Tykistö

Noita putkiahan vaihdetaan tarpeen mukaan nytkin, täällähän oli siitä vähän aikaa sitten joku juttu.

Kyllä. Mutta siis varastosta otettujen vaihtoputkien tilalle olisi syytä hankkia lisää uusia putkia, jos kaluston elinkaarta pidennetään.
 
Noita putkiahan vaihdetaan tarpeen mukaan nytkin, täällähän oli siitä vähän aikaa sitten joku juttu.

Kuitenkin, ollaan aivan eri luokassa kuin esimerkiksi Leopardin päivityksessä, joka sisältäisi mm. tornin etupanssariin hitsaamalla tehtävät muutokset ja esimerkiksi tähtäinlaitteiston sijainnin siirron ylemmäs.

Jaha, muokkasit vielä toisen kappaleen viestiisi. Sinänsä 2S1:n päivitys kuvailemallasi tavalla on varmasti halvempi kuin Leopardin päivitys, mutta en ole varma, hetkauttaako se suhdelukua (1:2, 5 miljoonaa päivittäen vs 10 miljoonaa uutena hankkien). Onhan myös 2S1:n alusta paljon kevyempi kuin Leopardin ja sitä myöten peruskorjauskin edullisempi.
 
Voi olla niinkin. Onhan tuota yritetty kunnollisiakin hankkeita mm. valmiusprikaatien kohdalla mutta suorituskyky edellä suunniteltu prikaatityyppi joutui heti leikkuriin sen sijaan että sille olisi kaivettu lisää rahaa. Leikkausten jälkeen hanke sai kyllä kaksi jatkotilausvaltuutta joten olikohan tuo nyt sitten säästö vai panostus. :unsure:

Maavoimilla on katsottu olevan tarve isolle reserville joten siitä muodostuu meikäläisellä budjettien tasolla liki automaattisesti halpisarmeija jolle pitää haalia ( ja säilyttää ) mitä irti saadaan. Tämä viimeisin kierros ansaitsee kyllä pisteet luvovuudesta. Panostetaan Maavoimiin antamalla ylimääräistä rahaa Meri- ja Ilmavoimille.

Koska oma asevelvollisuuden suoritus perustuu prikaati 90:n aikaan. Jonka aikana testattiin valmiusprikaateja.

Niin sitä jäi kaipaamaan sodan ajan joukoiksi


- 2 panssariprikaatia
- 3 valmiusprikaatia
- 6 jääkäriprikaatia.

Ja muutamaa taisteluosastoa.

Joilla olisi kotimaista 155 mm hinattavaa kalustoa, 155 mm teloilla liikkuvaa kansainvälistä kalustoa ja amokset. Runsaasti kuljetuskalustoa kuten AMV:t, kotimaiset uudet Nasut, CV90Fin vaunuja valmiusprikaatissa ja kahdessa panssari prikaatissa.
 
Tuli taas katsottua Azerien ja Armenian tuoreen yhteenoton drone-videoita, käsittämätöntä jälkeä ne sai aikaan ”halpisdroneilla”. Niitä pätkiä kun katsoo niin vakuuttuu äkkiä siitä, että dronet olis meillekin todella tärkeä hankinta. Oikeastaan sitä tärkeämpi HX ja Pohjanmaaluokan jälkeen on vain dronentorjuntakyky. Pirulaiset jahtasivat niillä jopa yksittäisiä sotilaita, tykeistä, ajoneuvoista jne puhumattakaan.
 
Tuli taas katsottua Azerien ja Armenian tuoreen yhteenoton drone-videoita, käsittämätöntä jälkeä ne sai aikaan ”halpisdroneilla”. Niitä pätkiä kun katsoo niin vakuuttuu äkkiä siitä, että dronet olis meillekin todella tärkeä hankinta. Oikeastaan sitä tärkeämpi HX ja Pohjanmaaluokan jälkeen on vain dronentorjuntakyky. Pirulaiset jahtasivat niillä jopa yksittäisiä sotilaita, tykeistä, ajoneuvoista jne puhumattakaan.

Tärkeää olisi tosiaan kyetä estämään vastapuolta käyttämästä droneja. Jos kevyemmänpuoleinen itsemurhadrone maksaa 100 000 euroa, niin miljardilla niitä saa 10 000 pyörimään ilmaan. Tai hävittäjähankkeen kymmenellä miljardilla 100 000 dronea.

Juuri nyt elektroninen sodankäynti toiminee vielä suhteellisen hyvin, kun ilmeisesti nämä Kaukasuksella käytetyt ovat vaatineet operaattorin etsimään maalin kuvasta ja tekemään hyökkäyspäätöksen. Vaan entä lähitulevaisuudessa?

Operatiivisista ohjusaseista ainakin Brimstone ja StormBreaker pystyvät tiettävästi haeskelemaan ajoneuvon kaltaisen kohteen maalialueelta täysin itsenäisesti. Mitäs sitten, kun vastaavat algoritmit pakataan lennokkiin? GPS-häirinnällä voi vielä yrittää huijata lennokin jonnekin muualle kuin minne omistaja haluaisi sen lentävän, mutta tähän vastattaneen edullisilla inertiasuunnistusjärjestelmillä, maastonseurantateknologialla ja kenties myös selestiaalisella navigoinnilla. (Viimeksi mainitulla on toki suuria käyttörajoituksia sään ja vuorokauden ajan suhteen.)

No, ei kai siinä muuta kuin halpoja miniatyyri-ilmatorjuntaohjuksia massamaiseen jakoon, laserit joka pataljoonaan, panssarivaunun kokoisia foliopalloja pellot täyteen ja jotain 40 mm kranaatinlaukaisimesta laukaistavia hävittäjädroneja jalkaväkiryhmiin. :geek:
 
Tärkeää olisi tosiaan kyetä estämään vastapuolta käyttämästä droneja. Jos kevyemmänpuoleinen itsemurhadrone maksaa 100 000 euroa, niin miljardilla niitä saa 10 000 pyörimään ilmaan. Tai hävittäjähankkeen kymmenellä miljardilla 100 000 dronea.

Juuri nyt elektroninen sodankäynti toiminee vielä suhteellisen hyvin, kun ilmeisesti nämä Kaukasuksella käytetyt ovat vaatineet operaattorin etsimään maalin kuvasta ja tekemään hyökkäyspäätöksen. Vaan entä lähitulevaisuudessa?

Operatiivisista ohjusaseista ainakin Brimstone ja StormBreaker pystyvät tiettävästi haeskelemaan ajoneuvon kaltaisen kohteen maalialueelta täysin itsenäisesti. Mitäs sitten, kun vastaavat algoritmit pakataan lennokkiin? GPS-häirinnällä voi vielä yrittää huijata lennokin jonnekin muualle kuin minne omistaja haluaisi sen lentävän, mutta tähän vastattaneen edullisilla inertiasuunnistusjärjestelmillä, maastonseurantateknologialla ja kenties myös selestiaalisella navigoinnilla. (Viimeksi mainitulla on toki suuria käyttörajoituksia sään ja vuorokauden ajan suhteen.)

No, ei kai siinä muuta kuin halpoja miniatyyri-ilmatorjuntaohjuksia massamaiseen jakoon, laserit joka pataljoonaan, panssarivaunun kokoisia foliopalloja pellot täyteen ja jotain 40 mm kranaatinlaukaisimesta laukaistavia hävittäjädroneja jalkaväkiryhmiin. :geek:

Vittumaiseksi on nyky sota menossa.
 
Tärkeää olisi tosiaan kyetä estämään vastapuolta käyttämästä droneja. Jos kevyemmänpuoleinen itsemurhadrone maksaa 100 000 euroa, niin miljardilla niitä saa 10 000 pyörimään ilmaan. Tai hävittäjähankkeen kymmenellä miljardilla 100 000 dronea.

Juuri nyt elektroninen sodankäynti toiminee vielä suhteellisen hyvin, kun ilmeisesti nämä Kaukasuksella käytetyt ovat vaatineet operaattorin etsimään maalin kuvasta ja tekemään hyökkäyspäätöksen. Vaan entä lähitulevaisuudessa?

Operatiivisista ohjusaseista ainakin Brimstone ja StormBreaker pystyvät tiettävästi haeskelemaan ajoneuvon kaltaisen kohteen maalialueelta täysin itsenäisesti. Mitäs sitten, kun vastaavat algoritmit pakataan lennokkiin? GPS-häirinnällä voi vielä yrittää huijata lennokin jonnekin muualle kuin minne omistaja haluaisi sen lentävän, mutta tähän vastattaneen edullisilla inertiasuunnistusjärjestelmillä, maastonseurantateknologialla ja kenties myös selestiaalisella navigoinnilla. (Viimeksi mainitulla on toki suuria käyttörajoituksia sään ja vuorokauden ajan suhteen.)

No, ei kai siinä muuta kuin halpoja miniatyyri-ilmatorjuntaohjuksia massamaiseen jakoon, laserit joka pataljoonaan, panssarivaunun kokoisia foliopalloja pellot täyteen ja jotain 40 mm kranaatinlaukaisimesta laukaistavia hävittäjädroneja jalkaväkiryhmiin. :geek:
Niinpä, kuva muuttuu olennaisesti noiden myötä. Eikä ne Turkkilaisten ”raskaat” dronetkaan ilmeisesti maksa kuin ykkösmiljoonia, jossain oli luku 1-2m€/kpl, mutta en kyllä kaivellut pitääkö paikkaansa. Ehkäpä jollain on tarkempaa tietoa asiasta. Tarinan mukaan tuhosivat Armenian kalustoa miljardin edestä + miehistötappiot, tuotakaan en ole tarkistanut mistään. Lähde oli azerit, että saattaa löytyä toinenkin näkemys asiaan joltain toiselta taholta
 
Vittumaiseksi on nyky sota menossa.

Sitä se on ollut aina. Vittumaista jääkärille, kun panssarivaunut tulivat kuvioihin eikä jääkärin kivääri enää tehonnutkaan niihin. Toisaalta vittumaista vaunumiehellekin, kun panssarinyrkit ym. tehokkaat jokamiehen pst-aseet tulivat mukaan kuvioihin.

Niinpä, kuva muuttuu olennaisesti noiden myötä. Eikä ne Turkkilaisten ”raskaat” dronetkaan ilmeisesti maksa kuin ykkösmiljoonia, jossain oli luku 1-2m€/kpl, mutta en kyllä kaivellut pitääkö paikkaansa. Ehkäpä jollain on tarkempaa tietoa asiasta. Tarinan mukaan tuhosivat Armenian kalustoa miljardin edestä + miehistötappiot, tuotakaan en ole tarkistanut mistään. Lähde oli azerit, että saattaa löytyä toinenkin näkemys asiaan joltain toiselta taholta

Varmasti ikäviä värkkejä nuo raskaammat lennokit, jotka voivat laukoa pieniä pommeja ja ohjuksia niskaan. Toisaalta Armenian ilmatorjunnalla oli ilmeisesti merkittäviä puutteita kalustossa ja/tai taktiikassa. Jos taivaalta ei saada alas hitaasti ja ilman kummempaa omasuojaa lentäviä vehkeitä kuin pari hassua kappaletta, niin johan on ihme. Jo georgialaisten ilmatorjunta piti pilkkanaan Venäjän ilmavoimien huomattavasti suorituskykyisempää kalustoa reilu kymmenen vuotta aiemmin.
 
Sitä se on ollut aina. Vittumaista jääkärille, kun panssarivaunut tulivat kuvioihin eikä jääkärin kivääri enää tehonnutkaan niihin. Toisaalta vittumaista vaunumiehellekin, kun panssarinyrkit ym. tehokkaat jokamiehen pst-aseet tulivat mukaan kuvioihin.

Varmasti ikäviä värkkejä nuo raskaammat lennokit, jotka voivat laukoa pieniä pommeja ja ohjuksia niskaan. Toisaalta Armenian ilmatorjunnalla oli ilmeisesti merkittäviä puutteita kalustossa ja/tai taktiikassa. Jos taivaalta ei saada alas hitaasti ja ilman kummempaa omasuojaa lentäviä vehkeitä kuin pari hassua kappaletta, niin johan on ihme. Jo georgialaisten ilmatorjunta piti pilkkanaan Venäjän ilmavoimien huomattavasti suorituskykyisempää kalustoa reilu kymmenen vuotta aiemmin.
Ja kohta tulee niitäkin droneja jotka lentävät taitavan ohjaajan käsittelyssä tarvittaessa nopeaa, mutta toisaalta voivat jäädä välillä paikalleen jos tarve vaatii. Näin voisi toteuttaa samanlaisia tehtäviä mitä nykyään tehdään Carl Gustav tyyppisillä ammuksilla tai Suomessa NLAW. En tiedä paljonko näiden ammukset maksavat, mutta jos ohjata voi dronen lennon aikana luulisi osumaprosentin olevan melko hyvän mikä tietysti säästää rahaa. Ja ohjaaja voi koko ajan olla itse näkösuojassa. Drone voi myös hakea maalia metsän puiden keskeltä tai rakennusten välistä yms. paljon paremmin kuin koko ajan tasaisella nopeudella lentävä ohjus tms. Osumatarkkuuden pitäisi olla yhtä hyvä ammutaan kuinka kauas tahansa kunhan on dronen kantaman sisällä.
 
Viimeksi muokattu:
Varmasti ikäviä värkkejä nuo raskaammat lennokit, jotka voivat laukoa pieniä pommeja ja ohjuksia niskaan. Toisaalta Armenian ilmatorjunnalla oli ilmeisesti merkittäviä puutteita kalustossa ja/tai taktiikassa. Jos taivaalta ei saada alas hitaasti ja ilman kummempaa omasuojaa lentäviä vehkeitä kuin pari hassua kappaletta, niin johan on ihme. Jo georgialaisten ilmatorjunta piti pilkkanaan Venäjän ilmavoimien huomattavasti suorituskykyisempää kalustoa reilu kymmenen vuotta aiemmin.

Vuoristo-Karabahin sodassa lensivät myös perinteiset taistelukoneet. Azeri-ilmavoimat lensivät yli 600 taistelulentoa sodassa, ja dronevideoissa näkyvät isommat räjähdykset ovat Su-25:sta pudotettuja laserohjattuja pommeja. Maalinosoittajina toimivat usein TB-2 -lennokit.
Azerit ovat varustaneet koneitaan ja koptereitaan valkovenäläisillä häirintäjärjestelmillä ja tämä voi selittää osaltaan armenialaisen ilmatorjunnan osittaista epäonnistumista. Suurin osa armenialaisten kalustosta on neuvostoaikaista ja varmaan häirintäjärjestelmien tekijöille aika tuttua rautaa. Yhden Su-25:n azerit varmuudella menettivät ilmatorjuntaan.
 
Vuoristo-Karabahin sodassa lensivät myös perinteiset taistelukoneet. Azeri-ilmavoimat lensivät yli 600 taistelulentoa sodassa, ja dronevideoissa näkyvät isommat räjähdykset ovat Su-25:sta pudotettuja laserohjattuja pommeja. Maalinosoittajina toimivat usein TB-2 -lennokit.
Azerit ovat varustaneet koneitaan ja koptereitaan valkovenäläisillä häirintäjärjestelmillä ja tämä voi selittää osaltaan armenialaisen ilmatorjunnan osittaista epäonnistumista. Suurin osa armenialaisten kalustosta on neuvostoaikaista ja varmaan häirintäjärjestelmien tekijöille aika tuttua rautaa. Yhden Su-25:n azerit varmuudella menettivät ilmatorjuntaan.

Heh, hauskaa kuinka omat koirat purevat! Georgialaisilla oli venäläisiä vastaan ukrainalaisten päivittämät tsydeemit. Nyt sitten azerbaidzanilaisilla oli armenialaisia vastaan valko-venäjän päivittämät tsydeemit.
 
Kuinka pitkään tykistöjärjestelmissä tarvitaan ylipäätänsä ihmistä. Eikö Archerin tapainen automaattilatauksella varustettu tykki toimisi myös etäohjauksella jostain suoja-asemasta. Pitemmät siirtymät tehtäisiin vain sitten manuaalisesti.
 
Sitä se on ollut aina. Vittumaista jääkärille, kun panssarivaunut tulivat kuvioihin eikä jääkärin kivääri enää tehonnutkaan niihin. Toisaalta vittumaista vaunumiehellekin, kun panssarinyrkit ym. tehokkaat jokamiehen pst-aseet tulivat mukaan kuvioihin.
"Yli ajetuille" naisille se on aina ollut myös kirjaimellisesti vittumaista. Ei yksittäistä teknistä muutosta kannata liikaa mystifioida.
 
"Yli ajetuille" naisille se on aina ollut myös kirjaimellisesti vittumaista. Ei yksittäistä teknistä muutosta kannata liikaa mystifioida.
Ei kait niitä kukaan ole täällä mystifioinut, en minä ainakaan sellaista ole huomannut. Taistelukenttää dronet kuitenkin muuttavat merkittävästi, näitä on tullut aiemminkin, lentokoneet ja panssarivaunut nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Nämä nyt nähdyt on vasta ensimmäinen aalto muutoksesta. Tekis mieli sanoa, että maavoimien taistelu on viimeistään nyt peruuttamattomasti muuttunut kolmiulotteiseksi ja lähitulevaisuudessa tärkein tuki tulee meilläkin ilmasta ei tykistöltä. Mitä nopeammin, sitä parempi veikkaan. Perinteistä tykistöä silti tarvitaan vielä jonkin aikaa
 
Varsinainen dronevallankumous voi olla vielä tulossa, kun käyttöön tulee laajalti parvidroneja ja taktisia mikrolennokkeja ihan ryhmätasolle. Niille voi tulla sellaisia käyttötapoja joita emme osaa vielä oikein kuvitellakaan. Tuossa Vuoristo-Karabahin sodassa kaikesta kohusta huolimatta, lennokit ei tehneet oikeastaan paljon mitään sellaista mitä miehitetyt lentolaitteet eivät olisi tehneet. Jos Azerbaidzenilla olisi ollut vaikka 3x isommat ilmavoimat niin lopputulos olisi ollut ihan sama, droneilla siihen vain päästiin halvemmin ja tehokkaammin.
 
Sitäkin voi miettiä, johtuuko rahoituksen alimitoitus kenties kaiken romun varastoinnista nurkkiin. "Ai te saatte Ruotsista ja Norjasta liki ilmaisia telakuorma-autoja? No sehän on näppärää, ettei tarvitse budjetoida uusiin." Ilmavoimat ja merivoimat ovat jo oppineet laatimaan budjetin alijäämäiseksi, mutta maavoimiin tämä valtionhallinnon kultainen sääntö ei ole vielä tarttunut.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin budjetoinnista huolehtii ensisijaisesti PESUUNNOS (J5). Puolustushaaroilla on lähinnä valmistelijan rooli, eli em eivät enää pysty toteuttamaan ylivertaisia budjetointistrategioita. Suunnittelun ns keskusjohtoisuus on ollut käytössä jo noin 20v.
 
Varsinainen dronevallankumous voi olla vielä tulossa, kun käyttöön tulee laajalti parvidroneja ja taktisia mikrolennokkeja ihan ryhmätasolle. Niille voi tulla sellaisia käyttötapoja joita emme osaa vielä oikein kuvitellakaan. Tuossa Vuoristo-Karabahin sodassa kaikesta kohusta huolimatta, lennokit ei tehneet oikeastaan paljon mitään sellaista mitä miehitetyt lentolaitteet eivät olisi tehneet. Jos Azerbaidzenilla olisi ollut vaikka 3x isommat ilmavoimat niin lopputulos olisi ollut ihan sama, droneilla siihen vain päästiin halvemmin ja tehokkaammin.
Tänä viimeinen lause on juuri se olennainen asia
 
Koska oma asevelvollisuuden suoritus perustuu prikaati 90:n aikaan. Jonka aikana testattiin valmiusprikaateja.

Niin sitä jäi kaipaamaan sodan ajan joukoiksi


- 2 panssariprikaatia
- 3 valmiusprikaatia
- 6 jääkäriprikaatia.

Ja muutamaa taisteluosastoa.

Joilla olisi kotimaista 155 mm hinattavaa kalustoa, 155 mm teloilla liikkuvaa kansainvälistä kalustoa ja amokset. Runsaasti kuljetuskalustoa kuten AMV:t, kotimaiset uudet Nasut, CV90Fin vaunuja valmiusprikaatissa ja kahdessa panssari prikaatissa.

Haaveita ja toiveita on aina mukava esittää, mutta kylmiä tosiasioita olivat:

1) Panssariprikaateja ei nähty voitavan suojata edes sillä tasolla, että keskittäminen ensimmäiseen tehtävään olisi onnistunut.

2) Valmiusprikaatien varustaminen jäi kauaksi jopa minimitavoitteesta.

3) Jääkäriprikaatien varustelutaso ei koskaan saavuttanut lähellekkään 80-luvulla tehtyjä kaavailuja. Liikkuvuus ja johtaminen osoittautuivat hintalapultaan mahdottomaksi toteuttaa.

Ihan verrokkina: Valmiusprikaatien varustamisen aikoina oli jo tiedossa, että yhden Nato-standardien mukaisen mekanisoidun prikaatin varustaminen maksoi noin 10 mijardia markkaa/2 miljardia euroa, ja edellisiin luonnollisesti vuosittainen noin 7% indeksikorotus päälle. Eli....
 
Ihan verrokkina: Valmiusprikaatien varustamisen aikoina oli jo tiedossa, että yhden Nato-standardien mukaisen mekanisoidun prikaatin varustaminen maksoi noin 10 mijardia markkaa/2 miljardia euroa, ja edellisiin luonnollisesti vuosittainen noin 7% indeksikorotus päälle. Eli....

Nato standardi on yksi normi, mutta ei ainoa. Kyllä meillä asiat on oikeinpäin menossa. Vai onko jenkit urputtaneet jossain harjoituksissa meidän kalustosta?
 
Back
Top