetin muodossa, se on selvä. Mutta on kuitenkin fakta että maavoimien budjetti on normaalisti suurin koska se on pääaselaji ja meillä on laaja reservi. Toisaalta samasta syystä maavoimien hankkeiden määrä ja monimuotoisuus asettaa rajat tämän vuoksi vaikkapa tykistön mega-hankinnoille.
Esimerkkinä: Kesti 12 vuotta ennen kuin M270-vaunuihin saatiin mitään ammuttavaa. Se, mitä alun perin piti hankkia, jäi hankkimatta koska raha. Maavoimien (todellisuudessa koko PV:n) ilmatorjunnan pääkalusto määrällisesti on edelleen vuonna 1990 hankittu Crotale. Sitä on päivitetty 2010, mutta siltikin. Sen jälkeen ainoat ito-hankinnat maavoimille ovat 2005 Asrad-R ja sen maa-alustat sekä viimeksi hankitut second-hand Stingerit sekä jo poistoon menneiden Marksmanien uudelleenlämmitys. Määrällisesti ollaan selkeästi alle 90-luvun tason samaan aikaan, kun drooniuhka on kasvanut ja kasvaa eksponentiaalisesti. Käytännössä maavoimilla ei ole terävän kärjen takana minkäänlaista todellista it-kykyä. Tämä ei toki huoleta ketään.
Tämä on kivuliaan totta. Aikaa meni paljon, jopa liikaa että iskukykytutkimuksen toiveet realisoituivat. Toisaalta meni aikaa 14 vuotta ennenkuin Ilmavoimat saivat operatiivisen kyvyn JASSM-ohjuksille.
Taisit muuten unohtaa että ilmatorjuntaan ja valvontaan laitettiin lähes 500 miljoonaa, kun KEVA-2010 ja ITO 12 NASAMS sekä KAVA-tutkien päivitys toteutettiin viime vuosikymmenen vaihteessa. Ei se ilmatorjunta ole täysin unohtunut.

Dronet ovat uhka ja siihen varmasti tulee jotain ratkaisuja tulevalla vuosikymmenellä.
Maavoimissa mietitään uuden camon väritystä. Ja rukoillaan, että jossain maassa olisi poistomyyntejä seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Muuten alkaa olemaan todella heikkoa.
No onhan siellä tehty mittava taistelijan varusteiden, pimeätoimintakyvyn, viestilaitteiden ja huollon päivitys. Panssarintorjuntakin on lähes kokonaan uudistettu 20 vuoden aikana. Hankinnat ovat lukumääriltään ihan eri luokkaa kuin muissa puolustushaaroissa. Tietysti maavoimissa on eniten reserviäkin.
 
Back
Top