Tykistö

[Rannari]

Nuo on varmaan punaleimaa? Harmi sinänsä.

80-luvulta löytyi jotakin aiheeseen liittyen

https://journal.fi/ta/article/download/47667/13542

 

[PH]

Kannattaako vähiä rahoja ja resursseja alkaa puskemaan 105mm hankintaan? Käsittääkseni kyseinen kaliiberi alkaa olemaan kuolevaa kansanperinnettä länsimaissa. Teho ei ole kummoinen, kuten ei kantamakaan.

Jos 122H63 on hankittu useita satoja (lähemmäs 500?) aikojen saatossa, niin eiköhän fiksuinta ole pitää parhaimmat yksilöt rivissä vaikka sitten pienemmällä vahvuudella tykkikohtaisilla päätteillä varustettuna. Suomella on kyseiselle laitteelle toimiva huolto- ja logistiikkajärjestelmä, kuten myös vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus vehkeen käytöstä. Ymmärtääkseni sopivaa a-tarviketta on saatavilla Itä-Euroopan NATO-maista.

Uushankinnat siis itseliikkuviin 155mm järjestelmiin tulevaisuudessa.

 

[Rannari]

Kannattaako vähiä rahoja ja resursseja alkaa puskemaan 105mm hankintaan? Käsittääkseni kyseinen kaliiberi alkaa olemaan kuolevaa kansanperinnettä länsimaissa. Teho ei ole kummoinen, kuten ei kantamakaan.

Jos 122H63 on hankittu useita satoja (lähemmäs 500?) aikojen saatossa, niin eiköhän fiksuinta ole pitää parhaimmat yksilöt rivissä vaikka sitten pienemmällä vahvuudella tykkikohtaisilla päätteillä varustettuna. Suomella on kyseiselle laitteelle toimiva huolto- ja logistiikkajärjestelmä, kuten myös vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus vehkeen käytöstä. Ymmärtääkseni sopivaa a-tarviketta on saatavilla Itä-Euroopan NATO-maista.

Uushankinnat siis itseliikkuviin 155mm järjestelmiin tulevaisuudessa.

Tämä vastannee hyvin virallisia linjauksia.

 

[Protheon_93]

Ymmärtääkseni sopivaa a-tarviketta on saatavilla Itä-Euroopan NATO-maista.

Olisiko se sosiaalinen faux pas geopoliittisesti, jos ei muu auta ammusten saamiseksi, ja ostettaisiin sitten Venäjältä sitten niittä? Vai onko nyt aika sellainen, että enää ei ainuttakaan kiväärin mutteria hankita Venäjältä?

 

[PH]

Olisiko se sosiaalinen faux pas geopoliittisesti, jos ei muu auta ammusten saamiseksi, ja ostettaisiin sitten Venäjältä sitten niittä? Vai onko nyt aika sellainen, että enää ei ainuttakaan kiväärin mutteria hankita Venäjältä?

En usko, että nykytilanteessa näitä naapurista hankittaisiin. Joka tapauksessa sopivaa ammuttavaa voi ostaa ainakin Puolasta (Mesko) ja Slovakiasta (MSM). Villinä korttina myös Serbiasta taitaa löytyä valmistaja. Kotimaisesta valmiudesta nykypäivänä en osaa sanoa.

 

[J0h1F]

Ymmärtääkseni tuohan on todennäköisesti tapahtuva asia, koska ne joukot, jotka käyttävät noita D-30-tykkejä vaativat jo muutenkin sen verran paljon aikaa perustamiseen, että saattaisi olla todennäköistä, että ne eivät ehdi ratkaiseviin taisteluihin mukaan, kun niille pitää ensiksi pakko-ottaa tarvittava ajoneuvokalusto, jne... että saadaan ne patteristot ja niiden tukemat taisteluosasto tuettua. Ja toinen asia on, että nuo joukot tuollaisenaan traktorin peräkärryllä kulkevina vähällä suojalla ovat huonosti selviytymiskykyisiä tulevaisuuden sodankäynnissä, kun enää ei pysy puun alla suojassa sensoreilta, jne... joten liikkeeseen on turvauduttava suojana, mikä tarkoittaa sitä, että maavoimat pienenevät huomattavasti, mutta jäljellä olevat joukot ovat paljon liikkuvampia, mikä kompensoi pienempää määrää kun joukot pääsevät taistelualueelta toiselle paljon nopeammin. Ja tätä määrän puotamista kompensoidaan myös paremmalla tilannetietoisuudella esim. sensorien, uav:n, jne... yhdistelmällä, mikä takaa sen, että joukot eivät oleile alueella turhaan vaan ne saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Näin siis olen ymmärtänyt erinäisistä julkaisuista, joita täällä on jaettu ja @Commander on myös tämän suuntaisia veikkauksia antanut.

Niitä 122 H:lla nykyisellään aseistettuja joukkoja ovat nykyään mm. Paseilla ja Nasuilla/bankuilla varustetut alueelliset joukot myös...

Vähän kaluttu aihe ja ampumatarvikkeetkin pitäisi hankkia alusta asti, mutta...

Onko 105 mm tykistön uudelleenkäyttöönotto Suomessa täysin mahdoton ajatus? Miten 105 mm tykistö vertautuu 120 mm kranaatinheittimistöön?

Äkkiseltään 105 mm eduksi tulee mieleen aseen pidempi kantama. Heikkoudeksi taas aseen raskaus suhteessa raskaaseen kranaatinheittimeen. Vaan entä ampumatarvikkeiden hinta ja tulivaikutus?

Heittimien kranaatithan tuottavat ilmeisesti lähinnä pieniä, kevyitä sirpaleita. Tarjoaako 105 mm sirpalekranaatti tässä suhteessa etua? Syntyykö 105 mm:stä erikokoisia sirpaleita samassa suhteessa kuin 155 mm sirpalekranaatista? Vai painottuuko sirpaleiden kokojakauma alapäähän kranaatin ollessa pieni?

Niin, meillähän on kuitenkin nyt jo olemassaoleva 122 mm kalusto koulutuksineen, ja ampumatarvikevarastojen uusiminen voidaan toteuttaa kuitenkin vain hylsyt uudelleenlataamalla ja sytyttimet uusimalla, ja myöhemmässä vaiheessa kranaattien kuoret uudelleenkäyttämällä. Kaikki tämä on sellaista, jota PV:n ampumatarvikkeille on aiemminkin tehty.

105 mm kalusto vaatisi kokonaan uuden systeemin, joten on vaikea nähdä sille järkeä. Sen perusampumatarvikkeella M1 kantama on vain 11 600 metriä, mikä on vähemmän kuin 122 H 63A:lla (perusampumatarvikkeella 14 600 metriä). Se 19,5 km saavutetaan M119:llä rakettiavusteisella kranaatilla M913 HERA, ja 17 km perävirtauskranaatilla M1130A1 HE PFF BB.

Meillähän on Vammaksen suunnittelema omakin perävirtauskranaatti 122 H:lle olemassa, niitä vain ei tilattu, vaikka se saatiinkin valmiiksi massatuotantoa varten.

Kehityslinjat ovat tainneet erkaantua jo viitisenkymmentä vuotta sitten Tampellan ja Soltamin välillä? Jos kotimaassa halutaan tehdä, niin ehkä kannattaisi kilpailuttaa Patrian omaa vehjettä muiden maiden vehkeiden lisensointia vastaan. ATMOS ja CAESAR olisivat varmaan luonnollisimmat kilpailutettavat, jos siis halutaan kuorma-autokanuuna™.

Taannoin täällä erään sittemmin foorumilta lähteneen Patrian työntekijän kanssa keskustellessa hän antoi ymmärtää, että vaikka Tampellan ja Soltamin tiet irrotettiin 1974 omistussuhteen osalta, olisi yhteistyö jatkunut jossain määrin puhtaasti kaupallisten intressien merkeissä ainakin joiltain osin, koska olivathan aseet hyvin samanlaisia keskenään.

Mutku se on itäkaliberi, johon ei saa täydennystä Natolta. Eikös meillä 155 millistenkin panoskammio(?) porattu Nato-yhteensopivaksi juuri tästä syystä?

Plus 105 mm olisi ehkä helpompi virittää tällaiseksi pienemmän rekyylin ansiosta:

www.armyrecognition.com/june_2017_global_defense_security_news_industry/south_korea_s_upgraded_evo-105_105mm_self-propelled_howitzer_ready_for_mass_production_22806171.html

Toimittaahan USA liittolaisilleen myös 122 mm ampumatarviketta FMS:n kautta, tämä on pitkään ollut FMS:n katalogeissa.

 

[Huhta]

Niitä 122 H:lla nykyisellään aseistettuja joukkoja ovat nykyään mm. Paseilla ja Nasuilla/bankuilla varustetut alueelliset joukot myös...

Huutelen sivusta, mutta mikäköhän kaikkien niidenkään perustamisvalmius on? Tietäjät ei tietenkään kerro, mutta äkkiseltään tuntuma on, että jotakin siviiliautokalustoa sinne saatettaisiin tarvita.

Kun vuosituhannen alussa oltiin tilanteessa jossa Pv:lla oli maastokuorma-autoja noin 2500kpl ja niistä puolet itänaapurista niin 20-luvulla tilanne lienee jo kovasti eri näköinen.

Maastokuorma-autoja oli kymmenisen vuotta sitten n. 2500kpl ja niistä puolet itäkaluja. En tiedä oliko Protokin tuossa luvussa mukana mutta arvioin että tuon segmentin määrät ovat olleet rajussa laskussa. Tai sitten on tehty salassa todella isoja hankintoja. Eli joukkojen määrän vähetessä on kaluston määräkin reippaasti laskenut.

Maastokuorma-autoja olisi prikaatille tarvittu luokkaa 500 kappaletta, hinta-arvio 0,3 miljoonaa => 150 M€

Kokonaisuudet saavat vanteen kiristämään joten puutun vain yksityiskohtaan. Tuo maastokuorma-autojen määrä kuulostaa ainakin täysin epärealistiselle. Kirjavahvuuden mukainen se voi toki olla. Kun Pv oli runsaimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen oli maastokuorma-autoja yhteensä n. 2500 ja siitäkin puolet itäkaluja. Tarkka oli muistaakseni 1340kpl lännestä ja 1200kpl idästä. Luvut on aikanaan julkaistu kumppanuusohjelman yhteydessä. Sittemmin määrä on varmasti kutistunut merkittävästikin kun protot ja Zilit ovat alkaneet poistua. Uusiakin on toki hankittu mutta tuskin samaa tahtia. Jos Pv:lla on yhteensä suuruusluokkaa 1500-2000 maastokuorma-autoa niin ei siitä yhdelle prikaatille tuollaisia määriä anneta. Ei niille ennestään olemassa olevillekaan.

 

[Mikfin70]

Huutelen sivusta, mutta mikäköhän kaikkien niidenkään perustamisvalmius on? Tietäjät ei tietenkään kerro, mutta äkkiseltään tuntuma on, että jotakin siviiliautokalustoa sinne saatettaisiin tarvita.

Eiköhän meidän kaikkien sa-joukkojen runkona ole tietty määrä ottoajoneuvoja. Tuskin kaikkien ja tykistön suorituskyky on näistä ajoneuvoista kiinni. Monessa muussa asiassa on suuria puutteita.
Miten sitten tehtävät ja ajoneuvokalusto kohtaa on kai täysin kiinni siitä, miten ammattitaitoiset sijoittajat joukoilla on.

 

[J0h1F]

Huutelen sivusta, mutta mikäköhän kaikkien niidenkään perustamisvalmius on? Tietäjät ei tietenkään kerro, mutta äkkiseltään tuntuma on, että jotakin siviiliautokalustoa sinne saatettaisiin tarvita.

Huoh niin, eihän meillä ole kuin hädin tuskin kaikkien mekanisoitujen osastojemme (+PorJPr) kalusto suoraan varastossa!

Tilanne ottokaluston tarpeen on sellainen, että siitä ei mihinkään päästä, ellei supisteta siihen Ruotsin yrkesarmé -malliin, jota kokeilivat. Ja todennäköisesti silloinkin pitäisi jotain hankkia.

 

[Rannari]

Huutelen sivusta, mutta mikäköhän kaikkien niidenkään perustamisvalmius on? Tietäjät ei tietenkään kerro, mutta äkkiseltään tuntuma on, että jotakin siviiliautokalustoa sinne saatettaisiin tarvita.

Onkohan meillä mitään isompaa pumppua joka pärjäisi ilman ottokalustoa? Valmiusyksiköt ja joku satunnainen pataljoona ehkä? Erilaisten kokoonpanojen ajoneuvomäärät ovat niin jäätäviä että Pv:lla ei mitenkään voi olla niille kalustoa. Mikäli siis oletetaan että joukot perustetaan julkisten määrävahvuuksien mukaisina. Siviilistä kaapatuille kuormureille ja traktorille riittää ottajia.

 

[ctg]

TECRO (Taipei Economic and Cultural Representative Office) has requested to buy forty (40) 155mm M109A6 Medium Self-Propelled Howitzer Systems; twenty (20) M992A2 Field Artillery Ammunition Support Vehicles (FAASV); one (1) Advanced Field Artillery Tactical Data System (AFATDS); five (5) M88A2 Hercules vehicles; five (5) M2 Chrysler Mount .50 caliber machine guns; and one thousand six hundred ninety-eight (1,698) multi-option, Precision Guidance Kits (PGK). Also included are M109A6/M992A2 overhaul, conversion and refurbishment services; Special Tools and Test Equipment (STTE).

Taiwan to acquire 40 US M109A6 155mm self-propelled howitzers

According to information released by the U.S. Department of Defense on August 4, 2021, the U.S. State Department has made a determination approving a possi

www.armyrecognition.com

 

[ctg]

konseptikuva Elbitin 155mm Sigmasta

In May 2019, the Israeli Government has announced a $125 million contract of a planned 12-year, $280 million program to replace tracked self-propelled howitzers M109 in service with the Israeli armed forces. The international defense website Janes has released a picture on July 29, 2021, showing the SIGMA 155, a new wheeled self-propelled howitzer designed by the Israeli company Elbit Systems that could replace Israeli army M109 howitzers.

The U.S. Army has also launched a program to acquire a new mobile artillery system for its brigades equipped with Stryker wheeled armored vehicles, which are currently equipped with towed 155mm M777 howitzers. The Israeli company Elbit Systems with its ATMOS (Autonomous Truck Mounted howitzer System), a truck-mounted 155mm howitzer is one of the candidates for the U.S. Army program.

According to Janes, the new SIGMA 155mm will be based on the LVSR 10x10 military truck manufactured by the American company Oshkosh Defense. The LVSR is a family of trucks, based on a common 5-axle ten-wheel drive 10x10 chassis, that can be configured according to mission requirements.

Hemmetti, harmittaa nyt että meillä ei ole tarjota mitään jenkkien projektille.

 

[nurmipora]

konseptikuva Elbitin 155mm Sigmasta




Hemmetti, harmittaa nyt että meillä ei ole tarjota mitään jenkkien projektille.

Saman tyyppinen konsepti kuin sakujen AGM.

 

[Panssari Salama]

Puolustusbudjetissa roima HX-määräraha

Tavallisempiin puolustusmateriaalihankintoihin on tarkoitus käyttää noin miljardi euroa.

www.tekniikkatalous.fi

Eli nyt mennään jo yli viiden miljardin puolustusbudjetissa.

Mitähän tämä artikkelissa mainittu ”operatiivisen tykistön kehittäminen” pitää sisällään?

 

[magitsu]

Nyt tuli yllättäen pukille muutakin toivetta kuin HX.

Australia joins US Army's Precision Strike Missile program

Australia is joining Increment 2 of the program, which will seek to incorporate technology that allows ships and air-defense systems to be engaged.

defbrief.com

 

[Panssari Salama]

No niin. Mikäpä parempaa operatiivisen tykistön kehittämistä kuin tykistöohjukset. PrSM:ää seuraavaksi, kiitos

Eipä siinä, kiukkuista puikkoa nuo juuri tehdyt edellisetkin hankinnat

 

[Huhta]

Mitähän tämä artikkelissa mainittu ”operatiivisen tykistön kehittäminen” pitää sisällään?

K9-optiota pukkaa?

Valitettavasti en kyllä löytänyt VM:n sivuilta tuota TT:n uutisessa mainittua juttua. Koetin näppäimistöhaulla "oper" ja "tykis" ilman asiaan kuuluvia löydöksiä.

Valtion talousarvioesitykset

Sen sijaan tämä pisti silmään... merivoimille Nemo-Jehu?

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

— kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea

 

[Rannari]

K9-optiota pukkaa?

Valitettavasti en kyllä löytänyt VM:n sivuilta tuota TT:n uutisessa mainittua juttua. Koetin näppäimistöhaulla "oper" ja "tykis" ilman asiaan kuuluvia löydöksiä.

Valtion talousarvioesitykset

Sen sijaan tämä pisti silmään... merivoimille Nemo-Jehu?

Eikö se alkuperäinen K9-hankinta makseta useamman vuoden aikana? Tuskin tässä vielä mistään optiosta puhutaan.

 

[Huhta]

Eikö se alkuperäinen K9-hankinta makseta useamman vuoden aikana? Tuskin tässä vielä mistään optiosta puhutaan.

Kyllä kai. Ainakin toimitukset ovat kesken vielä vuosia. Mutta yleensä asia nähtävästi ilmaistaan "jatketaan", kun maksetaan jo hankittua kamaa?

Tähän tyyliin:

jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja

 

[Huhta]

@Panssari Salama

Puolustusministeriö:

13.08.2021 10:22

Puolustusbudjetti painottuu hankintoihin​

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2022 on yhteensä 5,1 miljardia euroa. Tämä on 223 miljoonaa euroa (5 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Lisäyksestä 144 miljoonaa euroa aiheutuu budjettikehyksen ulkopuolisista, pääosin monitoimihävittäjien hankintaan liittyvistä arvonlisäveromenoista.


Monitoimihävittäjien hankinta (HX-hanke)

Eduskunta myönsi vuoden 2021 talousarviossa monitoimihävittäjien hankintaa varten 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jonka menot ajoittuvat kahdelletoista vuodelle. Vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää tämän tilausvaltuuden käytöstä aiheutuviin menoihin 1,5 miljardin euron määrärahan ja lisäksi 22,5 miljoonaa euroa ennakollisena kustannustasotarkistuksena, joka tarkistetaan jälkikäteen todellisen indeksikehityksen mukaiseksi.


Materiaalihankintoihin ja materiaalin kunnossapitoon huomattava osa budjetista

Talousarvioehdotus sisältää 199 miljoonaa euroa (pl. alv) aiemmin päätetyn Merivoimien Laivue 2020
–hankkeen menoja. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi noin 1 014 miljoonaa euroa (39 %) puolustusmateriaalihankintoihin sekä joukkojen varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 156 miljoonan euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2022−2026. Valtuudella hankitaan muun muassa koulutuksen ja valmiuden ampumatarvikkeita, kehitetään operatiivista tykistöä, täydennetään logistiikkajärjestelmää ja kehitetään simuloitua taisteluympäristöä. Lisäksi Puolustusvoimille esitetään 152 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosien 2022−2027 varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Puolustusvoimien toimintamenot lähes ennallaan

Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen käytetään hallitusohjelmaan perustuen miljoona euroa. Palkkausten tarkistukset sekä muut hinta- ja kustannustasotarkistukset lisäävät toimintamenomäärärahoja hieman yli kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kuluvalle vuodelle on myönnetty koronapandemiasta johtuviin poikkeusjärjestelyihin ja elvytystoimiin määrärahoja, joita ei sisällytetä enää vuoden 2022 talousarvioon. Toimintamenomäärärahat vähenevät kokonaisuutena lähinnä tästä johtuen noin seitsemällä miljoonalla eurolla (0,4 %) kuluvan vuoden talousarvioon nähden.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa ja Irakissa

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan noin 400 henkilötyövuotta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa talousjohtaja Kristiina Olsson, puh. 0295 140 220.

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2022

Puolustusbudjetti painottuu hankintoihin

Puolustusministeriö.

www.defmin.fi