Tykistö

[Protheon_93]

2) Valmiusprikaatien varustaminen jäi kauaksi jopa minimitavoitteesta.

Mitä nämä tavoitteet olivat ja mihin tasoon pääsimme?

3) Jääkäriprikaatien varustelutaso ei koskaan saavuttanut lähellekkään 80-luvulla tehtyjä kaavailuja. Liikkuvuus ja johtaminen osoittautuivat hintalapultaan mahdottomaksi toteuttaa.

Muistan, että Jääkäriprikaatit oli kaikki taekoitus varustaa alueesta riippuen joko Paseilla tai tekoilla. Ja niitä piti olla 10 kpl ja noita em. ajoneuvoja riitti maksimissaan hyvä, että viiden prikaatin tarpeisiin, jos sitäkään.

600 Pasia riittää kahdelle (ehkä oikein "tingatulla" organisaatiolla kolmelle) prikaatille.

Sama määrä tekoja riittää suunnilleen samaan määrään prikaateja, mutta tässä jää sitten molempia tarvitsevat pienemmät kokoonpanot kuten tst-osastot Paseitta / tekoitta.

 

[Commander]

Nato standardi on yksi normi, mutta ei ainoa. Kyllä meillä asiat on oikeinpäin menossa. Vai onko jenkit urputtaneet jossain harjoituksissa meidän kalustosta?

Nato-standardi oli minulta huono terminvalinta. Tuohon aikaan vain uutisoitiin julkisuudessakin, että tyypillinen Naton mekanisoitu prikaati maksaa +10 miljardia markkaa!

 

[Commander]

Mitä nämä tavoitteet olivat ja mihin tasoon pääsimme?

Muistan, että Jääkäriprikaatit oli kaikki taekoitus varustaa alueesta riippuen joko Paseilla tai tekoilla. Ja niitä piti olla 10 kpl ja noita em. ajoneuvoja riitti maksimissaan hyvä, että viiden prikaatin tarpeisiin, jos sitäkään.

600 Pasia riittää kahdelle (ehkä oikein "tingatulla" organisaatiolla kolmelle) prikaatille.

Sama määrä tekoja riittää suunnilleen samaan määrään prikaateja, mutta tässä jää sitten molempia tarvitsevat pienemmät kokoonpanot kuten tst-osastot Paseitta / tekoitta.

- Pohjoisen neljä prikaatia Tekoilla, yht noin 1300 kpl.
- Kaakkoissuomen kolme prikaatia MTLB-kalustolla ml panssariprikaatien tarve, yht noin 1300kpl.
- Eteläsuomen kolme prikaatia+rannikkoprikaati Pasi-kalustolla, yht noin 1000 kpl.
- Jääkäriprikaateille raskas 155K83 patteristo, yht 120 putkea,
- panssariprikaatien telatykistö
- Kaikille YVI 1-kalusto
- Kaikille JOKE 87+tutka-patteristot
- Kotimaisia maastokuorma-autoja, mm SA-110 kevytmaseja yli 1000 kpl.
- Uutta pioneerikalustoa jne jne.

Taisi jäädä kokonaisuus ainakin materiaalin osalta hieman vajaaksi...

 

[Protheon_93]

- Pohjoisen neljä prikaatia Tekoilla, yht noin 1300 kpl.
- Kaakkoissuomen kolme prikaatia MTLB-kalustolla ml panssariprikaatien tarve, yht noin 1300kpl.
- Eteläsuomen kolme prikaatia+rannikkoprikaati Pasi-kalustolla, yht noin 1000 kpl.
- Jääkäriprikaateille raskas 155K83 patteristo, yht 120 putkea,
- panssariprikaatien telatykistö
- Kaikille YVI 1-kalusto
- Kaikille JOKE 87+tutka-patteristot
- Kotimaisia maastokuorma-autoja, mm SA-110 kevytmaseja yli 1000 kpl.
- Uutta pioneerikalustoa jne jne.

Taisi jäädä kokonaisuus ainakin materiaalin osalta hieman vajaaksi...

Tavoitteet olivat kyllä kunnianhimoiset, mutta olisivat varmaan vaatineet kolminkertaisen puolustusbudjetin...

 

[Commander]

Tavoitteet olivat kyllä kunnianhimoiset, mutta olisivat varmaan vaatineet kolminkertaisen puolustusbudjetin...

Hankinnat olivat kyllä hyvässä vauhdissa, mutta se 90-luvun taitteen pieni talousepisodi pisti kyllä suunnitelmat uusiksi.

 

[Protheon_93]

Hankinnat olivat kyllä hyvässä vauhdissa, mutta se 90-luvun taitteen pieni talousepisodi pisti kyllä suunnitelmat uusiksi.

Eli ilman lamaa tuo olisi suurinpiirtein tuollaisena pystytty toteuttamaan?

 

[Commander]

Eli ilman lamaa tuo olisi suurinpiirtein tuollaisena pystytty toteuttamaan?

Hyvin vaikea sanoa, mutta oltaisiin kyllä päästy paljon lähemmäksi tavoitetta.

 

[baikal]

Eli ilman lamaa tuo olisi suurinpiirtein tuollaisena pystytty toteuttamaan?

Puolustusbudjetti elää talouden bkt:n mukaan. Kun bkt nousee tasaisesti, niin puolustukseenkin tulee rahaa. Jos bkt laahaa tai jopa romahtelee, se sivaltaa myös puolustusbudjettia.

Pelkkä lama ei selitä Maavoimien -kohtaloa- rahanjaossa. Hornet-hankinta lyötiin lukkoon melko tiukassa vaiheessa mitä talouteen tulee. Kyllä tuolloin valittiin tietoisesti Linja, joka on ollut johtava ethos tähän päivään asti.

Ysärin alkuun osui myös NLn totaalinen kyykkääminen. Tajuttiin, että ottaa aikaa, kunnes Rus kokoaa taas varusteitaan jäältä. Tehtiin kova ja näyttävä ulkopoliittinen peliliike: ostettiin suunnilleen parasta ilmavoimaa mitä irti saatiin ja vieläpä Usasta! Se on ollut sodanjälkeisen ajan rankin peliliike hankintapoliittisesti, jota ehkä forumin nuoriso ei pysty edes hahmottamaan.

Tuolloin osoitettiin myös Venäjälle, mikä on Suomen Tie ja siinä on pysytty ja se on kyllä ollut suoraan sanoen hieno veto.

 

[Commander]

Puolustusbudjetti elää talouden bkt:n mukaan. Kun bkt nousee tasaisesti, niin puolustukseenkin tulee rahaa. Jos bkt laahaa tai jopa romahtelee, se sivaltaa myös puolustusbudjettia.

Pelkkä lama ei selitä Maavoimien -kohtaloa- rahanjaossa. Hornet-hankinta lyötiin lukkoon melko tiukassa vaiheessa mitä talouteen tulee. Kyllä tuolloin valittiin tietoisesti Linja, joka on ollut johtava ethos tähän päivään asti.

Ysärin alkuun osui myös NLn totaalinen kyykkääminen. Tajuttiin, että ottaa aikaa, kunnes Rus kokoaa taas varusteitaan jäältä. Tehtiin kova ja näyttävä ulkopoliittinen peliliike: ostettiin suunnilleen parasta ilmavoimaa mitä irti saatiin ja vieläpä Usasta! Se on ollut sodanjälkeisen ajan rankin peliliike hankintapoliittisesti, jota ehkä forumin nuoriso ei pysty edes hahmottamaan.

Tuolloin osoitettiin myös Venäjälle, mikä on Suomen Tie ja siinä on pysytty ja se on kyllä ollut suoraan sanoen hieno veto.

Kädittääkseni DX-hankinnassakin oli suunnitteilla jonkinmoinen erillisrahoitus, mutta syvä lama vei edellytykset, ja hankinta jouduttiin rahoittamaan sitten normaalista puolustusbudjetista, eli maa- ja merivoimat vetivät liinat kiinni ja odottivat...

 

[Huhta]

Hyvin vaikea sanoa, mutta oltaisiin kyllä päästy paljon lähemmäksi tavoitetta.

Liekö olisi vaatinut myös Neuvostoliiton pystyssä pysymistä? Jonkin verran itäkalustoa myös tuolla joukossa.

 

[Commander]

Liekö olisi vaatinut myös Neuvostoliiton pystyssä pysymistä? Jonkin verran itäkalustoa myös tuolla joukossa.

Ei siitä olisi varustelun näkökulmasta ollut ainakaan haittaa. Shoppailulista oli siihenkin suuntaan aika pitkä. Sitä sitten osittain paikkailtiin DDR-jäämistöstä. Ymmärsin itse, että tuolloin mm MTLB-kaluston käyttöönotto Vekaralla olisi kohdannut jotain koulutuksellisia haasteita, ja ajatuksesta luovuttiin, ja tästä syystä prikaati jäi odottelemaan telakalustoa vielä 10 vuotta. Tiedä sitten, pitikö paikkansa.

 

[Ylimatruusi]

Voisko noita MTLB vaunuja vaihtaa Patrian uuteen kalustoon, jos vaikka joku vaihtais hyvällä vaihtosuhteella meille. Ukrainassa taitaa olla +2000kpl. Yksi Patria AMV-Nemo suomesta uutena ja tänne päin vaikka 15- 20kpl MTLB (kunnostettuja). EI ihan niin hyvä kauppa kuin ruotsista mutta kuiteskin siedettävä.

 

[Commander]

Voisko noita MTLB vaunuja vaihtaa Patrian uuteen kalustoon, jos vaikka joku vaihtais hyvällä vaihtosuhteella meille. Ukrainassa taitaa olla +2000kpl. Yksi Patria AMV-Nemo suomesta uutena ja tänne päin vaikka 15- 20kpl MTLB (kunnostettuja). EI ihan niin hyvä kauppa kuin ruotsista mutta kuiteskin siedettävä.

Onkohan Harkovan traktoritehtaan tuotantolinja vielä hengissä? Voisi vaihtaa uusia vaunuja johonkin muodolliseen rahasummaan.

 

[J0h1F]

Varsinainen dronevallankumous voi olla vielä tulossa, kun käyttöön tulee laajalti parvidroneja ja taktisia mikrolennokkeja ihan ryhmätasolle. Niille voi tulla sellaisia käyttötapoja joita emme osaa vielä oikein kuvitellakaan. Tuossa Vuoristo-Karabahin sodassa kaikesta kohusta huolimatta, lennokit ei tehneet oikeastaan paljon mitään sellaista mitä miehitetyt lentolaitteet eivät olisi tehneet. Jos Azerbaidzenilla olisi ollut vaikka 3x isommat ilmavoimat niin lopputulos olisi ollut ihan sama, droneilla siihen vain päästiin halvemmin ja tehokkaammin.

Mielestäni dronet ryhmätasolla ovat kuolleena syntynyt idea, koska ryhmällä ei ole mitään järkeä sitoutua yhdellä tai kahdella miehellä dronen käyttöön, ottaen huomioon ryhmien muun tarpeen. Kyllä ne kannattaa säilyttää komppaniatasolla, tai ihan alimmillaan joukkuetasolla, ehkä esim. osana tulenjohtoryhmää?

 

[Rannari]

Mielestäni dronet ryhmätasolla ovat kuolleena syntynyt idea, koska ryhmällä ei ole mitään järkeä sitoutua yhdellä tai kahdella miehellä dronen käyttöön, ottaen huomioon ryhmien muun tarpeen. Kyllä ne kannattaa säilyttää komppaniatasolla, tai ihan alimmillaan joukkuetasolla, ehkä esim. osana tulenjohtoryhmää?

Ei kaikkea dronekalustoa tarvitse käyttää aluevalvontaan tms. suurisuuntaiseen toimintaan. Jo ryhmälle kyky vilkaista nopeasti mitä edessäpäin luuraa voisi olla erittäin arvokas. Eikä se sitoisi ketään pitkäksi ajaksi. Mitä kevyempi kalusto sitä kevyempi toimenkuva.

Sikäli olet varmasti oikeilla jäljillä että myös dronekaluston käyttöä on syytä tosissaan miettiä jotta niiden yhteisvaikutus kokonaisuuteen on plusmerkkinen. Uudesta teknologiasta voi helposti tulla uskonto ja itsetarkoitus.

 

[peelo]

Mielestäni dronet ryhmätasolla ovat kuolleena syntynyt idea, koska ryhmällä ei ole mitään järkeä sitoutua yhdellä tai kahdella miehellä dronen käyttöön, ottaen huomioon ryhmien muun tarpeen. Kyllä ne kannattaa säilyttää komppaniatasolla, tai ihan alimmillaan joukkuetasolla, ehkä esim. osana tulenjohtoryhmää?

Näin se tällä hetkellä ja lähivuosina tietysti on. Tulevaisuudessa kun laitteet tulevat oikeasti sellaisiksi ettei niiden käyttöön sitoudu lähes kokoaikaisesti henkilöstöä ja jos ne toimivat hyvin luotettavasti tällä tavalla niin tilanne tulee olemaan toinen. Tuon saavuttamiseen on vielä aikaa.

 

[fulcrum]

Kädittääkseni DX-hankinnassakin oli suunnitteilla jonkinmoinen erillisrahoitus, mutta syvä lama vei edellytykset, ja hankinta jouduttiin rahoittamaan sitten normaalista puolustusbudjetista, eli maa- ja merivoimat vetivät liinat kiinni ja odottivat...

Alunperinhän DX-hankinnasta kolmannes olisi ollut osa Clearing-kauppaa. Idänkaupan loppuminen siirsi hankkeen kokonaan yhteen tyyppiin mikä kyllä kokonaisuutena säästi rahaa, mutta tarkoitti sitä että koko hoito oli rahoitettava normaalin rahoituskehityksen puitteissa. Joka siis noina vuosina heikkeni huomattavasti.

 

[Commander]

Alunperinhän DX-hankinnasta kolmannes olisi ollut osa Clearing-kauppaa. Idänkaupan loppuminen siirsi hankkeen kokonaan yhteen tyyppiin mikä kyllä kokonaisuutena säästi rahaa, mutta tarkoitti sitä että koko hoito oli rahoitettava normaalin rahoituskehityksen puitteissa. Joka siis noina vuosina heikkeni huomattavasti.

Ok

 

[Iso-Mursu]

Haaveita ja toiveita on aina mukava esittää, mutta kylmiä tosiasioita olivat:

1) Panssariprikaateja ei nähty voitavan suojata edes sillä tasolla, että keskittäminen ensimmäiseen tehtävään olisi onnistunut.

2) Valmiusprikaatien varustaminen jäi kauaksi jopa minimitavoitteesta.

3) Jääkäriprikaatien varustelutaso ei koskaan saavuttanut lähellekkään 80-luvulla tehtyjä kaavailuja. Liikkuvuus ja johtaminen osoittautuivat hintalapultaan mahdottomaksi toteuttaa.

Ihan verrokkina: Valmiusprikaatien varustamisen aikoina oli jo tiedossa, että yhden Nato-standardien mukaisen mekanisoidun prikaatin varustaminen maksoi noin 10 mijardia markkaa/2 miljardia euroa, ja edellisiin luonnollisesti vuosittainen noin 7% indeksikorotus päälle. Eli....

Tiedän.

Mutta muistan sen uhon, kun mekin testattiin Prikaati 05,:n juttuja.

Kyllä sellainen vaan jää mieleen.

 

[Commander]

Tiedän.

Mutta muistan sen uhon, kun mekin testattiin Prikaati 05,:n juttuja.

Kyllä sellainen vaan jää mieleen.

Kokeilu- ja testaustoiminta on aina mukavaa. Oli kyse sitten uudesta järjestelmästä, taistelutekniikasta tai taktiikasta, tai peräti uusista organisaatioista.