Tykistö

The self-propelled howitzer fired about 450 rounds, including 6 to 12 round bursts, and up to as many as eight rounds per minute, during various testing in different conditions at the Yuma Proving Ground in Yuma, Ariz. over the summer evaluation. The shoot-off included charge compatibility with Army rounds, soldier training and testing, mobility, the performance of Army’s identified requirements, studying integrated digital fire control, and maintenance evaluation.

“We are confident Archer meets the need for a new wheeled artillery system with an unprecedented shoot and scoot capability so soldiers can avoid counterfire,” said Mark Signorelli, vice president of business development at BAE Systems. “We look forward to additional opportunities to demonstrate the full breadth of Archer’s capabilities to the Army.”
 
2S1 korvataan Krabilla, mutta korvaajaa tilataan vain 120 kpl.
Toisalta Krab on 155mm vs 2s1, joka on 122mm. Tulen teho on huomattavasti isompi Krabilla. Ja kantama. 300/120=2,5. Esimerkiksi kantamaltaan 2s1 on 15-20km projektiilistä riippuen. Krabilla taas 30-40km. Eli yksittäisen Krabin alue, jolle se voi ampua on neljä kertaa isompi. Eli kantamaltaan 120 Krabilla katetaan isompi alue kuin 300 2s1:llä. Ja toisena sitten on tulen teho. Muistaakseni tapposäde 122mm:llä on 30 metriä ja 155mm 50 metriä. Eli pinta-alallisesti suurin piirtein tuo 2,5 kertainen ero.

Eli tuo 120 Krabia vaikuttaa tosi hyvälle korvaajana 300 2s1:lle. Ja tietty vielä kaikenlainen muu edistynyt teknologia, jota Krabissa on.
 
Toisalta Krab on 155mm vs 2s1, joka on 122mm. Tulen teho on huomattavasti isompi Krabilla. Ja kantama. 300/120=2,5. Esimerkiksi kantamaltaan 2s1 on 15-20km projektiilistä riippuen. Krabilla taas 30-40km. Eli yksittäisen Krabin alue, jolle se voi ampua on neljä kertaa isompi. Eli kantamaltaan 120 Krabilla katetaan isompi alue kuin 300 2s1:llä. Ja toisena sitten on tulen teho. Muistaakseni tapposäde 122mm:llä on 30 metriä ja 155mm 50 metriä. Eli pinta-alallisesti suurin piirtein tuo 2,5 kertainen ero.

Eli tuo 120 Krabia vaikuttaa tosi hyvälle korvaajana 300 2s1:lle. Ja tietty vielä kaikenlainen muu edistynyt teknologia, jota Krabissa on.

Joo, ja niistä 300+ 2S1:stä kaikki eivät olleet käytössä. Mutta siis, lukumäärät kuitenkin pienenevät, mikä ei ole hyvä kehityssuunta. Se on vähän kuin Suomi olisi ostanut MiGien ja Drakenien tilalle 24 kpl Horneteja, koska "kyllähän nämä nyt MiGien ja Drakenien tehoa vastaavat". Pitäisi kehittää, ei ainoastaan korvata suorituskykyä!
 
Kumpi näissä on tärkeämpi tykin liikkuvuus nopeasti vai automaatio?
Jos nopea liikkuvuus. Miksi ei perus 155mm pyöräalustalla. Tietenkin siinä on hydrauliikka jalkoja tukemaan. Eikös Ukrainan kokemukset osoita että vastatykistötoiminta helposti 6-10 minuuttia.
 
Telalavetilla ei ensisijaisesti haeta automaatiota eikä liikkuvuutta, sillä haetaan suuremman kantavuuden mahdollistamaa sirpalesuojaa. Liikkuvuus nopeasti taas edellyttää automaatiota ainakin paikantamisen, ampuma-arvojen määrittämisen ja aseen suuntauksen osalta, jotta tuliasemassa ei tarvitse turhaan kököttää paikallaan.
 
Telalavetilla ei ensisijaisesti haeta automaatiota eikä liikkuvuutta, sillä haetaan suuremman kantavuuden mahdollistamaa sirpalesuojaa. Liikkuvuus nopeasti taas edellyttää automaatiota ainakin paikantamisen, ampuma-arvojen määrittämisen ja aseen suuntauksen osalta, jotta tuliasemassa ei tarvitse turhaan kököttää paikallaan.

Tuo oli minulle uutta. Vähänkään vanhempi psh-kalusto tuntuu olevan kovin kevyesti panssaroitua. Siis M109, 2S1 ym. vastaavat. Samoin raketinheittimien M270 MLRS on ilmeisen kevyesti panssaroitu, koko vehkeellä on painoa vain 25 tonnia (vertailun vuoksi, HIMARS 16 tonnia).

Ehkä tuo pätee paremmin uudempiin? Archer 30 tonnia ja Zuzana 28 tonnia, vrt. K9 47 tonnia. Tosin siinäkin jää pohdittavaksi, miksei K9:stä tehty raskaampaa. Etelä-Korean Abrams-variantit ovat kuitenkin yli 50-tonnisia, eli liikkeenedistämiskaluston puutteesta tuskin on kyse.

Ja etelä-afrikkalaisethan tekivät G6:sta 46-tonnisen jo 80-luvulla... mikä on kyllä paljon kolmelle akselille.
 
Tuo oli minulle uutta. Vähänkään vanhempi psh-kalusto tuntuu olevan kovin kevyesti panssaroitua. Siis M109, 2S1 ym. vastaavat. Samoin raketinheittimien M270 MLRS on ilmeisen kevyesti panssaroitu, koko vehkeellä on painoa vain 25 tonnia (vertailun vuoksi, HIMARS 16 tonnia).

Ehkä tuo pätee paremmin uudempiin? Archer 30 tonnia ja Zuzana 28 tonnia, vrt. K9 47 tonnia. Tosin siinäkin jää pohdittavaksi, miksei K9:stä tehty raskaampaa. Etelä-Korean Abrams-variantit ovat kuitenkin yli 50-tonnisia, eli liikkeenedistämiskaluston puutteesta tuskin on kyse.

Ja etelä-afrikkalaisethan tekivät G6:sta 46-tonnisen jo 80-luvulla... mikä on kyllä paljon kolmelle akselille.

Jotenkin epäilen noissa telalavettivehkeissä olevan suurelta osin kyse myös perinteiselle kehityssuunnalle lukkiutumisesta. 2ms aikana Wespet, Priestit ym. käyttivät pääasenaan 105mm asetta kantaman ollessa 10km tuntumassa. Tuliyksikön oli pakko seurata panssarikärkeä melko lähellä riittävän kantaman aikaansaamiseksi. Vielä 1960-luvulla M109 pääaseen kantama oli 14600m. Nykyään K9:n kantama pyörii 40km tietämillä ja uusilla ampumatarvikkeilla vielä kauempana. Erilaiset täsmammukset tarkoittavat että maksimikantamaa pystyy oikeasti hyödyntämään eri tavalla kun aikaisemmin kun pituushajonta ei pilaa bileitä.

Vaikka telalavetti parantaa likkuvuutta kantaman parantuessa taktinen liikkuvuus kärjen mukana kulkemiseksi ei ole enää samalla tavalla relevantti kuin aiemmin jos pyörälavetilla saadaan muita hyviä ominaisuuksia.
 
@Huhta Myönnän päätelmän panssaroinnista olevan ihan omani, mutta se koskeen erityisesti vanhempaa kalustoa. Ehkä siinä vähän oikaisin, että ensisijainen tavoite on saattanut olla pysyä taktisessa liikkeessä kärjen mukana ja vasta siitä on seurannut vaatimus sirpalesuojasta. Vaikka eihän se suoja monessakaan tapauksessa kovin vahva ole.

Taistelukentän muutos eli molempien osapuolten kantaman kasvu, älyammukset ja nykyaikaiset tiedustelumenetelmät ja automaation mahdollistama "shoot and scoot" varmasti muuttaa vanhaa paradigmaa, jossa tykistöä vastaan toimi pääasiassa vastaava kalusto vastatykistötehtävällä.
 

Puolustusvoimat lunastaa option 155 mm:n panssarihaupitseista​

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on hyväksynyt Puolustusvoimien hankintaesityksen 5 kpl panssarihaupitsin lisähankinnasta ja valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään lisähankinnan seuraavasta viidestä kappaleesta vuonna 2022.

Hankinta on jatkoa vuoden 2017 tela-alustaisten 155 mm:n panssarihaupitsien hankinnalle. Panssarihaupitsit hankittiin vuonna 2017 valtioiden välisenä kauppana Korean tasavallan toimielimeltä KOTRA:lta. Sopimukseen sisältyi lisähankintamahdollisuus panssarihaupitseista ja niiden tarvikkeista sekä varaosista. Lisähankintaa koskevan kaupan arvonlisäveroton hinta on kokonaisuudessaan 30 miljoonaa euroa.

Panssarihaupitsien lisäksi kauppaan kuuluu myös varaosia ja tarvikkeita.

Hankinnalla mahdollistetaan operatiivisten joukkojen tukeminen kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Hankinnalla korvataan osittain 2020-2030 -luvuilla vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa tykistökalustoa.

155 mm:n panssarihaupitsi sopii hyvin varusmieskoulutukseen ja sillä saadaan Suomen asevelvollisuusarmeijalle modernia suorituskykyä kustannustehokkaasti.

Hankinta sisältyy puolustushallinnon suunniteltuun budjettikehykseen. Hankinta valmisteltiin puolustusministeriön johdolla yhdessä Maavoimien esikunnan ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa.
https://www.defmin.fi/ajankohtaista...mm_n_panssarihaupitseista.12195.news#da7a2b57
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ja niistä 300+ 2S1:stä kaikki eivät olleet käytössä. Mutta siis, lukumäärät kuitenkin pienenevät, mikä ei ole hyvä kehityssuunta. Se on vähän kuin Suomi olisi ostanut MiGien ja Drakenien tilalle 24 kpl Horneteja, koska "kyllähän nämä nyt MiGien ja Drakenien tehoa vastaavat". Pitäisi kehittää, ei ainoastaan korvata suorituskykyä!

No puolalaisilla on lisäksi 111 kpl tsekkien pyörillä kulkevaa 152 mm Dana-haupitsia.
 
Mutta miksi vain viisi+viisi? Raha?

Olisiko budjetista löytynyt ylimääräistä ja hankinta on korvamerkitty parin vuoden päähän? Marraskuu on tunnetusti aika jolloin tyhjennetään rahat jotta seuraavan vuoden budjettiin ei kosketa.

Uutisena loistava:
1. Laite toimii, on riittävän laadukas, riittävän hyvässä kunnossa ja PV on tyytyväinen tuotteeseen.
2. Tykistön hankinnoissa on joku suunnitelma ja korvaaminen etenee nyt ainakin vähän.
3. Vassarit eivät ole kuivanneet PV:n budjettia kun on varaa ostaa.

Hieno homma.
 
Olisiko budjetista löytynyt ylimääräistä ja hankinta on korvamerkitty parin vuoden päähän? Marraskuu on tunnetusti aika jolloin tyhjennetään rahat jotta seuraavan vuoden budjettiin ei kosketa.
Toi kyllä kuulostaa loogiselta. Ostellaan tota optiota pois aina taskunpohjalle jääneillä, jos ei yhtä isoa tilausta ole varaa lyödä pöytään.
 
Maavoimien tiedotteessa puhutaan kymmenestä (10) vaunusta. EDIT eli 5 nyt ja 5 2022

Noin nopeat toimitukset optiosta?

Hankinta-ketjussa juuri ihmettelin tätä ääneen, kun alkuperäisen 48kpl tilauksen toimitukset piti tapahtua 2017-2024 ja nyt tilataan jo täydennystä. Kiire on kova jos toimitukset 2021-2022, se on sama kuin heti-nyt. Varautumisen taso on aika korkea, huolestuttavaa.
 
Back
Top