Tykistö

Baikal on ennustanut tuota aina. Kauankos meni, että Keisarillisen Venäjän kivääreistä ja kenttäkeittiöistä päästiin eroon? Entä Kolmannen Valtakunnan vehkeet, ettei vain jokin teräskypärä tai kiikari olisi vielä varastossakin?

Olet oikeassa. Vastahan pojat olivat tykistövitjassa ihan innoissaan, kun varastosta oli löytynyt Tsaarinaikaisia käsisuuntakehiä. :) Neuvostoterästeollisuuden tuotteet ovat osoittautuneet paljon pitkäikäisemmiksi kuin olisin saattanut kuvitella. Olettaisin, että kranaattivarastot hapertuvat rautaa nopeammin, mutta mistäs sitäkään tietää. Joku voi vaan todeta, että eeehän 60-vuotias kranaatti mikään vanha ole, se on kranaatti parhaassa iässään!
 
Olet oikeassa. Vastahan pojat olivat tykistövitjassa ihan innoissaan, kun varastosta oli löytynyt Tsaarinaikaisia käsisuuntakehiä. :) Neuvostoterästeollisuuden tuotteet ovat osoittautuneet paljon pitkäikäisemmiksi kuin olisin saattanut kuvitella. Olettaisin, että kranaattivarastot hapertuvat rautaa nopeammin, mutta mistäs sitäkään tietää. Joku voi vaan todeta, että eeehän 60-vuotias kranaatti mikään vanha ole, se on kranaatti parhaassa iässään!
60-vuotias on uusi 40-vuotias!
 
En juuri sen enempaa maastokuorma-autoista tieda kuin mita olen 4x4 (8x8 :ROFLMAO:) kisoja seuraillut.

Toki tuo kokoonpano, jota peukutin on kallis. Mutta kun putkimaara vahenee, niin niiden kayttoarvo pitanee (?) maksimoida
Olen skeptinen sen suhteen, että vedettävän tykin tarvitsisi ampua niin taukoamatta, ettäkö mahdollisuus tiputtaa tyhjä lava ja nostaa täysi lava ampumatarvikkeita päälle olisi tarpeen. Eiköhän sitä ehditä käydä hakemassa ampumatarviketäydennys muutenkin (ts. trukki purkaa lavat kontista suoraan auton lavalle).
Onko kaynyt mielessa, etta kun tuliasemia pitaa alvariinsa vaihtaa, niin seuraavien valmistelussa voisi tiputtaa etukateen paikalle painavampaa tavaraa (jonka paletin hajottaminen ja purkaminen jaisi tykkimiehiston hommaksi)?
Volvo mainostaa pelastusviranomaisille yhdeksän hengen miehistöohjaamoa FMX-tuoteperheessä ja Scania R730:een saisi tiettävästi 8-10 hengen miehistöohjaamon.

Mitenkas ne 8x8 Tatrat, joita jo on? EU:sta nekin tulevat, joten halpuutusta kai on vahemman kuin ennen
- toimii (modattuna) myos tanskalaisten ostamassa 155mm Nexter versiossa, ei vetajana vaan lavettina
 
Katsoin Siprin datajärjestelmistä, että milloin ja missä määrin meidän D-30:t ovat hankittu ja 218 D-30:a hankittiin 1990-luvulla Itä-Saksasta ja 58 D-30:a hankittiin Neuvostoliitosta 1960-luvulla. Tästä vielä puuttuu parisataa, joiden myyntiä ei Sipristä löydy mistään. Eli milloin tuo puuttuva parisataa hankittiin?
 
Katsoin Siprin datajärjestelmistä, että milloin ja missä määrin meidän D-30:t ovat hankittu ja 218 D-30:a hankittiin 1990-luvulla Itä-Saksasta ja 58 D-30:a hankittiin Neuvostoliitosta 1960-luvulla. Tästä vielä puuttuu parisataa, joiden myyntiä ei Sipristä löydy mistään. Eli milloin tuo puuttuva parisataa hankittiin?
Sipri on vain suuntaa antava tietolähde. Kyllä ne tykit Neukkulasta tuli joskus 60/70/80-luvuilla. Ennen Saksan kauppoja oli ilmoituksissa 276kpl. Ja Saksasta tuli sitten melkein toinen mokoma. 218kpl ei välttämättä ole jälkimmäiseen oikea määrä. Virallisesti se on kai ollut 234kpl jolla päästiin julkisuudessakin olleeseen kokonaislukuun 510kpl. Näistä on myyty Viroon 42kpl.
 
No ei ole ainakaan vaatimattomat tavoitteet! Eli kolme tai neljä akselia, joista kaikki vetäviä, sekä koukkulaite ja Hiab (plus hytin panssarointi?). Päälle vielä panssaroitu partioajoneuvo.

Olen hieman eri mieltä kuorma-auton varustelusta. Ensinnäkin tulee tuo Hiab. Se ei ole erityisen varusmies- ja reserviläisystävällinen laite. Selkää se kyllä säästää, mutta väitän, että se ei nopeuta ampumatarvikkeiden purkamista lavalta. Jos nopeuttaa, niin sitten joko puretaan koko lavaa tai käytetään vaarallisia työtapoja. Toiseksi on tuo koukkulaite. Olen skeptinen sen suhteen, että vedettävän tykin tarvitsisi ampua niin taukoamatta, ettäkö mahdollisuus tiputtaa tyhjä lava ja nostaa täysi lava ampumatarvikkeita päälle olisi tarpeen. Eiköhän sitä ehditä käydä hakemassa ampumatarviketäydennys muutenkin (ts. trukki purkaa lavat kontista suoraan auton lavalle).

Lisäksi panssaroitu partioajoneuvo epäilyttää. Rahaa ei ole rajattomasti ja reserviläisarmeijassa tykkimiehet ovat korvattavissa oleva resurssi. Eli jos hajautetaan kahteen ajoneuvoon, niin toiseksi ajoneuvoksi riittäisi mielestäni tavallinen maastohenkilöauto. Ensisijaisesti pyrkisin kuitenkin mahduttamaan koko miehistön tykinvetäjään. Volvo mainostaa pelastusviranomaisille yhdeksän hengen miehistöohjaamoa FMX-tuoteperheessä ja Scania R730:een saisi tiettävästi 8-10 hengen miehistöohjaamon. Eli tykkiryhmän pystynee mahduttamaan kuorma-auton kyytiin enemmän tai vähemmän kivuliaasti. Tässä ratkaisussa en välttämättä pane pahakseni kevyttä sirpalesuojausta, mutta sekin tulisi olla suhteutettu ajoneuvon selviytyvyyteen. Loukkaantumaton tykkiryhmä ei lohduta, jos ajoneuvo on liikuntakyvytön.

Se oli yksi vaihtoehto "tavoitetilasta" ja PV:n tämän hetken budjetti ei ollut tuossa määrittävänä tekijänä. Kuitenkin jonkinlaista järkeä kustannusten suhteen halusin säilyttää.

Itseasiassa taisit vetäistä tuon nosturin (Hiab) ihan omasta päästäsi. Eli en maininnut että kuorma-autossa olisi nosturi vaan se välineistö mitä lavalla kuljetetaan on moduuleissa joita voi koneellisesti käsitellä. Meillähän on tällä hetkellä entisajoilta periytynyt tilanne jossa lähes kaiken pitää olla käsin käsiteltävissä. Tässähän ei ole enää tänä päivänä mitään järkeä parhaiten varustettujen joukkojen osalta. Se johtaa osittain huonoon hyötysuhteeseen esim a-tarvike logistiikassa ja korostuu oikein erityisesti tykkiryhmässä.

Miehistöohjaamo on periaatteessa ok, mutta lavalla miehistön ei kuulu kulkea! Miehistölle tarvitaan ballistinen suoja ja tilat jotka eivät turhaan heikennä heidän taistelukykyään.

Ideana minulla oli tarjota tykille hyvä vetäjä. Mahdollistaa parempi a-tarvike kuorma, siis lähempänä panssarihaupitsien tasoa. Helpottaa materiaalin käsittelyä, joka saadaan aikaiseksi sillä koukkulavalla ja moduuleilla. Tulitoiminnassa lava voidaan laskea tykin viereen tai kauemmas ja henkilöstö voi helposti maantasolta nostaa a-tarvikkeet tykille. Tämä mahdollistaa tehokkaan käsin työskentelyn ja moduulit on varustettu tosiaan trukkipiikeillä ja nostolenkeillä jotta yksittäisen moduulin voi nopeasti myös koneellisesti vaihtaa esim täydennyspaikalla. Moduuleita ei siis välttämättä irroteta ammunanaikana. Parannetaan miehistön suojaa niin marssilla kuin asemissakin. Tämä tarkoittaa suojaa luodeilta ja sirpaleilta sekä entistä vahvempaa kykyä lähipuolustukseen asemissa tai vaikka jouduttaessa väijytykseen.

Perustilanteeseen verrattuna kustannuksia syntyy kuorma-auton panssaroidusta ohjaamosta, vaihtolavalaitteesta ja lavasta sekä moduulaista. Lisäksi tietysti miehistönkuljetukseen tarkoitettu panssaroitu partioajoneuvo kustantaa 400-600 k€ verran. Tässä kohtaa pitää muistaa että meillä on yli puolentoistasataa 155 mm kanuunalla varustettua ryhmää joiden kapasiteettia olisi järkevä kehittää kokonaisuudessaan.
 
Itseasiassa taisit vetäistä tuon nosturin (Hiab) ihan omasta päästäsi. Eli en maininnut että kuorma-autossa olisi nosturi vaan se välineistö mitä lavalla kuljetetaan on moduuleissa joita voi koneellisesti käsitellä. Meillähän on tällä hetkellä entisajoilta periytynyt tilanne jossa lähes kaiken pitää olla käsin käsiteltävissä. Tässähän ei ole enää tänä päivänä mitään järkeä parhaiten varustettujen joukkojen osalta. Se johtaa osittain huonoon hyötysuhteeseen esim a-tarvike logistiikassa ja korostuu oikein erityisesti tykkiryhmässä.

Tekstipätkäsi ("jossa kuljetetaan trukkipiikeillä ja nosturilla käsiteltävät a-tarvike/varustekuormalavat") hämäsi ja vei ajatukset Hiabin ja lavahaarukan suuntaan. Sehän olisi sinänsä looginen väline se Hiab, jos huolto olisi ennakkosijoittanut kamaa johonkin kuusenperseeseen ja se pitäisi hakea sieltä itsepalveluna.

Sitten taas jos täydennys haetaan asiallisesta mestasta, josta saa palvelua, niin huoltokaan tuskin käyttää nosturia, vaan todennäköisemmin kuormalavat lykitään kyytiin trukilla, kurottajalla tai muulla työkoneella. Nosturi on hidas ja hankala noihin verrattuna.

Mutta asia tuli selväksi, eli ei Hiabia tähän hahmoteltavaan tykinvetäjään. :)

Ideana minulla oli tarjota tykille hyvä vetäjä. Mahdollistaa parempi a-tarvike kuorma, siis lähempänä panssarihaupitsien tasoa. Helpottaa materiaalin käsittelyä, joka saadaan aikaiseksi sillä koukkulavalla ja moduuleilla. Tulitoiminnassa lava voidaan laskea tykin viereen tai kauemmas ja henkilöstö voi helposti maantasolta nostaa a-tarvikkeet tykille. Tämä mahdollistaa tehokkaan käsin työskentelyn ja moduulit on varustettu tosiaan trukkipiikeillä ja nostolenkeillä jotta yksittäisen moduulin voi nopeasti myös koneellisesti vaihtaa esim täydennyspaikalla. Moduuleita ei siis välttämättä irroteta ammunanaikana. Parannetaan miehistön suojaa niin marssilla kuin asemissakin. Tämä tarkoittaa suojaa luodeilta ja sirpaleilta sekä entistä vahvempaa kykyä lähipuolustukseen asemissa tai vaikka jouduttaessa väijytykseen.

Perustilanteeseen verrattuna kustannuksia syntyy kuorma-auton panssaroidusta ohjaamosta, vaihtolavalaitteesta ja lavasta sekä moduulaista. Lisäksi tietysti miehistönkuljetukseen tarkoitettu panssaroitu partioajoneuvo kustantaa 400-600 k€ verran. Tässä kohtaa pitää muistaa että meillä on yli puolentoistasataa 155 mm kanuunalla varustettua ryhmää joiden kapasiteettia olisi järkevä kehittää kokonaisuudessaan.

Moduuli... Tarkoitatko jotakin kuormalavaa edistyksellisempää?

Asiallinen tykinvetäjä on ehdottomasti hyvä asia ja itsekin näkisin sellaiset mielelläni tykistöllä. Se miten kokonaisuutta sitten on järkevä kehittää, siitä voi esittää monenlaisia näkemyksiä.

Mallissasi tykkiryhmän ajoneuvojen hinta lähestyy uhkaavasti miljoonaa euroa. Se tuntuu hieman epäsuhtaiselta, kun tykin arvo liikkunee sadoissa tuhansissa euroissa. Saadaanko rahalle vastinetta koottaessa tuollainen paketti esim. 155 K 83:n ympärille? Siinä on kuitenkin Caesarin tai Atmoksen tai Patrian vastaavan laitoksen käsiraha koossa.
 
Miksi itseliikkuvista ei löydy halftrack versiota? Eikö se olisi parempi kuin pelkkä pyörä?
 
Miksi itseliikkuvista ei löydy halftrack versiota? Eikö se olisi parempi kuin pelkkä pyörä?

Koska se on kompromissi? Maastoliikkuvuus ei vastaa pelkkiä teloja, mutta kuitenkin huoltorasite on suurempi kuin pelkillä pyörillä.
 
Eihän kolmen linjan kivääreistä ole vieläkään päästy täysin eroon jos Tkiv 85 lasketaan mukaan. Ja armeija-aikanani kerrottiin että käytössämme olleen parikaapelin olivat jääkärit tuoneet mukanaan Saksasta. Samaa letkua lie vieläkin käytössä?

Taitaapi nykyinen parikaapeli olla pääosin DDR-jäämistöä. Ainakin tulleet määrät ja uudelleenkelaustarve olivat huomattavat.
 
Jos tykistö vetäjineen ja miehistöä suojaavine ajoneuvoineen on Lisän tarpeessa, niin samaa kai voi sitten sanoa varsin runsaslukuisesta kranaatinheitinosastakin. Suurella todennäköisyydellä heitinkalusto ja -taistelijat ovat vielä lähempänä tapahtumien polttopisteitä kuin tykistö, vai mitä.

Taistelupelastusryhmät? Ruoka-ammushuolto? Sotilaspappi? Kyllä sinne tapahtumien polttopisteeseen moni eri tekijä asiaa tekee, pitääkö jokainen pyrkiä suojaamaan maksimaalisesti?
 
Jos tykistö vetäjineen ja miehistöä suojaavine ajoneuvoineen on Lisän tarpeessa, niin samaa kai voi sitten sanoa varsin runsaslukuisesta kranaatinheitinosastakin. Suurella todennäköisyydellä heitinkalusto ja -taistelijat ovat vielä lähempänä tapahtumien polttopisteitä kuin tykistö, vai mitä.

Taistelupelastusryhmät? Ruoka-ammushuolto? Sotilaspappi? Kyllä sinne tapahtumien polttopisteeseen moni eri tekijä asiaa tekee, pitääkö jokainen pyrkiä suojaamaan maksimaalisesti?

Panssaroitu ajoneuvo? Ei kiitos, Raamattu riittää.


1614852300900.png
 
Jos tykistö vetäjineen ja miehistöä suojaavine ajoneuvoineen on Lisän tarpeessa, niin samaa kai voi sitten sanoa varsin runsaslukuisesta kranaatinheitinosastakin. Suurella todennäköisyydellä heitinkalusto ja -taistelijat ovat vielä lähempänä tapahtumien polttopisteitä kuin tykistö, vai mitä.

Taistelupelastusryhmät? Ruoka-ammushuolto? Sotilaspappi? Kyllä sinne tapahtumien polttopisteeseen moni eri tekijä asiaa tekee, pitääkö jokainen pyrkiä suojaamaan maksimaalisesti?

Uhkakuvan mukaan jokainen PV:n henkilöstöön kuuluva pitää suojata. Myös se sotilaspappi.

KRH on lähempänä omien joukkojen etulinjaa, mutta ei niihin välttämättä aina suurempaa uhkaa kohdistu kuin tykistöön.

Tykistön ja KRH:n ero on siinä että tykistön välineet painavat tonneja tai jopa kymmeniä, kun taas KRH osalta puhutaan huomattavasti kevyemmistä. Tällöin suojan parantaminenkin on yksinkertaisempaa, kun toimintatavat eroavat ja esim ajoneuvovalikoimaa on ihan eri tavalla. Tykistöllä tuliyksikkö on aina herätteiltään iso, mutta KRH:n varsinkin hajautettuna on jo vaikeampi löytää (tämä on osa suojaa). Nyt on myös kehitetty KRH puolta niin että vetäminen onnistuu normaalilla kuulakytkin (tai mikä lie nimeltään) yhteensopivilla ajoneuvoilla.
 
Viimeisen 10v aikana suomalaistakin ampumatavaraa loytynyt Libyasta ja lahempaa Paivantasaajaa Afrikassa
- tuskin ovat valtiollista vientia
- tuolla Moukari-vitjassa, ihan alussa ihmetytti 'syyttamattajattamis' paatos Egyptin tykeista; eiko osanneet puuhamiehet kysya neuvoa niilta, jotka Israelia ja sita kiertotieta myoten Et. Afrikkaa olivat varustaneet monena vuosikymmenena?
Egyptihän ei suostunut avustamaan tutkinnassa, ja heidän puolustusministerinsä ilmoitti, että Egyptillä ei ole kaupassa mitään valittamista ja he ovat kauppaan tyytyväisiä.

Kyseessähän ei myöskään ollut syyttämättäjättämispäätös, vaan oikeuden vapauttava tuomio. Näyttöä lahjusten antamisesta ei Egyptin suhteen ollut.

Tampella-Soltam -toiminnan osalta Israel-yhteistyöhän katkaistiin jo 1974, koska SKDL osin valeuutisinkin yritti kompromettoida Tampellaa (mm. väittämällä Kansan Uutisissa tykkejä viedyn Etelä-Vietnamiin, mikä oli täysi valhe), jonka olisit @veeteetee viesteistä tai hänen kirjastaan voinut lukea. Toki Tampella-tyypin ammusten ja aseiden myynti jatkui Soltamilta/Weiralta sen jälkeenkin, mutta niiden malli oli aiemman yhteistyön hedelmiä, joiden kaupan kanssa Tampellalla tai Suomella ei enää ollut mitään tekemistä.
 
@veeteetee [viesteistä tai hänen] kirjasta
Hienoa, onko tuolla nimi, milla paasee hakemaan?
Niita juttuja oli aina hauska lukea. Tahan valiin on syntynyt iso aukko, jonka kirja varmaan paikkaa.
 
Hienoa, onko tuolla nimi, milla paasee hakemaan?
Niita juttuja oli aina hauska lukea. Tahan valiin on syntynyt iso aukko, jonka kirja varmaan paikkaa.

Ei, nimimerkki on poistettu. Mutta kun sanahakuun laittaa "veeteetee" ja selaa pari sivua taaksepäin tuoreimmista tuloksista, niin törmää viesteihin, joissa joku on lainannut häntä ja sitä kautta pääsee.

Nythän hänen viestit näkyy kuin kirjoittaja olisi "Deleted Member 266", paitsi että haku ei anna tuloksia, jos yrittää etsiä poistetun jäsen 266:n kirjoittamia viestejä.
 
Back
Top