Tykistö

Taitaapi nykyinen parikaapeli olla pääosin DDR-jäämistöä. Ainakin tulleet määrät ja uudelleenkelaustarve olivat huomattavat.
Juu, sitä DDR-kamaa oli suurin osa. Kaikki kaapeli piti vissiin kelata Suomessa uusiksi, kelaushommaa oli kuulemma aiemmin hoitanut joku täti pikku rukkinsa kanssa ja derkkukasa oli tälle operaatiolle 'hieman' liikaa. Tai näin legenda kertoi.
 
Laskin äkkiseltään, että minkälainen tykistön määrä on alueellisille joukoille jyvitetty.

14 taisteluosastolle 18 D-30:n patteristot ja kolmelle jalkaväkiprikaatille, jotka sisältävät kolme taisteluosastoa, 54 tykkiä.

Eli äkkiseltään 414 D-30 olisi suoraan alueellisten joukkojen orgaanisena osana.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
14 taisteluosastolle 18 D-30:n patteristot ja kolmelle jalkaväkiprikaatille, jotka sisältävät kolme taisteluosastoa, 54 tykkiä

Oliskohan siinä wanhassakin tst-tavassa jouduttu joka tapauksessa keskittämään patteristoja ja homma ei olisi ollut ihan kategorisesti psto per tst-osasto? Viime sotien torjunta-ammunnatkin alkoivat tuottaa tulosta, kun keskitettiin tarpeeksi ja ammuttiin niin maan perusteellisesti. Olisko tuo asia miksikään muuttunut? Kahtohan -44 putkimääriä ja kranaattilkm:ä, kyllä se keskittäminen oli a ja o.

05-prikaateista on kirjoitettu julkisesti, että niiden hyökkäystä tukisi 6-9 pstoa plus käsittääkseni raketinheittimiä.

Jalkaväkiprikaateillekin taidettiin jo saada loppukausille varsin rouhea tykistö ammuksineen. Ja uskallan luuloväittää, että siinäkin kontekstissa olisi keskitetty prikaatille lisää raskasta tulivoimaa.

Suomelle ei suun mauksi kehitetty yhtä Euroopan valovoimaisinta tykistöasetta. Ja suomalaiskokemukset eivät kyllä tainneet tukea sitä käsitystä, että tasajako olisi taktiikan helmi.
 
Oliskohan siinä wanhassakin tst-tavassa jouduttu joka tapauksessa keskittämään patteristoja ja homma ei olisi ollut ihan kategorisesti psto per tst-osasto? Viime sotien torjunta-ammunnatkin alkoivat tuottaa tulosta, kun keskitettiin tarpeeksi ja ammuttiin niin maan perusteellisesti. Olisko tuo asia miksikään muuttunut? Kahtohan -44 putkimääriä ja kranaattilkm:ä, kyllä se keskittäminen oli a ja o.

05-prikaateista on kirjoitettu julkisesti, että niiden hyökkäystä tukisi 6-9 pstoa plus käsittääkseni raketinheittimiä.

Jalkaväkiprikaateillekin taidettiin jo saada loppukausille varsin rouhea tykistö ammuksineen. Ja uskallan luuloväittää, että siinäkin kontekstissa olisi keskitetty prikaatille lisää raskasta tulivoimaa.

Suomelle ei suun mauksi kehitetty yhtä Euroopan valovoimaisinta tykistöasetta. Ja suomalaiskokemukset eivät kyllä tainneet tukea sitä käsitystä, että tasajako olisi taktiikan helmi.

Monesti oon miettinyt, että pitäisi laskea huvikseen kuinka paljon rautaa suomalaiset ampuivat Tali-Ihantalassa. Ja kuinka paljon sitä rautaa pitäisi ampua vaikka 155mm kalustolla, jotta sama määrä vaikutusta olisi hyökkääjän niskassa.
 
3/7 250 putkella samaan aluemaaliin oli kai huippu
... mutta kun oli kevytta ja raskasta patteria, niin laske nyt siita
 
3/7 250 putkella samaan aluemaaliin oli kai huippu
... mutta kun oli kevytta ja raskasta patteria, niin laske nyt siita

Onhan niitä jotain laukausten määriä julkaistu.

Tykistön tärkein tykki oli 75mm tykki yhdysvallloista? Kranaatti painoi jotain 6 kg/kpl?

122 mm tykin kranaatti painaa jotain 22 kg?
 
Olen laittanut ylos jotain paivamaaria, vaikka ammuksien taydentamiselle pvm:aa (eika edes sita, mitka kaikki saapuivat) ei ole:
303rd Self-Propelled Assault Gun Brigade reached Finland by ship on June 23 and was committed on the front to the east of Viipuri four days later;

122nd Infantry Division arrived in Finland on June 28.

Seven hundred thousand rounds of artillery ammunition (as well as for antitank and assault guns) were either sent or ready in German ports for shipment.

Yleensahan siteerataan sita, paljonko Jatkosodan alussa oli tykkeja ja niihin ammuksia.
 
Olen laittanut ylos jotain paivamaaria, vaikka ammuksien taydentamiselle pvm:aa (eika edes sita, mitka kaikki saapuivat) ei ole:
303rd Self-Propelled Assault Gun Brigade reached Finland by ship on June 23 and was committed on the front to the east of Viipuri four days later;

122nd Infantry Division arrived in Finland on June 28.

Seven hundred thousand rounds of artillery ammunition (as well as for antitank and assault guns) were either sent or ready in German ports for shipment.

Yleensahan siteerataan sita, paljonko Jatkosodan alussa oli tykkeja ja niihin ammuksia.

Muistelen lukeneeni että suomalaiset olisi ampuneet 4800 - 7000 laukausta päivässä Tali - Ihantalassa.

Jos jaksasi metästää Tali-Ihantalassa olleet patterit, niin saisi suunnilleen kasaan minkä kokosta ja painosta tavaraa on ammuttu.

Esim. 7000 kpl. 75 mm:n 6.4 kg painosia kranaatteja tarkottaa 44800 kg terästä ja räjähdettä.

122 mm:llä laukausten tarve tippuu jonnekkiin 2000 kpl luokkaan.

Ja 155 mm:llä oltaisiin enää 900 laukauksen tarpeessa.

Siis jos tänään haluttaisiin ampua sama vaikutus viholliseen.

Valmiusprikaatin 18 tykin patteristo ampuisi tuota kilomäärää noin 8.5 minuuttia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon aikaisista rahtikirjoa ei loytyne, ja mita oikeasti saatiin =?, mutta
7000 laukausta päivässä Tali - Ihantalassa.
100 pvaksi olisi (taaskin varoitus todentamisesta) olisi ollut ammuttavaa. Onneksi loppui hoyry paaletulevista jo ennemmin
 
Työn nimi VENÄJÄN TYKISTÖN JA RAKETINHEITTIMISTÖN TULENKÄYTTÖJÄRJESTELMÄ - KEHITTYMINEN JA KOKEMUKSET KONFLIKTEISTA

TIIVISTELMÄ

Venäläisessä sodankäynnissä tykistöllä on edelleen merkittävä tehtävä. Sen voima perustuu suureen tulivaikutukseen, jolla kyetään murtamaan vastustajan puolustus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Venäjän tykistön ja raketinheittimistön tulenkäyttöjärjestelmän kehitystä 1980-luvun lopusta nykypäivään. Keskeisinä arvioitavina kohteina olivat tulenkäytön johtaminen, tiedustelu ja maalittaminen sekä epäsuoran tulen yksiköiden käyttöperiaatteet. Tutkimuksessa tulenkäyttöjärjestelmää tarkasteltiin taktisen tason näkökulmasta. Kehitystä arvioitiin Georgian, Ukrainan ja Syyrian sodista löydettyjen havaintojen perusteella. Suomessa Venäjän tykistön ja raketinheittimistön tulenkäyttöjärjestelmästä ei ole aiemmin tehty opinnäytetöitä. Sen sijaan ulkomailla sitä on tutkittu, joskin eri näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa aiheesta lisätietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tykistötaktiikan opetuksessa. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina, jossa lähdeaineistona olivat kotija ulkomaiset tutkimukset, sotia käsittelevät dokumentit ja artikkelit sekä Venäjän epäsuoran tulen käyttöön liittyvä kirjallisuus. Aluksi lähteiden avulla muodostettiin lähtökohtakuvaus 1980-luvun lopun taktisen tason tulenkäyttöjärjestelmästä. Sen jälkeen jokaisesta käsiteltävästä sodasta poimittiin havainnot tulenkäytön johtamisesta, tiedustelusta ja maalittamisesta sekä tuliyksiköiden käytöstä. Näiden havaintojen perusteella tehtiin induktioita. Tehtyjä induktioita verrattiin lähtökohtakuvaukseen ja niiden perusteella muodostettiin johtopäätökset. Tutkimuksen perusteella Venäjän tykistön ja raketinheittimistön tulenkäyttöjärjestelmässä tapahtui kehitystä, mutta sen perusidea säilyi lähes muuttumattomana. Tutkimuksessa ilmeni, että Neuvostoliiton aikaisen tulenkäyttöjärjestelmän kehitystyö jäi kesken maan romahduksen seurauksena. Kehitys jatkui merkittävästi vasta vuonna 2008 Venäjän asevoimien uudistuksen myötä. Induktioiden perusteella tulenkäyttöjärjestelmän organisaatio, tiedustelu ja maalittaminen sekä johtamisjärjestelmä kehittyivät. Tämä vaikutti olevan yhteydessä Venäjän asevoimien uudistukseen, jossa muun muassa uudelleen järjesteltiin asevoimien organisaatiorakenteita, päivitettiin kalustoa ja luotiin uudenaikaisia johtamisjärjestelmiä. Nykyään Venäjän taktisen tason tykistön ja raketinheittimistön tulenkäyttöjärjestelmä perustuu nykyaikaiseen kalustoon ja johtamisjärjestelmään mutta osittain myös perinteisiin toimintatapoihin.

Avainsanat Venäjä, tykistö, raketinheittimistö, tulenkäyttöjärjestelmä, Georgian sota, Ukrainan sota, Syyrian sota, tulenkäytön johtaminen, tiedustelu ja maalittaminen, tuliyksiköt, Venäjän asevoimien uudistus

 
Tuon aikaisista rahtikirjoa ei loytyne, ja mita oikeasti saatiin =?, mutta

100 pvaksi olisi (taaskin varoitus todentamisesta) olisi ollut ammuttavaa. Onneksi loppui hoyry paaletulevista jo ennemmin

Onkohan noi luvut Jatkosodan historiasta tms.

Ja eihän kaikki Suomen tykit olleet vain 75 mm.
 
Tuo @miheikki loytama tutkimus on minusta lahdetutkimus-perinteessa (joka usein suoltaa itsestaan-selvyyksia) erittain hyva ja ehdottamasti ansaitsisi jatkotutkimuksen.

Kuten tutkija itsekin sanoo, Gruusian sodan osalta, monesta syysta, tulokset jaivat pinnallisiksi:
"Tällaisessä tilanteessa tulenkäyttöjärjestelmälle ei ollut käyttöä, koska taisteluosastojen tehtävien ollessa itsenäisiä ei ollut tarve luoda epäsuorantulen painopistettä eri alueille. Ottaen huomioon venäläisten haasteet johtamisessa ja tiedustelussanäyttää siltä,että oli järkevämpääkäyttää taisteluosaston tuliyksiköitä pelkästään oman taistelun tukemiseen kuin luodaniistä erillistä tiedustelu-tuliryhmän kaltaista organisaatiota."
- sinnehan vietiin paljolti kevyita valiojoukkoja, jotka sitten vaan puskivat annetun tehtavan lapi

Muuten taytta tavaraa. Tosin tutkimus(kysymyksen) asettelusta - ehka? - johtuen recce-strike complex, joka on ollut kaytossa 80-luvulta lahtien ja jalostuksen kohteena , on suomennettu aivan liian suppeasti, vain tykiston kayttoon liittyvaksi
- sama idis'han on brittien Strike-prikaateissa, jotka ovat vasta rakenteille ja tykistokin viela valitsematta. Se vain on selvaa, etta nykyisella kalustolla toteutus jaisi kovin vajavaiseksi
 
Muistelen lukeneeni että suomalaiset olisi ampuneet 4800 - 7000 laukausta päivässä Tali - Ihantalassa.

Jos jaksasi metästää Tali-Ihantalassa olleet patterit, niin saisi suunnilleen kasaan minkä kokosta ja painosta tavaraa on ammuttu.

Esim. 7000 kpl. 75 mm:n 6.4 kg painosia kranaatteja tarkottaa 44800 kg terästä ja räjähdettä.

122 mm:llä laukausten tarve tippuu jonnekkiin 2000 kpl luokkaan.

Ja 155 mm:llä oltaisiin enää 900 laukauksen tarpeessa.

Siis jos tänään haluttaisiin ampua sama vaikutus viholliseen.

Valmiusprikaatin 18 tykin patteristo ampuisi tuota kilomäärää noin 8.5 minuuttia.
Tässä Putkisen sivuilta tykistön ryhmitys Ihantalassa. Rainio-Kilin kirja kirjahyllyn perukoilla voisi toimia tuplatsekkinä, mutta mennään tällä.

T_I_to8.jpg


Kuvan lähde: Matti Koskimaa, Veitsen terällä, 1993, sivu 131
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin (keskeneräinen):

Tykistöryhmät

  • v.Konow
    • Rask.Psto 17
    • Kev.Psto 24
    • I,II,III / KTR 19
  • Mäki
    • Rask.Psto 14, 19, 26
    • I,II,III / KTR 14
  • Ilva
    • Er. Rask.Psto 10
    • Rask.Psto 1, 33, 39
    • II / KTR4
    • Kev.Psto 23
Lisäksi:

  • II, III / KTR 1
  • I / KTR 18
  • Rask.Psto 22

Kaivelen lähteistäni mitä syöneet. Otetaan vaikka tämä Harri Anttosen sivusto: http://www.elisanet.fi/fmp/

Muut nopeat toki tervetulleet mukaan talkoisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä Putkisen sivuilta tykistön ryhmitys Ihantalassa.
Kuva on tykistöhistorioitsija Matti Koskimaan kirjasta Veitsen Terällä. Se kuvaa tilannetta 3.7. jälkeen, jolloin taistelut oli jo hiljentymässä. Olis ollu lähde hyvä lainatessa mainita, mutta ehkä Putkisen Jussi ei välittänyt kertoa sitä. Tykistöryhmä Iivasta tulee mieleen "iivana"; Ilva on oikea nimi. II, III tarkoittavat 4. D:n tykistöä eli KTR 1, josta I/KTR 1 on hukkunu johonkin (oikeammin ei pystyny ampumaan painopisteeseen Ihantalaaan). 22 taas on RsPsto 22 ja myös RsPsto20 puuttuu samasta syystä.
 
Kuva on tykistöhistorioitsija Matti Koskimaan kirjasta Veitsen Terällä. Se kuvaa tilannetta 3.7. jälkeen, jolloin taistelut oli jo hiljentymässä. Olis ollu lähde hyvä lainatessa mainita, mutta ehkä Putkisen Jussi ei välittänyt kertoa sitä. Tykistöryhmä Iivasta tulee mieleen "iivana"; Ilva on oikea nimi. II, III tarkoittavat 4. D:n tykistöä eli KTR 1, josta I/KTR 1 on hukkunu johonkin (oikeammin ei pystyny ampumaan painopisteeseen Ihantalaaan). 22 taas on RsPsto 22 ja myös RsPsto20 puuttuu samasta syystä.
Kiitos @Old Boy . Putkinen itse asiassa oli maininnut lähteen, se oli minulta jäänyt pois. Päivitetty!
 
Oliskohan siinä wanhassakin tst-tavassa jouduttu joka tapauksessa keskittämään patteristoja ja homma ei olisi ollut ihan kategorisesti psto per tst-osasto? Viime sotien torjunta-ammunnatkin alkoivat tuottaa tulosta, kun keskitettiin tarpeeksi ja ammuttiin niin maan perusteellisesti. Olisko tuo asia miksikään muuttunut? Kahtohan -44 putkimääriä ja kranaattilkm:ä, kyllä se keskittäminen oli a ja o.

05-prikaateista on kirjoitettu julkisesti, että niiden hyökkäystä tukisi 6-9 pstoa plus käsittääkseni raketinheittimiä.

Jalkaväkiprikaateillekin taidettiin jo saada loppukausille varsin rouhea tykistö ammuksineen. Ja uskallan luuloväittää, että siinäkin kontekstissa olisi keskitetty prikaatille lisää raskasta tulivoimaa.

Suomelle ei suun mauksi kehitetty yhtä Euroopan valovoimaisinta tykistöasetta. Ja suomalaiskokemukset eivät kyllä tainneet tukea sitä käsitystä, että tasajako olisi taktiikan helmi.

Muistaakseni hra Terä julkaisi aikoinaan maavoimien tulivoimaa käsittelevän tutkimuksensa, ja siinä todettiin, että 2xPSTO/pataljoona on minimimäärä, eli lienee tarkoittanut 2x12 tykkiä?
 
Back
Top